Aluevaltuusto päätti talousarviosta maratonkokouksessaan

Aluevaltuuston kokoontui tiistaina vuoden viimeiseen kokoukseensa Hämeenlinnaan. Valtuusto istui Ahveniston luentosalissa yli kymmenen tuntia keskustelemassa hyvinvointialueen ensi vuoden talousarviosta. Voit katsoa maratonkokouksen tallenteen täältä.

Talousarviokäsittelyn aluksi kuultiin useampia puheenvuoroja. Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen nosti omassa puheenvuorossaan esiin kuluneen vuoden onnistumisia ja palveluiden kehittymistä. Naukkarinen myös esitteli hyvinvointialueen keskeisiä strategisia tavoitteita, joiden toteutumista erityisesti ensi vuonna tullaan seuraamaan. Kaiken keskiössä on asiakkaat, joiden ympärille kootaan ammattilaiset ja teknologiset palvelut. Keskeistä on myös se, että asiakas saa sote-ammattilaisiin helposti yhteyden ja asiaansa nopeasti ratkaisun. Kun toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta parannetaan, voidaan myös turvata palveluja. Naukkarinen muistutti, että hänen esittämänsä talousarvio on haasteellinen ja aikataulu sen toteuttamiseksi on kireä.  

– Talousarvion riskejä pitää kuitenkin arvioida jatkuvasti toimeenpanon aikana. Silloin voidaan tarvittaessa esimerkiksi hillitä muutosten vauhtia, jos riskit kasvavat liian suuriksi, sanoo Naukkarinen.

Talousjohtaja Sampo Salo avasi omassa puheenvuorossaan Oma Hämeen talouslukuja, valtion rahoituspohjaa sekä toimintaympäristön muutoksia.  

–Talouden toimintaympäristö on normalisoitunut kuluvan vuoden aikana. Alijäämien kattaminen vuoden 2026 loppuun mennessä on iso haaste ja se vaatii täysimääräisen onnistumisen kaikissa tasapainottamisohjelmissa. Joka tapauksessa hyvinvointialue siirtyy vuonna 2025 ylijäämäisten tilikausien aikaan. Nykyisellä rahoituspohjalla tilikausikohtainen tulos kääntyy kuitenkin jälleen alijäämäiseksi vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä johdosta lisäsäästöt ovat välttämättömiä, jotta alijäämät eivät jää pysyväksi rasitteeksi hyvinvointialueen taseeseen, totesi Salo. 

Alijäämien kattaminen edellyttää uusia toimenpiteitä 

Valtuustoryhmien puheenjohtajien ryhmäpuheenvuoroissa nousivat esiin talouspäätöksiin liittyvä suuri vastuu sekä huoli palveluista, riittämättömästä rahoituksesta sekä alijäämän kattamisen tiukasta aikataulusta. Moni valtuutettu kiitti omassa puheenvuorossaan henkilökunnan venymistä ja ammattitaitoa, mutta muistutti myös muutosten mahdollisuuksista. Palvelujen saatavuuden turvaaminen ja asukkaiden yhdenvertaisuus korostuivat useissa puheenvuoroissa. 

Talousarvion hyväksyminen vaatii tiukkoja päätöksiä, koska hyvinvointialueen talouden lähtökohdat vuodelle 2025 ovat erittäin haastavat. Alijäämää on kertynyt kahden ensimmäisen tilikauden aikana noin 130 miljoonaa euroa, ja sen kattaminen vaatii merkittäviä sopeutustoimia. Vuodelle 2025 Oma Hämeen valtion rahoitus kasvaa yli 800 miljoonaan euroon, mikä on vajaat 9 prosenttia enemmän kuin tänä vuonna. Rahoituksen kasvu on kuitenkin jälkijättöistä, eikä se riitä kattamaan kertyneitä alijäämiä.

Alijäämien kattamisen tiukka aikataulu pakottaa hyvinvointialueen etsimään kustannussäästöjä uusista kohteista sen lisäksi, että aiemmin hyväksyttyjen, kahden talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteet on saatava toteutumaan täysimääräisesti. Myös keväällä päätettyjen palveluverkkomuutosten toimeenpano on edellytyksenä alijäämien kattamiselle. Alijäämien kattaminen edellyttää myös, ettei valtion rahoituksessa tapahdu oleellista heikennystä vuodelle 2026.

Aapo Reima (vas.) teki valtuustossa muutosesityksen, jolla olisi jatkettu alijäämien kattamisaikaa vuoden 2027 loppuun. Reiman muutosesitys hävisi äänestyksessä aluehallituksen pohjaesitykselle äänin 18–41, joten alijäämät katetaan vuoden 2026 loppuun mennessä.  

Forssan ja Riihimäen palveluista äänestettiin 

Valtuusto äänesti useaan otteeseen talousarvioon liittyvistä, uusista tasapainottamistoimista. Erityisesti keskustelua herätti Forssan ja Riihimäen sairaaloiden toimintaan suunnitellut muutokset, joista myös äänestettiin vilkkaasti. Aluevaltuusto hyväksyi äänestyksen jälkeen tasapainottamistoimen, jossa Forssan sairaalan osasto F3 suljetaan, Riihimäen sairaalan yksi osasto muutetaan arviointiyksiköksi keväällä 2025 ja Forssan yksi osasto muutetaan arviointiyksiköksi syksyllä 2025. Tämän muutoksen on laskettu hillitsevän menokehitystä 3,4 miljoonaa euroa vuonna 2025.

Erja Hirviniemi (vas.) esitti, ettei Riihimäen osastoa muuteta arviointiyksiköksi. Hirviniemen esitys hävisi äänestyksessä Johanna Häggmanin (kesk.) muutosesitykselle äänin 8-26, 25 tyhjää. Häggman esitti, että Forssan muutosta olisi pienennetty ja Riihimäen muutosta olisi viivästetty. Tämä muutosesitys hävisi aluehallituksen pohjaesitykselle äänin 16–41, 2 tyhjää.  

Aluevaltuusto äänesti myös Riihimäen ja Forssan jäljellä olevien osastojen toiminnan siirtämisestä Assi-sairaalaan lähivuosina. Aluehallituksen pohjaesitys oli, että ennen siirtoa syksyllä 2025 arvioidaan kotisairaalatoimintojen riittävyys ja erikoissairaanhoidon osastojen tiivistäminen siten, että perusterveydenhuollon osastopaikkoja voidaan kasvattaa uudessa Assi-sairaalassa. Tarkoituksena on, että asia käsitellään vuoden 2026 talousarvion yhteydessä, jolloin tehdään tarvittavat tarkennukset kiinnittäen huomiota erityisesti palliatiiviseen hoitoon. Tämän arvioidaan hillitsevän menokehitystä 10,5 miljoonaa euroa vuonna 2026.

Johanna Häggman esitti, että 2025 syksyllä arvioidaan kotisairaalatoimintojen ja muiden kotiin vietävien palveluiden riittävyys, ja että ne on saatavilla seuduittain. Hannele Saari (kd.) puolestaan esitti, että aluehallituksen pohjaesitystä muutetaan vain niin, että Riihimäen ja Forssan jäljellä olevien osastojen toimintaa siirretään Assi-sairaalaan lähivuosina. Hyväksytty sanamuoto mahdollistaa sen, ettei koko toimintaa siirretä.  

Äänestyksessä Saaren esitys voitti Häggmanin esityksen äänin 34–24, 1 tyhjä. Ja toisessa äänestyksessä Saaren esitys voitti aluehallituksen pohjaesityksen äänin 50–7, 2 tyhjää. Useat valtuutetut jättivät päätöksestä eriävän mielipiteensä.   

Forssan ja Riihimäen asema nousi esiin vielä poliklinikkatoimintaa ja polikliinista kirurgiaa koskevassa tasapainottamisesityksessä. Aluehallituksen esitys hyväksyttiin äänestyksellä. Päätöksen mukaan poliklinikkatoimintaa ja polikliinista kirurgiaa siirretään muista hyvinvointialueen yksiköistä Kanta-Hämeen keskussairaalan yhteyteen, kun se on toiminnallisesti ja väestön tarpeet huomioiden välttämätöntä. Tavoitteena on, että usein erikoissairaanhoidon polikliinista palvelua käyttävät saavat palvelun lähipalveluna. Tämä toimenpide hillitsee menokehitystä 0,95 miljoonaa euroa vuonna 2025. Johanna Häggman esitti, että toiminnan siirtomahdollisuudet arvioitaisiin vasta Assi-sairaalan toiminnan vakiinnuttua. Häggmanin esitys hävisi äänin 18–41. Useampi valtuutettu jätti päätöksestä eriävän mielipiteensä.  

Tasapainottamistoimien listassa todetaan vielä, että päiväsairaalatoiminta jatkuu sekä Forssassa että Riihimäellä myös vuoden 2025 jälkeen, vaikka syksyllä 2025 Assi-sairaalan käyttöönoton yhteydessä arvioidaan päiväsairaalatoimintaa ja Assin tilakapasiteettia. 

Omaishoidon tukien alentamisesta tiukka päätös 

Talousarvion tasapainottamistoimissa oli myös esitys omaishoidon tukien alentamisesta. Elise Oikari (kd.) esitti, että tuet säilytettäisiin nykytasolla. Oikarin muutosesitys hävisi äänestyksessä täpärästi aluehallituksen pohjaesitykselle 29–30. Aluevaltuuston päätöksellä omaishoidon tukia alennetaan palkkioluokissa 1 ja 3 kansalliseen keskiarvoon sekä nostetaan palkkioluokassa 2 kansalliseen keskiarvoon. Tämä hillitsee menokehitystä 1,3 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja 1,3 miljoonaa euroa vuonna 2026. 

Muut aluevaltuuston hyväksymät tasapainottamistoimet koskevat muun muassa vammaispalveluiden henkilökohtaisen avun ostopalvelun kilpailuttamista, ikäihmisten asumispalveluyksiköiden tuottavuutta parantamista ja ostopalveluiden lisäämistä kotihoidossa. Hyvinvointialueen omaan toimintaan kohdistuu Oma Hämeen tukipalvelu Oy:n tuottavuuden parantaminen sekä hallinnollisen työn tehostaminen.  

Lisäksi on keväällä 2025 käynnistetään lisärahoituksen hakemisen valmistelu, josta aluehallitus kuitenkin päättää erikseen. Rahoitusta haetaan, jos toimintaympäristön muutokset tuovat lisää menoja, joita talousarviossa ei ole voitu ennakoida tai rahoituspohja uhkaa heiketä. Valtion päätöksen lisärahoituksesta tulee olla käytettävissä vuoden 2026 talousarvioprosessissa. 

Valtuutetuilla oli omia säästöehdotuksia 

Talousarviokirjaa käsiteltäessä valtuutetut toivat esiin omia säästö- ja panostusehdotuksiaan, joista muutosesityksinä äänestettiin. Hanna Jokinen (vas.) esitti, että luottamushenkilöiden palkkioita pienennetään. Maria Laakso (vas.) esitti lisäpanostusta kotisairaalaan ja Aapo Reima (vas.) järjestöavustusten leikkauksen perumista. Mikään muutosesityksistä ei saanut riittävästi kannatusta äänestyksissä. 

Lisäksi Kylli Kylliäinen (kd.) esitti valtuustoryhmille maksettavien ryhmärahojen pienentämistä kahdella kolmasosalla. Muutosesitys herätti paljon keskustelua ja sen vuoksi pidettiin jopa neuvottelutauko, jonka jälkeen esitettiin 10 prosentin vähennystä. Kahden äänestyksen jälkeen aluevaltuusto päätti, että ryhmärahoja leikataan ensi vuonna 10 prosenttia. Aluevaltuustoryhmät saavat hyvinvointialueelta tukea eli ryhmärahaa, jota tänä vuonna on maksettu 5 000 euroa per valtuutettu. Ryhmärahaa voi käyttää muun muassa toimintakuluihin ja viestintään, ei kuitenkaan vaalikampanjointiin. 

Lisäksi aluevaltuusto teki tekstilisäyksen ikäihmisten palveluiden käyttötalousosaan. Sen mukaan perhehoidon, mukaan lukien kiertävä perhehoito, jatkuvuus hyvinvointialueella turvataan ja sen vaikuttavuutta kehitetään edelleen. Tämän tukemiseksi perhehoidon määrärahasta ei leikata.  

Aluevaltuustossa käsitellyistä muista asioista on oma tiedotteensa. Lue lisää: Aluevaltuusto päätti sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuista sekä pelastustoimen maksuista