Espoon kaupunki - Esbo stad

Espoo tarkentanut näkymää rakennuskannan ilmastopäästöjen kehityksestä – rakennusmateriaalien päästöt korostuvat tulevaisuudessa

Jaa

Espoon uusi skenaariotyö syventää kaupungin ymmärrystä rakentamisen päästöjen kehityksestä aina vuoteen 2060 asti. Tämän hetken tiedon mukaan rakennuskannan ilmastopäästöissä energialla on merkittävin osuus 2030 asti, jonka jälkeen suurin osa päästöistä syntyy materiaalien valmistuksesta. Skenaariotyön tulokset auttavat tarkentamaan kuvaa rakentamisen ilmastotyön kehitystarpeista.

Espoo on tarkentanut näkymää rakennuskannan ilmastopäästöjen kehityksestä. Espoon rakennuskanta kasvaa ja kaupunki kehittää rakentamisen kestävyyden edistämiseksi tietopohjaa etenkin rakennuskannan neliökohtaisten päästöjen kehityksestä.

Sitowisen toteuttaman skenaariotyön perusteella arvioidaan, että Espoon rakennuskannan neliökohtaiset päästöt olivat vuonna 2022 40 kg CO2e kerrosneliömetriltä. Vuonna 2030 päästöjen arvioidaan olevan 15 kg ja vuonna 2060 7 kg. Hiilineutraali Espoo 2030 -tiekartan ja rakennussektorin tämänhetkisten tavoitteiden mukaisilla toimilla neliökohtainen hiilijalanjälki olisi siis 61 % pienempi vuonna 2030 kuin vuonna 2022 (Kuva 1). Tähän vaikuttavat erityisesti sähkön ja kaukolämmön päästöjen lasku sekä Espoon tekemät toimet esimerkiksi kaupungin kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi ja päästöttömän sähkön käytön ja lämmityksen edistämiseksi.

null
Espoon rakennuskannan neliökohtaisten päästöjen kehitys (kgCO2e/k-m2).

Espoon alueella tapahtuvan rakentamisen päästökehityksen lisäksi työssä selvitettiin Espoon oman rakentamisen skenaarioita, joissa tarkastellaan Tilapalveluiden ja Espoon Asuntojen rakennusten päästöjen kehitystä.

Mistä Espoon rakennuskannan hiilijalanjälki koostuu nyt ja tulevaisuudessa?

Uuden skenaariotyön mukaan energialla on merkittävin osuus Espoon rakennuskannan hiilijalanjäljessä 2030 asti. Espoon nykyisillä hiilineutraaliustoimilla rakennusmateriaalien valmistuksesta aiheutuvat päästöt ohittavat energian käytön päästöt vuoden 2030 jälkeen. Rakennuskannan materiaalien päästöt, jotka muodostuvat etenkin teräksen ja betonin valmistuksesta, ovat arviolta 183 kt CO2e vuonna 2022, 151 kt vuonna 2030 ja 143 kt vuonna 2035. Kuva 2 kertoo, mistä Espoon rakennuskannan hiilijalanjälki koostuu vuonna 2022, 2030 ja 2035.

null
Espoon rakennuskannan hiilijalanjälki eriteltynä. Nykytoimien Espoo -skenaario, absoluuttiset päästöt, tCO2e.

Hiilineutraali Espoo 2030 -tiekartta johdattaa Espoota kohti hiilineutraaliutta ja rakentaminen on nostettu tiekartan yhdeksi painopisteeksi. Kaupungin 80 prosentin päästövähennystavoite ei sisällä kulutuksen päästöjä eli päästöjä, jotka syntyvät Espoon rajojen ulkopuolella. Kuitenkin merkittävä osa rakentamisen päästöistä näkyy vain näissä kulutuksen päästöissä. Esimerkiksi rakennusmateriaalien päästöt eivät näy Espoon alueella syntyvissä päästöissä, koska materiaalien tuotanto tapahtuu Espoon ulkopuolella. Nyt tehtyjen skenaarioiden mukaan Espoon rakennuskannan kulutuksen kokonaispäästöt olisivat arviolta 400 kt CO2e vuonna 2030, 340 kt vuonna 2035 ja 260 kt vuonna 2060.

Alueelliset ja kulutukseen perustuvat lähestymistavat eivät ole vaihtoehtoja toisilleen, vaan ne täydentävät toisiaan.

Kaupunki pystyy vaikuttamaan rakennuskannan hiilijalanjälkeen monin keinoin

Kulutuksen päästöjen ja rakentamisen sektorin rooli korostuu jatkossa Espoon ilmastotyössä. Espoo on jo asettanut hiilineutraaliuden lisäksi tavoitteen kulutuksen päästöjen kääntämisen laskuun. Kaupunki pystyy vaikuttamaan rakentamisen päästöihin esimerkiksi maankäytön ohjauksen, oman rakentamisen ja kumppaniyhteistyön kautta.

Espoossa tehdään jo nyt merkittävää konkreettista työtä rakentamisen ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Skenaariotyössä tarkasteltu edelläkävijänäkökulma osoittaa, että kiertotalouden ratkaisuilla ja korjausrakentamisella voidaan päästä nykytoimia vielä kunnianhimoisempiin päästövähennyksiin, edellyttäen että vähähiilisten materiaalien markkinat kehittyvät samalla voimakkaasti.

”Vähähiilisten rakennusmateriaalien markkinat ovat kehittymässä. Espoo on tehnyt ja tiivistää yhteistyötä yritysten kanssa rakentamisen päästöjen vähentämiseksi. Isossa kuvassa on erityisen tärkeää, että myös kansallinen ja kansainvälinen sääntely ohjaa rakennustuotteiden markkinaa päästöjen vähentämiseen tavalla, joka tekee kestävästä rakentamisesta kustannustehokasta”, kertoo Pasi Laitala, strategia- ja kehittämisjohtaja.

Skenaariotyön tulokset on käsitelty Kestävä Espoo -ohjelman ohjausryhmässä 11.12.2024. Espoo yhteisön innovaatiolkulttuuri ja edelläkävijyys ovat vahvuuksia vähähiilisen rakentamisen edistämisessä. Työn tuloksia voidaan hyödyntää myös Espoon yleiskaava 2060 ehdotuksen valmistelussa.

Ilmastojohtamisen ja ilmastotyön talouskoosteen -projektissa kehitettiin tietopohjaa rakentamisen kulutusperäisistä päästöistä. Kehittämistyössä on ollut laajasti mukana kaupungin eri yksiköitä mukaan lukien kaupunkisuunnittelu, Tilapalvelut ja Espoon Asunnot Oy. Työ sai rahoitusta Kuntien ilmastoratkaisut hankkeesta.

Lisätiedot

Ilmastotyön erityisasiantuntija Karoliina Isoaho, karoliina.isoaho@espoo.fi

Sitowise, ryhmäpäällikkö Emma Liljeström emma.liljestrom@sitowise.fi, osastopäällikkö Nicholas Stewart nicholas.stewart@sitowise.com

Linkki esitysmateriaaliin

Espoon ilmastovahti

Espoon ilmastotavoitteet -sivu

Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma

Avainsanat

Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa.

Facebook

LinkedIn

YouTube

X

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Espoon kaupunki - Esbo stad

Nyår i Esbo firas med det unika video -och ljudverket ”Ett fönster mot framtiden” i Hagalund12.12.2024 15:27:51 EET | Pressmeddelande

I Esbo ordnas åter en storslagen och gemenskaplig nyårsafton för stadsborna. Det gemensamma firandet går av stapeln i omgivningen för Kulturplatsen i Hagalund och huvudnumret är ett video -och ljudverk som projiceras på Esbo kulturcentrums fasad mot Kulturplatsen. Verket väcker både fantasin och själva byggnaden till liv. Esbo stads mål är att årligen erbjuda stadsborna ett inspirerande, gemenskapliga och hållbara evenemang där alla Esbobor kan fira in det nya året tillsammans under trivsamma former.

Espoon uuttavuotta juhlitaan Tapiolassa ainutlaatuisella “Ikkuna tulevaisuuteen” - video- ja ääniteoksella12.12.2024 15:27:51 EET | Tiedote

Kaupunkilaisille järjestetään jälleen mittava ja yhteisöllinen uudenvuoden aattotapahtuma Espoossa. Yhteistä juhlaa vietetään Tapiolan Kulttuuriaukion ympäristössä ja pääohjelmanumerona on Espoon kulttuurikeskuksen Kulttuuriaukion puoleiseen julkisivuun projisoitava video- ja ääniteos, joka herättää sekä mielikuvituksen että itse rakennuksen eloon. Espoon kaupungin tavoitteena on vuosittain tarjota kaupunkilaisille innostavia, yhteisöllisiä ja kestävän kehityksen mukaisia tapahtumia, joihin kaikki espoolaiset voivat osallistua ja juhlia tulevaa vuotta yhdessä viihtyen.

Espoo to celebrate New Year in Tapiola with a unique video and sound installation “Window to the Future”12.12.2024 15:27:51 EET | Press release

A large-scale, community-oriented New Year’s Eve event will once again be organised for residents in Espoo. The shared celebration will be held around Tapiola’s Kulttuuriaukio Square, and the main attraction will be a video and sound installation projected onto the façade of the Espoo Cultural Centre on the side of square, bringing both imagination and the building itself to life. Every year, the City of Espoo aims to organise inspiring, community-oriented and sustainable events for all Espoo residents to take part in and celebrate the coming year together.

Tiedote kasvun ja oppimisen lautakunnan kokouksesta 11.12.202411.12.2024 20:30:48 EET | Tiedote

Kasvun ja oppimisen lautakunta päätti, että nuorisopalveluiden v. 2025 avustusmäärärahoista jaetaan aluejärjestöavustuksiin 345 000 €. Lautakunta myönsi aluejärjestöavustusta seitsemälle espoolaiselle aluenuorisojärjestölle. Kasvun ja oppimisen lautakunta päätti myös 1.3.2025 alkaen yksityisen hoidon tuen hoitorahaan liittyvät kuntalisät. Lisäksi kasvun ja oppimisen lautakunta hyväksyi Espoon kaupungin suomenkielisen perusopetuksen ja ruotsin kielikylpyopetuksen kielivalintojen tuntijaot sekä muutti Espoon kaupungin suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman lukua 7.4.2 koskien erityisen tuen päätöksiä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye