Ostopalvelut vaarantavat hoidon jatkuvuuden ja heikentävät laatua nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa
Nuoret saavat hyvin erilaista apua mielenterveys- ja päihdepalveluista eri puolella Suomea. Palveluvalikoimassa ja ikärajoissa on suuria eroja.
Ostopalvelut aiheuttavat merkittäviä kustannuksia, vaarantavat hoidon jatkuvuuden ja heikentävät palvelujen laatua nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Ostopalvelutyöntekijät työskentelevät usein vain lyhyen aikaa samassa yksikössä, jolloin hoitoon tulee tarpeettomia katkoksia eikä potilaiden taustoja välttämättä tunneta.
”Yhdellä nuorella voi pahimmassa tapauksessa olla vuoden aikana yli kymmenen hoitavaa lääkäriä. Potilaat sitoutuvat hoitoon heikommin, jos hoitohenkilökunta vaihtuu jatkuvasti”, johtava tuloksellisuustarkastaja Ville-Veikko Pulkka sanoo.
Työntekijöiden vaihtuminen kuormittaa vakituista henkilöstöä, sillä tilapäistä henkilökuntaa joudutaan jatkuvasti perehdyttämään ja opastamaan. Ostopalvelutyöntekijöille maksetaan myös korkeampaa korvausta työstä, mikä aiheuttaa epätasa-arvoisuuden tunnetta työyhteisössä.
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) mukaan sosiaali- ja terveysministeriön sekä hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän tulisi varmistaa, että ostopalveluja käytettäessä huolehditaan hoidon jatkuvuudesta, palvelujen laadusta ja kustannusvaikuttavuudesta.
Ikärajat eivät perustu lääketieteelliseen näkemykseen nuoruusiästä
Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen palveluvalikoimaa ja ikärajoja tulisi yhdenmukaistaa, ja ikärajojen perustua lääketieteelliseen näkemykseen nuoruusiästä. Keväällä 2024 yleisin ikärajaus perustason palveluissa oli 13–18 vuotta ja nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa 13–17 vuotta.
”Nuoruusiän kehitysvaiheiden katsotaan ajoittuvan ikävuosille 12–22. Jotta palvelut olisivat mahdollisimman vaikuttavia, tulisi ikärajaukset tehdä lääketieteellisin perustein. Näin nuorten ei tarvitsisi siirtyä liian aikaisessa vaiheessa aikuisten palveluihin,” johtava tuloksellisuustarkastaja Ville-Veikko Pulkka sanoo.
Lainsäädännön mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tulisi olla yhdenvertaiset koko maassa. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria nuorten mielenterveys- ja erityisesti päihdepalvelujen sisällössä ja laajuudessa. Nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa erot näkyvät esimerkiksi hoitoon pääsyn nopeudessa, potilaiden saaman hoidon määrässä ja palvelujen kuormituksessa.
”Alueellinen yhdenvertaisuus ei toteudu tällä hetkellä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Nuoret saavat hyvin erilaista apua ongelmiinsa Espoossa, Lappeenrannassa ja Oulussa”, VTV:n ylitarkastaja Olli Karsio kertoo.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastanut hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän järjestämiä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja. Tarkastuksessa arvioitiin palvelujen toimivuutta saatavuuden, saavutettavuuden ja yhteensovittamisen näkökulmista.
Tutustu julkaisuun: Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut hyvinvointialueilla
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville-Veikko PulkkaJohtava tuloksellisuustarkastaja
Puh:040 732 4076etunimi.sukunimi@vtv.fiOlli KarsioYlitarkastaja
Puh:0400 452 761etunimi.sukunimi@vtv.fiValtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan osoittamiin kohteisiin tuloksellisesti lakeja ja sääntöjä noudattaen. Lisäksi VTV tukee toiminnallaan läpinäkyvää päätöksentekoa ja demokratiaa.
VTV tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valvoo finanssipolitiikkaa, puolue- ja vaalirahoitusta ja avoimuusrekisterin käyttöä. VTV on ylin riippumaton tarkastusviranomainen. Se toimii eduskunnan yhteydessä, ja sen asema ja tehtävät on säädetty perustuslaissa.
Statens revisionsverk säkerställer att statens tillgångar används i enlighet med riksdagens beslut, effektivt och med efterlevnad av lagar och regler. Med sin verksamhet stödjer revisionsverket dessutom ett transparent be-slutsfattande och demokrati.
Revisionsverket granskar lagligheten och ändamålsenligheten i skötseln av statsfinanserna, övervakar finanspo-litiken och användningen av öppenhetsregistret samt utövar tillsyn över parti- och valfinansieringen. Revis-ionsverket är den högsta oberoende revisionsmyndigheten. Revisionsverket fungerar i anslutning till riksdagen och dess ställning och uppgifter föreskrivs i grundlagen.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Stärkandet av de offentliga finanserna bör fortsätta över valperioderna17.12.2024 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Enligt Statens revisionsverks finanspolitiska övervakare verkar det osannolikt att regeringens underskottsmål uppnås, men det finns tecken på att skuldkvoten ökar långsammare före utgången av valperioden. EU:s nya finanspolitiska regler förutsätter en snabb minskning av skuldkvoten.
Julkisen talouden vahvistamista tulisi jatkaa ylivaalikautisesti17.12.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) finanssipolitiikan valvojien mukaan hallituksen alijäämätavoitteen saavuttaminen näyttää epätodennäköiseltä, mutta velkasuhteen kasvussa on hidastumisen merkkejä vaalikauden loppuun mennessä. EU:n uudet finanssipoliittiset säännöt edellyttävät nopeaa velkasuhteen alentumista.
I uppföljningen av den offentliga skulden är det skäl att beakta också utvecklingen av tillgångarna och nettoskulden21.11.2024 06:45:00 EET | Pressmeddelande
Statens revisionsverk har granskat finansministeriets prognosmetoder för den offentliga skulden. I metoderna observerades inga betydande problem. Vid bedömningen av offentliga skuldens utveckling är det skäl att beakta förutom den egentliga offentliga skulden också nettoskuldens utveckling. Då beaktas en del av statens och de övriga offentliga finansernas tillgångar i skulden.
Julkisen velan seurannassa kannattaa huomioida myös varallisuuden ja nettovelan kehitys21.11.2024 06:45:00 EET | Tiedote
Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkasti valtiovarainministeriön julkisen velan ennusteiden menetelmiä, joissa ei havaittu merkittäviä ongelmia. Julkisen velan kehitystä arvioitaessa olisi tarpeen huomioida varsinaisen julkisen velan lisäksi myös nettovelan kehitys. Tällöin velassa on huomioitu osa valtion ja muun julkisen talouden varallisuudesta.
Alternativ till de digitala tjänsterna behövs även i fortsättningen13.11.2024 07:00:00 EET | Pressmeddelande
Trots att en allt större del av tjänsterna kan digitaliseras, är det skäl för myndigheterna att se till att det finns tillgång också till alternativa servicekanaler och att de utvecklas. Det finns också behov av ett identifieringsverktyg som är oberoende av bankkoder
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme