Suomen startup-yhteisön analyysi: Suomen talouskasvu luodaan nuorissa yrityksissä, korkeasti koulutetun työvoiman avulla

Suomeen on hiljattain muodostunut merkittäviä tutkimuspohjaisia startup-yrityksiä, joiden kasvu näyttää lupaavalta. Hyvinä esimerkkeinä ovat IQM, Silo ja Iceye. Suomen startup-yhteisön näkemyksen mukaan tulevaisuudessa kasvua luodaan uusissa innovatiivisissa yrityksissä sellaisten teknologisten ratkaisujen päälle, jotka vaativat syväosaamista. Jos Suomi haluaa olla tässä kehityksessä mukana, tarvitsemme pitkäjänteistä julkista t&k-rahoitusta, sekä tutkijakoulutuksen saanutta työvoimaa entistä enemmän myös yksityiselle sektorille.

Startup-yhteisön on julkaissut “Tohtorit startupeissa – Suomen talouskasvu luodaan nuorissa yrityksissä, korkeasti koulutetun työvoiman avulla” -analyysin, jossa tarkastellaan tohtoreiden hyödyntämistä suomalaisissa startupeissa.

"Tohtoreilla on usein syvällistä osaamista ja kykyä ratkaista monimutkaisia ongelmia, joita tarvitaan erityisesti tutkimus- ja kehitystoiminnassa sekä teknologisessa innovoinnissa", kertoo Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen.

Analyysissa tuodaan esille sekä haasteita että mahdollisuuksia tohtoreiden ja startup-yritysten yhteistyölle. Haasteisiin kuuluvat muun muassa tohtoreiden työmarkkina-asemaan liittyvät ennakkoluulot, startup-yritysten rajalliset resurssit sekä tiedon puute tohtoreiden tarjoamasta osaamisesta.

Toisaalta analyysissa korostetaan, että tohtoreiden rekrytointi voi tuoda yrityksille merkittävää kilpailuetua. Tohtorien rooli korostuu etenkin uuden tiedon ja osaamisen tuomisessa yritykseen korkeakoulusektorilta. Yliopistoyhteistyöhön osallistuvat yritykset, erityisesti teollisuusväitöskirjaohjelmien kautta, parantavat innovointikykyjään. Pienet yritykset vaikuttaisivat hyödyntävän tohtoreita etenkin uusien tuotteiden kehittämisessä, kun taas suuremmat yritykset keskittyvät laajemman osaamispohjan rakentamiseen. 

Suomen startup-ekosysteemin kontekstissa tutkijakoulutuksen rooli tulee todennäköisesti kasvamaan jatkossa, koska monet uudet startupit toimivat teknologisesti haastavien ratkaisujen, kuten avaruuden, tekoälyn ja kvanttilaksennan parissa.

"Tutkijakoulutuksen saaneiden rooli on tärkeä ainakin sellaisissa startup-yrityksissä, joissa toimitaan teknologian aallonharjalla haastavien ratkaisujen parissa. Suomi ei kuitenkaan selätä hidasta talouskasvua pelkästään lisäämällä tohtorien määrää. Yhtä tärkeää on se, saadaanko yliopistoisssa tehtyä tutkimusta kaupallistettua ja onko uusille yrityksille saatavilla tarpeeksi kattavasti rahoitusta”, Suomen startup-yhteisön pääekonomisti Youssef Zad sanoo.

Suomen startup-yhteisön ehdotukset:

1. Lisää investointeja korkeakoulutukseen ja tohtorikoulutukseen: Suomi tarvitsee lisää panostuksia korkeakoulutukseen, erityisesti tohtorikoulutukseen tutkimustulosten kaupallistamisen mahdollistamiseksi.

2. Nopea ja yrityslähtöinen tutkimustulosten kaupallistaminen: Tutkimustulokset on kaupallistettava ripeästi ja yrityksille houkuttelevilla ehdoilla suomalaisista korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista.

3. Korkeakoulutettujen maahanmuuton ja paluumuuton lisääminen: Suomi tarvitsee lisää kansainvälisiä osaajia sekä kotimaisten tutkijoiden paluumuuttoa vahvistamaan tutkimukseen perustuvien startupien syntyä.

4. Tutkijoiden urapolkujen joustavuuden parantaminen: Siirtymät yksityisen ja korkeakoulusektorin välillä on tehtävä sujuviksi, ja tutkijoiden meriitteihin tulee sisällyttää kaupallistamiseen liittyvä työ.