Suomalaisten työurat pitenevät verkkaisesti
Työurien kokonaispituus kasvaa melko hitaasti. Enemmistöllä suomalaisista työurat ovat pidentyneet, mutta osalla työurat ovat jopa aikaisempaa lyhyemmät, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) uusi tutkimus.

Työuran pituus ja sen aikaiset ansiot ovat tärkein eläkkeen kertymiseen ja siten myös eläkeajan toimeentuloon vaikuttava tekijä. ETK on viime vuosina kehittänyt useita työurien pituuden mittareita. Niistä uusimpia ovat ansiotyöuran ja aktiivityöuran mittarit.
– Ansiotyöura mittaa kertynyttä työuraa mahdollisimman kattavasti sisältäen kaiken ansiotyön, josta on maksettu eläkemaksuja. Se sisältää myös ansiotyön kanssa päällekkäisiä etuusjaksoja, esimerkiksi vanhempain- ja sairauspäiväraha- sekä työttömyys- ja työkyvyttömyysjaksot. Aktiivityöura puolestaan pyrkii kuvaamaan sitä osaa työurasta, jolloin henkilö on päätoimisesti ansiotyössä, erikoistutkija Noora Järnefelt kertoo.
Eläketurvakeskuksen uudesta tutkimuksesta ilmenee, että ansiotyöuran pituus on kasvanut suomalaisilla verkkaisesti.
Vuosina 2010–2022 ansiotyöura piteni 18-vuotiaasta vanhuuseläkkeelle siirtymisen välisellä ajalla keskimäärin 1,2 vuotta.
– Eniten ansiotyöurat ovat kasvaneet yli 50-vuotiailla. Vuodesta 2010 vuoteen 2022 yli 50-vuotiaiden ansiotyöurat ovat pidentyneet 2,1 vuotta. Miehille työuraa kertyy keskimäärin enemmän kuin naisille. Ero on kuitenkin kaventunut, sillä naisten ansiotyöura on pidentynyt miehiä nopeammin, Järnefelt sanoo.
Alemman koulutusasteen miehillä vaikeuksia venyttää työuraansa
Työurien kehitys saattaa näyttää ristiriitaiselta: työurien kokonaispituus kasvaa melko hitaasti, vaikka urat pitenevät lopusta ja eläkkeelle siirtyminen myöhentyy. Tämä johtuu siitä, että työurat ovat siirtyneet elämänkaarella myöhempään ajankohtaan.
– Eläkkeelle jäävien nuoruudessa tutkintoon johtava koulutus laajeni Suomessa voimakkaasti. Opiskeluaikojen pitenemisen vastapainona nähdään nyt työurien pitenemistä loppupäästä, Noora Järnefelt toteaa.
Osalla suomalaisista työuran pidentyminen jää kuitenkin tapahtumatta. Noin joka kymmenennellä ura on hälyttävästi jopa lyhentynyt.
– Lyhyttä ansiotyöuraa tekevillä uran pituus on lyhentynyt entisestään vuoden 2010 jälkeen, erityisesti alemman koulutusasteen miehillä. Miehistä kymmenellä prosentilla oli vanhuuseläkkeen alkaessa vuonna 2022 takanaan eläkevakuutettua ansiotyöuraa korkeintaan 16,4 vuotta, naisilla vastaavasti korkeintaan 15,5 vuotta.
Sen sijaan korkeakoulutettujen työurat näyttävät pidentyvän hyvin. ETK:n tutkimuksessa tehty mallinnus vuonna 1987 syntyneiden työurasta tuotti korkea-asteen koulutetuille keskimäärin 38 vuoden työuran. Monella työurat ovat keskiarvoakin pitempiä.
– Tulevaisuudessa yli 40 vuoden työurat voivat olla hyvin tavallisia, Järnefelt arvioi.
Naisten työurissa enemmän epätyypillistä työtä
Suomalaisten työurissa on myös merkittäviä sukupuolittaisia eroja. ETK:n uusi tutkimus osoittaa, että naisten työuriin kertyy enemmän epätyypillisen työn jaksoja.
– Naisilla on enemmän tilanteita, joissa ansiotyö ja jokin muu pääasiallinen toiminta ovat samanaikaisia. Siten naisten aktiivityöura on kaikilla koulutustasoilla lyhyempi kuin miehillä.
Perhevapaat lyhentävät naisten aktiivityöuraa kaikissa koulutusryhmissä huomattavasti miehiä enemmän.
Molemmilla sukupuolilla aktiivityöuraa karsiutuu työkyvyttömyyden vuoksi eniten keskiasteen suorittaneilla, mutta naisilla tätä tapahtuu enemmän kuin miehillä.
Ansiotyön ja työttömyysetuuden päällekkäisyys on selvästi yleisempää keskiasteen tutkinnon suorittaneilla kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla. Tämäkin korostuu erityisesti naisilla.
Tutkittua tietoa työurista (Etk.fi)
Erikoistutkija Noora Järnefelt, puh. 029 411 2152
Avainsanat
Kuvat
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Upp till 40 procent av årskullen tar ut partiell ålderspension före pensionsåldern3.4.2025 07:30:00 EEST | Pressmeddelande
Partiell förtida ålderspension har ökat avsevärt i popularitet de senaste åren. Cirka 20 procent av dem som är födda 1956 tog ut pension före pensionsåldern, medan motsvarande andel av dem som är födda 1959 redan var 40 procent, visar Pensionsskyddscentralens nya undersökning.
Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaa ennen eläkeikää jopa 40 prosenttia siihen oikeutetuista3.4.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suosio on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Vuonna 1956 syntyneistä osittaiseen vanhuuseläkkeeseen oikeutetuista noin 20 prosenttia otti sen ennen vanhuuseläkeikää, kun vuonna 1959 syntyneillä vastaava osuus oli jo 40 prosenttia, selviää Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.
Medelpensionen steg till 2 100 euro27.3.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Finländarnas genomsnittliga månadspension fortsatte att öka i fjol. År 2024 betalades sammanlagt 39,1 miljarder euro i arbetspensioner och FPA-pensioner.
Keskieläke nousi 2 100 euroon27.3.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke jatkoi viime vuonna kasvuaan. Työeläkkeitä ja Kelan eläkkeitä maksettiin vuonna 2024 yhteensä 39,1 miljardia euroa.
Pensioneringsåldern fortsätter att stiga snabbt10.2.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Finländarna förlänger tiden i arbetslivet snabbare än beräknat. I fjol inleddes arbetspensionen i genomsnitt vid 63,1 års ålder. Målet för 2025 har redan uppnåtts och passerats med mer än ett halvår.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme