Ilmastopolitiikassa vauhditettava fossiilisten alasajoa ja teknisten nielujen käyttöönottoa

Suomi voi olla on vihreän siirtymän teknologian kehittäjänä eturintamassa, jos nyt panostetaan aktiivisesti hiilidioksidin talteenoton teknologian ja jatkojalostuksen kehittämiseen, sanoo erottelutekniikan parissa työskentelevä professori Kristian Melin LUT -yliopistosta.

Lahdessa sijaitsevaa yliopiston professuuria rahoittavan Marjatta ja Eino Kollin Säätiön asiamiehen Esko Kollin mukaan esimerkiksi metsäteollisuuden vuosittain tuottaman 20 miljoonan tonnin bioperäisen hiilidioksidin talteenotolla, hyötykäytöllä ja varastoinnilla voisyntyä suurta arvon lisää.

Metsät sitovat vain 14 prosenttia globaaleista päästöistä

Säätiö haluaa rahoittaa Kollin mukaan vihreän siirtymän teknologian kehittämistä siksi, että metsien nielujen kasvattamiseen perustuvasta ilmastopolitiikasta on siirryttävä voimakkaammin fossiilisten alasajoon ja hiilidioksidin talteenottoon.

– Kun maailman metsät sitovat 14 prosenttia globaaleista päästöistä, pitää lisätä toimia sen 86 prosentin päästöosuuden laskemiseksi. Tarvitaan teknisten nielujen kehittämiseen ja jatkojalostukseen EU:n ja valtion innovaatioresursseja sekä poliittista ohjausta uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämiseen liikenteessä, muistuttaa Kolli.

Helpoin ja nopein tie ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on Melinin mukaan fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen. – Pitää vähentää sähkön tuotantoa öljyllä, maakaasulla ja hiilellä. Kun yhtä sellutonnia kohti syntyy noin kaksi tonnia biogeenistä hiilidioksidia, kannattaisi sen talteenottoon ja jatkojalostuksen panostaa nopeasti, sanoo Melin.

Biogeenisellä hiilidioksidilla paljon jatkojalostusmahdollisuuksia

Melinin mukaan talteen otettavalla hiilidioksidilla on paljon erilaisia jatkojalostusmahdollisuuksia. – Jatkojalostuksella tuotettavilla uusilla biotuotteilla on suuri myönteinen ilmastovaikutus niiden korvatessa fossiilisia. Nyt pitää panostaa teknologian kehittämiseen ja markkinoiden luomiseen.

–Biovoimalaitoksista ja metsäteollisuudesta saatavaa biogeenistä hiilidioksidia voidaan Melinin mukaan jatkojalostaa polttoaineiksi, muoviksi, lannoitteiden raaka-aineiksi tai sekoittamalla sitä betoniin. Suomessa voitaisiin kehittää talteenottoon ja jatkojalostukseen liittyvät konseptit, ja monistaa niitä maailmalla.

Biopolttoaineen tuotantoprosesseja biokaasulaitoksissa voitaisiin tehostaa Melinin mukaan syöttämällä prosesseihin vihreää vetyä.

– Sen avulla voidaan sivutuotteena syntynyt hiilidioksidi muuntaa biopolttoaineeksi ilman erillistä hiilidioksidin talteenottoa, jolloin samasta raaka-aineesta voidaan saada jopa noin kaksinkertainen määrä biopolttoainetta ja välttää hiilidioksidipäästöt, sanoo Melin.

–Biogeenistä hiilidioksidia on Suomessa ja Pohjoismaissa enemmän kuin Keski-Euroopassa. Kansantaloudenkin kannalta olisi merkityksellistä, että tuottaisimme uusiutuvalla sähköllä vetyä, uusiutuvia polttoaineita ja vähentäisimme betonin päästöjä siihen sekoitettavalla hiilidioksidilla.

Kun nyt joudutaan maksamaan fossiilisen hiilen päästöoikeuksista, Melinin mukaan biogeenisen hiilen sitomisesta esimerkiksi pitkäikäiseen puurakennukseen tulisi saada samalla periaatteella kompensaatiota.

– Kun biogeeninen hiilidioksidi tuottaa miinuspäästöjä, niitä tulisi voida käyttää päästökompensaatioina. Talteen otetun biogeenisen hiilidioksidin kaupallinen arvo syntyy vapaaehtosilla markkinoilla.

Melinin mukaan hiilidioksidin talteenoton tekniikka tunnetaan ja sen käyttöönottoa voidaan vauhdittaa. –  Kun biogeenisella hiilidioksidilla voidaan korvata polttoaineiden ja kemikaalien tapaisissa lopputuotteissa fossiilista, sillä on myönteinen ilmastovaikutus.

– On realistista tavoitella vuotta 2030, jolloin meillä olisi käytössä hiilidioksidin talteenottoon perustuvia laitoksia. Samalla tulee kehittää voimakkaasti sen jatkojalostusta hyötykäyttöön, kuten polttoainetuotantoon. Ei kaikkea tarvitse sijoittaa Norjan meren öljynporausreikiin, muistuttaa Melin.

Pilottihankkeet Vantaalle ja Raumalle

Vantaan Energia on käynnistänyt hankekehityksen jätevoimaloiden hiilidioksidin talteen ottamiseksi ja varastoimiseksi. – Talteenottohankkeen toteutuessa syntyisi lähes päästötön tapa käsitellä kierrätyskelvotonta kotitalouksien sekajätettä. Sen positiivinen hiilijalanjälki olisi merkittävä, sanoo kiertotalousliiketoiminnan johtaja Kalle Patomeri.

– Olemme tässä yhtenä veturina, mutta tämän tulisi olla koko Suomen projekti. Tämänkaltaisen hankkeiden toteutumisen edellytyksenä on riittävän rahoituksen kasaaminen sekä yhteiskunnan tuki monella eri osa-alueella esimerkiksi luvituksen ja kaavoituksen osalta, Patomeri sanoo.

Vantaan Energia voisi ottaa talteen ja varastoida noin 660 000 tonnia hiilidioksidia, joista biogeenisen hiilidioksidin osuus olisi 40-50 prosenttia.

Puupohjaisesta hiilidioksidista uusiutuvaa polttoainetta

Metsä Groupin tuotantolaitoksilla syntyy vuosittain noin 12 miljoonaa tonnia puuperäistä hiilidioksidia, jonka laajamittaista talteenottoa yhtiö on selvittänyt teknologiayhtiö ANDRITZin kanssa.

–Selvitys osoitti, että koko biotuotetehtaan hiilidioksidimäärän talteenotto on mahdollista toteuttaa, mutta se vaatii suuria investointeja, talteenottoteknologian sekä markkinan kehittymistä ennen kuin siitä voidaan luoda kannattavaa liiketoimintaa. Ensi kesänä talteenottoa pilotoidaan, minkä jälkeen vuorossa on mahdollisen koetehtaan suunnittelu, sanoo Metsä Groupin hiilidioksidihankkeen hankejohtaja Kaija Pehu-Lehtonen.

Hiilidioksidin talteenotto on Pehu-Lehtosen mukaan suuri mahdollisuus Suomelle rakentaa uutta teollisuutta ja tehdä merkittävä ilmastoteko. – Puuperäisen hiilidioksidin käytöllä vähennetään vastaavasti fossiilisten raaka-aineiden käyttöä ja niistä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä, sekä edistetään EU:n ilmastotavoitteita.

–Biopohjainen hiilidioksidi on merkittävä, vielä hyödyntämätön sivuvirta. Uusiutuvalla energialla tuotetusta vedystä ja puuperäisestä hiilidioksidista voi valmistaa esimerkiksi biopohjaista metaania tai metanolia edelleen jalostettavaksi,

Jos hiilidioksidin talteenotto osoittautuu kannattavaksi, Pehu-Lehtosen mukaan metsäteollisuuteen syntyy uusi suurten volyymien puupohjainen raaka-aine, joka luo ympärilleen investointeja, työpaikkoja ja verotuloja.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi