Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu muutti viisivuotiaiden lasten kasvuympäristöä varhaiskasvatuksessa
Vuosina 2021–2024 toteutetun kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun seurannassa arvioidaan paitsi lasten oppimisvalmiuksien kehittymistä myös kokeilun yhteyksiä esiopetus- ja varhaiskasvatustoiminnan järjestämiseen. Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat tarkastelleet varhaiskasvatuksen laadun rakennetekijöitä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun kokeilu- ja verrokkiryhmissä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti valtakunnallisen kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun 148 kunnassa. Siihen osallistui vuosina 2016 ja 2017 syntyneitä lapsia, joista noin 15 000 lasta aloitti esiopetuksen jo viisivuotiaina kokeiluryhmissä ja noin 20 000 lasta osallistui tavalliseen tapaan varhaiskasvatukseen verrokkiryhmissä.
Tuoreessa Yhteiskuntapolitiikka (YP) -lehden analyysiartikkelissa tarkastellaan, miten kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu- ja verrokkiryhmät erosivat opetus- ja kasvatushenkilöstöön ja lapsiryhmän koostumukseen liittyvien tekijöiden osalta. Näitä tekijöitä pidetään keskeisinä varhaiskasvatuksen laadun kannalta.
Tutkimusryhmä on aiemmin tarkastellut näitä laadun ns. rakennetekijöitä vuonna 2016 syntyneiden lasten ikäkohorttia koskien. Nyt ilmestynyt julkaisu on ensimmäinen, jossa on tarkasteltu myös vuonna 2017 syntyneiden ikäkohortin esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämistä. Lisäksi verrataan näitä kahta ikäkohorttia toisiinsa.
Viisivuotiaiden lasten esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen ryhmien rakenteet vaihtelivat
Tutkimustulokset vahvistavat aiemman havainnon siitä, että lapsiryhmän kokeilustatus oli yhteydessä opettajien kelpoisuuteen, ryhmän henkilöstörakenteeseen sekä lapsiryhmän ikäjakaumaan.
– Kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluryhmien opettajat olivat useammin kelpoisia tehtäväänsä kuin verrokkiryhmien opettajat. Lisäksi kokeiluun osallistuvia lapsiryhmiä ohjasivat verrokkiryhmiä useammin kahdesta opettajasta ja yhdestä lastenhoitajasta koostuvat tiimit. Verrokkiryhmissä puolestaan oli useammin yksi opettaja ja kaksi lastenhoitajaa, kertoo projektitutkija Mimmu Sulkanen Jyväskylän yliopistosta.
Kokeiluryhmissä oli myös verrokkiryhmiä useammin vain viisivuotiaita tai viisivuotiaita ja heitä vanhempia lapsia. Verrokkiryhmät puolestaan olivat tyypillisemmin viisivuotiaiden ja sitä nuorempien lasten sekaryhmiä. Kokeiluun osallistuvien lapsiryhmien painottuminen erityisesti viisi- ja kuusivuotiaiden sekaryhmiin korostui etenkin kokeilun jälkimmäisen ikäkohortin eli vuonna 2017 syntyneiden kohdalla.
Tulosten perusteella kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu näyttäisi siis muuttaneen viisivuotiaiden lasten sosiaalista kasvuympäristöä varhaiskasvatuksessa, vaikka kokeilulaki tai kokeiluopetussuunnitelma eivät ohjanneet järjestämään esiopetuskokeilua tietyllä tavalla.
– Ainoa lain edellyttämä seikka oli, että kokeiluryhmissä yhdellä opettajalla tuli olla esiopetuksen opettajan kelpoisuus, kun verrokkiryhmissä edellytettiin varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuutta, hankkeen johtaja professori Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopistosta sanoo.
Kokeilu- ja verrokkitoimipaikat sekä kokeiluun osallistuvat lapset valittiin satunnaisotannalla, jolloin ryhmien välillä ei pitäisi olla lähtökohtaisesti tutkimuksessa havaittuja eroja. Toimipaikkojen välillä on siis voitu tehdä erilaisia valintoja sen suhteen, miten lapsiryhmiä oli muodostettu ja miten kokeilua järjestettiin.
– Nyt saatu havainto on tärkeä arvioitaessa, miten kaksivuotinen esiopetus toteutuessaan mahdollisesti muuttaisi varhaiskasvatusta. Näin muutoksia voidaan ennakoida päätettäessä mahdollisesta siirtymisestä kaksivuotiseen esiopetukseen, professori Maarit Alasuutari Jyväskylän yliopistosta toteaa.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilua seurataan ja arvioidaan monitieteisellä seurantatutkimuksella, jonka toteuttavat Jyväskylän yliopisto, Aalto-yliopisto, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto. Kokeilun loppuraportti julkaistaan loppuvuodesta 2025. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa EDUCA – Koulutuksen tulevaisuus -lippulaivaa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun koulutuspoliittisia päätöksiä tullaan tekemään tutkimusperustaisesti.
Yhteyshenkilöt
Marja-Kristiina Lerkkanen
kasvatustieteen professori, Jyväskylän yliopisto
marja-kristiina.lerkkanen@jyu.fi, puh. 040 805 3347
Maarit Alasuutari
varhaiskasvatustieteen professori, Jyväskylän yliopisto
maarit.alasuutari@jyu.fi, puh. 040 805 3513
Iira Hartikainenviestinnän ja vuorovaikutuksen asiantuntijaEDUCA-lippulaiva, Jyväskylän yliopisto
Puh:0505204652iira.j.hartikainen@jyu.fiKuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeille 2,5 miljoonan euron EU:n Horisontti Eurooppa -rahoitus19.12.2024 09:15:00 EET | Tiedote
Horisontti Eurooppa (Horizon Europe) on EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2021–2027. Ohjelman tavoitteena on luoda Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja vahvistamalla EU-alueen tieteellistä osaamista, tukemalla uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehitystä ja käyttöönottoa yrityksissä ja etsimällä ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin Euroopassa. Jyväskylän yliopiston hankkeet saivat ohjelmasta rahoitusta 2,5 miljoonaa euroa. Hankkeet käynnistyvät alkuvuodesta.
Mielen hyvinvointi ja liikkuminen voivat muodostaa positiivisen kehän19.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan taipumus kokea positiivisia tunteita myötävaikutti siihen, että ihmiset olivat koronarajoitusten aikaan fyysisesti aktiivisia tai jopa lisäsivät aktiivisuuttaan. Masennusoireiden yhteys fyysiseen aktiivisuuteen oli päinvastainen. Tulokset viittaavat siihen, että mielen hyvinvointi voi auttaa ylläpitämään liikunnallisesti aktiivista elämäntapaa. Mielen hyvinvointi ja liikkuminen voivatkin muodostaa positiivisen kehän.
ERC-miljoonarahoituksella pyritään luomaan yhtenäistävä matemaattinen teoria Charles Darwinin 1800-luvulla kehittämästä seksuaalivalinnan teoriasta18.12.2024 07:10:00 EET | Tiedote
Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden apulaisprofessori Jussi Lehtoselle merkittävän ERC Consolidator Grant -rahoituksen. Viisivuotinen rahoitus on arvoltaan noin 1,8 miljoonaa euroa. Matemaattiseen evoluutiobiologiaan kuuluva tutkimus keskittyy yhtenäistämään kiisteltyä seksuaalivalinnan tutkimuskenttää kehittämällä yhtenäisen matemaattisen viitekehyksen, joka kattaa kaikki seksuaalivalinnan merkittävät teoriat.
Tiedeilta Tieteen päivillä 2025: Lukeminen on portti ihmisyyteen – lukumotivaation nousu vaatii uusia oivalluksia16.12.2024 13:38:27 EET | Tiedote
Mitä hyötyä lukemisesta on? Mitä se tarjoaa aivoille ja ihmisen hyvinvoinnille? Miksi lukeminen estää ulkopuolisuutta? Tiedeillassa lukumotivaatiota pohditaan lukutaidon ja aivotutkimuksen näkökulmista. Kokemukset kentältä havainnollistavat ratkaisevia onnistumisen kokemuksia.
Arvoaineita kasveista teollisuuden tarpeisiin16.12.2024 07:10:00 EET | Tiedote
Keski-Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet tuottaa erilaisia biomassoja sekä tehdä niistä korkean jalostusasteen tuotteita, joilla on myös kansainvälistä kysyntää. Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu kehittävät yhdessä biosivuvirtojen ja kasvimateriaalien kiertotaloutta ja orgaanisten arvoaineiden talteenottoa. Tavoitteena on löytää kasveista uusia raaka-aineita mm. kosmetiikka-, elintarvike- ja lääketeollisuuden tarpeisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme