Keskuskauppakamari: Investointiverohyvitys on merkittävä panostus puhtaan siirtymän investointien kotiuttamiseksi

Hallituksen esitys puhtaan siirtymän investointiverohyvityksestä annettiin tänään eduskunnalle. Hallituksen esityksen mukaan Business Finland ottaa hakemuksia vastaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun hallituksen esitys on annettu. 

“On erinomaista, että investointiverohyvityksen toteuttaminen viimein etenee eduskunnan hyväksyttäväksi. Koska EU:n valtiontukisääntöjen määräaikaisten poikkeusten mukaisesti tuki on myönnettävä vuoden 2025 loppuun mennessä, yrityksillä ja viranomaisilla ei ole aikaa hukattavaksi. Lisäksi tukikelpoisuuden edellytyksenä on, ettei investointia ole aloitettu ennen hakemuksen jättämistä Business Finlandille”, muistuttaa Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala. 

Hallituksen esityksessä tukikelpoisen investoinnin vähimmäismääräksi asetetaan 50 miljoonaa euroa ja sitä tarkastellaan tuotantolaitoskohtaisesti. Keskuskauppakamari on pitänyt 50 miljoonan euron vähimmäiskokoa ja sen tarkastelutapaa liian tiukkana. 

“Tukikelpoisen investoinnin 50 miljoonan euron vähimmäiskokoraja ja laskentatapa ovat puhtaasti kansallisia päätöksiä. Tiukan kokorajauksen riskinä on, ettei tuen piiriin kuuluvia investointeja ehditä käynnistää riittävästi tuella tavoitellun talouskasvun kannalta. Konsernikohtaisella tarkastelulla voitaisiin lieventää ongelmaa ja toivottavaa on, että tältä osin esitystä vielä muutettaisiin”, toteaa Viitala. 

Verohyvitys on tarpeellinen kannustin 

Hyvityksen tavoitteena on lisätä sähköä hyödyntäviä suuria teollisia investointeja ja samalla tukea puhtaan siirtymän teollisuuden rakentumista Suomeen. Hyvitykseen oikeuttavia hankkeita voivat olla esimerkiksi vedyn ja uusiutuvien polttoaineiden tuotanto, teollisuuden päästövähennykset ja energiatehokkuustoimet, akkuhankkeet sekä kriittisten raaka-aineiden tuotanto. 

“Verohyvitys on tarpeellinen kannustin, jotta puhtaita ratkaisuja tuottavia ja päästöjä vähentäviä teollisia investointeja saadaan liikkeelle aiempaa haastavammassa toimintaympäristössä,“ sanoo Keskuskauppakamarin johtava elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen. 

Verohyvityksellä Suomi vastaa kiristyneeseen kansainväliseen kilpailuun investointien sijoittumisesta. Keskuskauppakamarin koostamien tietojen mukaan komissio on hyväksynyt vuosina 2023 ja 2024 yhteensä 85 EU-maiden puhtaan siirtymän investointien tukiohjelmaa, joiden yhteissumma on yli 155 miljardia.    

Monet tuista perustuvat kriiseistä johtuviin EU:n valtiontukisääntöjen poikkeuksiin, jotka kestävät vuoden 2025 loppuun. On mahdollista, että poikkeukset jatkuvat myös vuoden 2025 jälkeen. 

Hallituksen esityksessä verkkosähköllä tuotetun vedyn hyödyntäminen teollisuuden päästövähennyksissä on rajattu ulos, koska se voisi vaikeuttaa verohyvityksen hyväksyntää EU:n komission toimesta. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että Suomi jatkaisi neuvottelua verkkosähkön huomioinnista. Ydinenergialla ja uusiutuvalla energialla tuotettu puhdas sähkö on Suomen keskeinen kilpailuetu vetytaloudessa. 

Hallituksen esityksen mukaan verohyvitys olisi enintään 20 prosenttia investointikustannuksista ja tuen konsernikohtainen enimmäismäärä olisi enintään 150 miljoonaa euroa. Hyvitystä saisi alkaa vähentämään yhteisöverosta investoinnin valmistuttua kuitenkin aikaisintaan vuonna 2028. Hyvitystä saisi vähentää vuodessa korkeintaan kymmenen prosenttia hyvityksen kokonaismäärästä, ja käyttöaikaa olisi enimmillään 20 vuotta.