Schneider Electricin uudet raportit ennustavat tekoälyn vaikutusta energiankulutukseen

Energianhallinnan ja automaation digitaalisen muutoksen johtaja Schneider Electric julkaisi tänään kaksi raporttia, jotka on laadittu sen kestävän kehityksen tutkimuslaitoksessa. Näillä raporteilla täytetään keskeisiä puutteita tiedoissa, jotka koskevat tekoälyn vaikutusta kestävään kehitykseen ja erityisesti energiankäyttöön.

Ensimmäinen tutkimus, Artificial Intelligence and Electricity: A System Dynamics Approach, tarkastelee neljää mahdollista skenaariota tekoälyn sähkönkulutukselle seuraavan vuosikymmenen aikana. Schneider Electricin kestävän kehityksen tutkimuslaitoksen johtaja Rémi Paccou ja Twenten yliopiston apulaisprofessori Fons Wijnhoven ovat rakentaneet mallin, joka ennustaa erilaisia skenaarioita tekoälyn sähkön kysynnästä ja korostaa kestävän tekoälyn kehitysstrategioiden ja ympäristövaikutuksia lieventävien menettelytapojen etenemistapaa.

Kirjoittajat rakentavat neljä skenaariota tekoälyn kehityksestä ja niiden vaikutuksista sähkönkulutukseen. Skenaariot eivät ole ennusteita vaan pikemminkin työkaluja tulevaisuutta muokkaavien monimutkaisten tekijöiden ymmärtämiseksi. Skenaariot kattavat useita mahdollisuuksia: kestävästä tekoälyn kehityksestä kasvun rajallisuuteen, mukaan lukien radikaalimmat skenaariot, kuten rajaton yltäkylläisyys ja jopa tekoälyn aiheuttaman energiakriisin mahdollisuus. Ennusteiden ja analyysien lisäksi raportti sisältää myös suosituksia poliittisille päättäjille ja päätöksentekijöille, jotka edistävät harkittua ja vastuullista kehitystä ja pyrkivät löytämään tien kehityksen ja vastuullisuuden tasapainoon.

Toinessa raportissa, AI-Powered HVAC in Educational Buildings: A Net Digital Impact Use Case, Rémi Paccou ja RMIT:n tutkija ja tohtorikoulutettava Gauthier Roussilhe osoittavat, kuinka tekoälykäyttöiset lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät voivat parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja säästää ympäristöä. LVI-järjestelmien osuus rakennuksen kokonaisenergiankulutuksesta on 35–65 prosenttia. Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 87 koulutuskiinteistöä Tukholmassa pitkällä aikavälillä todellisissa olosuhteissa. Vuosien 2019 ja 2023 välillä tutkimuksessa havaittiin hiilidioksidipäästöjen vähenevän yhteensä 65 tCO2e/v, mikä on noin 60 kertaa käyttöön otetun tekoälyjärjestelmän todellinen hiilijalanjälki.

Tutkimus paljastaa mahdollisuuksia entistä suurempiin hiilidioksidipäästöjen vähennyksiin ympäristöissä, joissa lämmitys-, jäähdytys- tai ilmastointivaatimukset ovat vaativampia. Tukholman ja Bostonin vertaileva analyysi osoitti, että saman ratkaisun käyttöönotto Bostonissa voisi tuottaa seitsemän kertaa suuremmat hiilidioksidipäästövähennykset kuin Tukholmassa.

Nämä raportit julkaistiin IEA:n Global Conference on Energy & AI -konferenssissa, johon Schneider Electric osallistui. Konferenssi kokosi asiantuntijoita energia- ja teknologia-aloilta, hallituksista, yhteiskunnista ja korkeakouluista keskustelemaan tekoälyn mahdollisista vaikutuksista globaaleihin energiajärjestelmiin ja mahdollisuuksista hyödyntää tekoälyä energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Schneider Electricin toimitusjohtaja Olivier Blum ja Data Centers & Networks -liiketoiminnan varatoimitusjohtaja Pankaj Sharma osallistuivat keskustelutilaisuuteen.

– Raporttimme julkaistiin ratkaisevalla hetkellä, sillä IEA:n konferenssissa korostettiin tekoälyn muutosvoimaa energia-alalla. Yrityksenä ja tutkijoina olemme sitoutuneet jatkamaan energia- ja ilmastoratkaisujen tulevaisuuden muovaamista, sanoo Vincent Petit, Schneider Electricin Climate and Energy Transition Research SVP.

Lisätietoja:

Sampsa Niemelä, liiketoimintajohtaja

sampsa.niemela@se.com