Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Uuden yrittäjyysohjelman rakennettava kasvukäännettä – EK:n huomio viidessä osa-alueessa

Jaa

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan Suomeen kasvuyrittäjyysohjelmaa, jolla haetaan keinoja taloutemme palauttamiseksi takaisin kasvu-uralle ennätysmäisen pitkän heikon talouskasvun ajan jälkeen. EK pitää yrittäjävetoisen kasvukäänteen olennaisina osatekijöinä nopeita ja konkreettisia toimenpiteitä, jotka keskittyvät eritoten hallinnollisen sääntelytaakan keventämiseen, kannustavaan verotukseen sekä kasvu- ja TKI-rahoituksen uudistamiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjelmatyö perustuu hallitusohjelman kirjaukseen Suomen yrittäjävetoisten Mittelstand-yritysten (50–500 työntekijää) määrän tuplaamistavoitteesta vuoteen 2030 mennessä.

”Aihe on erittäin tärkeä niin hallituksen onnistumisen kuin koko Suomen kannalta, sillä kasvukäännettä ei ole mahdollista toteuttaa ilman suomalaisen pk-yrityskentän ja yrittäjien vahvaakin vahvempaa panosta”, EK:n Pk-johtaja Petri Vuorio muistuttaa.

”Maailmantalouden piristyminen näkyy jo tunnelin päässä ja tähän kasvuimuun mukaan pääseminen ratkaisee monelta osin Suomen tulevien vuosien kasvunäkymät.”

EK:n mukaan kasvuyrittäjyysohjelmassa ei ole kuitenkaan kyse pelkästään paluusta kasvun tielle, vaan pyrkimyksestä elinkeinorakenteen pysyvään vahvistamiseen. Viennistämme 2/3 syntyy tällä hetkellä yhä ainoastaan noin sadan yrityksen toimesta.

”Viennin kivijalkaa tulee vahvistaa pysyvästi. Mitä enemmän meillä on kilpailukykyisiä yrityksiä, ja mitä laajemmin ne ovat kansainvälistyneitä, sitä parempi Suomen kriisinsietokyky on talouden ja työllisyyden näkökulmasta”, johtava asiantuntija Paavali Kukkonen korostaa.  

EK muistuttaa, että pääosa nettomääräisistä lisätyöpaikoista on viime vuosikymmenen aikana syntynyt Mittelstand-yrityksiin tai sellaisiksi kasvamassa oleviin pk-yrityksiin. EK:n tutkimuksen mukaan juuri yrittäjävetoiset Mittelstand-yritykset ovat keskimääräistä yrityskenttää huomattavasti kasvuhakuisempia ja useammin vientiä harjoittavia. Tällä hetkellä Suomessa on EK:n arvion mukaan kuitenkin vain 1 500 yrittäjävetoista Mittelstand-yritystä.

Pk-yritysten kasvu ja Mittelstand-yrityskokoluokan vahvistaminen ovat esitetyistä syistä johtuen keskeisessä roolissa Suomen talouskasvun ja elinkeinorakenteen vahvistamistoimissa.

”Viimeisenä, muttei vähäisimpänä tekijänä, kasvukäänteen ratkaisee asenne. Tarvitsemme nyt kykyä nähdä mahdollisuuksia, tahtoa kasvaa ja aimo annoksen rohkeutta niin päättäjiltä, hallinnolta, kuin pk-yrityksiltäkin”, Vuorio ja Kukkonen painottavat.

EK kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin viiteen kasvuyrittäjyysohjelman osa-alueeseen:

  1. Konkretia ja seurattavuus: EK painottaa, että kasvuyrittäjyysohjelman toimenpiteille on määritettävä yrittäjämäiseen tapaan ylihallituskautiset konkreettiset tavoitteet, aikataulut, vastuutahot ja mittarit. Tämä konkretia on ratkaisevaa sekä ohjelman toimeenpanon että yrittäjäkentän sitouttamisen kannalta. Liian monet viime vuosina valmistellut elinkeinopoliittiset ohjelmat ovat jääneet vaille mitattavissa olevaa toteutusta juuri konkretian puutteen vuoksi.
  2. Rahoituksen saatavuuden varmistaminen: EK esittää, että TEM:n hallinnonala varmistaa riittävän rahoituksen saatavuuden erityisesti kasvuhakuisille pk-yrityksille. Tiukasta finanssisääntelystä johtuen kasvuyrityskenttään on muodostunut markkinapuutteita, joita tulee verrokkimaiden tapaan kyetä tilkitsemään kasvun edistämiseksi. Nykyisessä niukkuuden ajassa on myös tärkeää, että kotimaan julkiset rahoituslaitokset hyödyntävät tehokkaasti ja systemaattisesti EU-tason rahoitusohjelmia ja tuovat niiden liittymäpinnan kotimaahan pk-yritysten ulottuville.

  3. TKI ja kansainvälistyminen: EK korostaa, että T&K:n 4%:n tavoitteen saavuttaminen edellyttää julkisen rahoituksen kohdentamista yritysvetoisesti ja huomattavasti nykyistä laajemman joukon yrityksiä saamista uudistamaan toimintaansa T&K:n avulla. Tässä onnistumiseksi T&K-rahoitusinstrumentteja, yhteistyömalleja ja toimintatapoja on kehitettävä nykyisestä. Jos T&K-panostukselle asetetuissa kasvutavoitteissa halutaan onnistua, on innovaatioiden, kaupallistamisen ja kansainvälistymisen rahoitukseen myös tehtävä korjausliike ja hyödynnettävä sen vauhdittamisessa myös verohuojennusta. TF-toiminnan kehittämisen lähtökohtana on oltava paremmat palvelut ja mahdollistettava niiden kunnianhimoinen kehittäminen mm. maksullisilla lisäpalveluilla.

  4. Sääntelyn keventäminen: EK esittää, että kasvun pullonkauloja aiheuttavaa pk-yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa ja raportointivelvoitteita tulee vähentää merkittävästi, jotta yritysten kasvupotentiaali saadaan paremmin hyödynnettyä. Tähän tulee laatia konkreettinen toimeenpanosuunnitelma niin kansallisen kuin EU-sääntelynkin osalta. EU:ssa uuden komission tavoitteena on 35 prosentin vähennys pk-yritysten raportointirasitteiden vähentämiseksi, jolle tasolle rima tulisi asettaa myös Suomessa.

  5. Verotus: Sääntelytaakan ja yritysverotuksen keventämispaineet kohdistuvat Suomeen myös ulkoapäin. Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump pitää näitä kahta tekijää kasvuagendansa kärjessä. Myös Saksan tulevien vaalien ennakkosuosikki Friedrich Merz on esittänyt hallinnollisen taakan ja verotuksen keventämisen keskeisimmiksi kasvukeinoiksi vaaliohjelmassaan. Myös Suomessa on kasvava tarve kehittää yrittämisen ja omistamisen verotusta. Verotuksellisen ympäristön on vauhditettava investointeja ja kasvua.



Lisätietoja:
Paavali Kukkonen, johtava asiantuntija, p. 050 566 3455
Petri Vuorio, johtaja, p. 050 323 2979

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Suomelle satojen miljoonien eurojen lisätulot päästökaupasta – EK esittää tulojen kohdentamista puhtaan liikenteen vauhdittamiseen10.12.2024 08:00:00 EET | Tiedote

EU:n päästökauppa laajenee meri- ja lentoliikenteen lisäksi tieliikenteeseen. Liikenteen kustannukset nousevat vuositasolla yli miljardilla eurolla, mutta samaan aikaan päästökauppatuloja palautuu valtiolle sadoilla miljoonilla euroilla. EK kiirehtii hallitusta valmistelemaan rahoitusmallia, jolla uudet päästökauppatulot saadaan kohdennettua kasvavien liikennekustannusten alentamiseen ja puhtaan liikenteen innovaatioihin. On tärkeää, että vihreää siirtymää vauhditetaan myös liikenteessä päästökaupan avulla. Meri- ja lentoliikenne kuuluvat jo teollisuuden kanssa samaan EU:n laajuiseen päästökauppaan. Tieliikenne tulee EU:n uuden polttoainejakelun päästökaupan piiriin vuonna 2027. Samalla on tunnistettava päästökaupan huomattava kustannusvaikutus: päästökaupasta aiheutuu Suomen liikenteelle yli miljardin euron vuosittaiset lisäkustannukset. Bensan hinta nousee arviolta 16 snt/l ja dieselin 11 snt/l. Samoin meri- ja lentoliikenteen lippujen ja rahtien hinnat nousevat. Erityisesti tieliike

Yritykset osallistuneet aktiivisesti Ukraina-keräykseen – keräys laajenee vesi- ja jätehuoltoon sekä rakentamiseen5.12.2024 06:00:00 EET | Tiedote

EK:n ja sisäministeriön Ukraina-keräys on tuottanut tulosta. Yritykset ovat tarjonneet Ukrainaan yli 20 avustuserän verran energia-alan laitteita ja tarvikkeita. Lahjoituskampanja jatkuu edelleen ja se myös laajenee vesi- ja jätehuollon sekä rakentamiseen laitteisiin ja kalustoon. EK käynnisti alkusyksystä yhdessä sisäministeriön kanssa lahjoituskampanjan ”Autetaan Ukraina yli talven”. Haastoimme koko jäsenistömme lahjoittamaan sähkön- ja lämmöntuotantoon liittyviä laitteita Ukrainan hyväksi, kertoo EK:n johtava asiantuntija Markku Rajamäki: ”Yritysten tarjoamat 20 avustuserää koostuvat esimerkiksi erikokoisista generaattoreista, aggregaateista, muuntajista, aurinkopaneeleista, sähkönjakeluverkon komponenteista ja edellä mainittujen varaosista. Tämäntyyppisiä laitteita tarvitaan esimerkiksi sairaaloiden leikkaussalien toimintaan sekä koulujen ja päiväkotien lämmitykseen.” Kampanja laajenee vesi- ja jätehuollon sekä rakentamiseen laitteisiin ja kalustoon Kampanja jatkuu edelleen, koska

EK: Teollisuuspoliittisen strategian toimeenpano ratkaisee sen merkityksen4.12.2024 20:30:51 EET | Tiedote

Suomen hallituksen tulee viedä konkretiaan keskeiset tuoreen teollisuuspoliittisen strategian esitykset ensi kevään puoliväliriihessä. EK:n mukaan tämä on tärkeää kasvukäänteen vahvistamiseksi sekä Suomen kehittämiseksi myönteisesti niin investointiympäristönä kuin yritysten uudistumisen ja viennin vauhdittamiseksi. Elinkeinoministerille luovutetussa strategiassa linjataan mm. että investointikilpailussa pärjäämiseksi Suomen on huolehdittava riittävistä kannustamista niin korkeaa jalostusarvoa kuin taloudellista turvallisuutta lisääville investoinneille. Tämän hetkiset EU:n väliaikaiseen kriisipuitteeseen (TCTF) kytketyt toimet ovat voimassa vuoden 2025 loppuun. Strategiassa todetaan olevan tarpeen selvittää vaihtoehtoisia kannustimia, jotka olisivat voimassa tämän jälkeen. "Näitä jatkopäätöksiä on lähdettävä hahmottelemaan ennakoiden. Kun tulevat EU-linjaukset asettavat myöhemmin puitteet sille mikä on mahdollista, hallituksen on oltava heti valmis etenemään ja viestimään siitä myös y

Suomen elinkeinoelämä seisoo horjumatta Ukrainan rinnalla ja Venäjä-pakotteiden takana2.12.2024 14:00:00 EET | Tiedote

Kansainvälisen epävarmuuden kasvaessa on keskityttävä Ukrainan tukeen ja Euroopan rivien yhtenäisyyteen. Venäjä-pakotteiden purkamisesta ei nykytilanteessa ole syytä edes keskustella, linjaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Ukrainan puolustustaistelussa on käsillä sodan kriittisimmät kuukaudet niin taistelukentillä kuin kotirintamalla. USA:n vallanvaihto on syventänyt huolta Ukraina-tuen jatkumisesta ja suurvaltojen neuvotteluagendoista. Ajankohtainen tilanne oli esillä EK:n isännöimässä Elinkeinoelämän Ukraina-foorumissa 2.12. Epävarmuuden keskellä EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies muistuttaa Ukraina-tuen kulmakivistä: ”Nyt jos koskaan on välttämätöntä, että Suomen ja koko Euroopan Ukraina-linja pitää ja yhteinen viestimme on kirkas: pysymme horjumatta Ukrainan rinnalla. Venäjä-pakotteet ovat ja pysyvät. Nykykehityksen valossa niiden purkamisesta ei ole syytä edes keskustella.” Elinkeinoelämän 5 viestiä ajankohtaiseen Ukraina-keskusteluun 1) Venäjä-pak

Suomen elinkeinoelämä seisoo horjumatta Ukrainan rinnalla ja Venäjä-pakotteiden takana2.12.2024 14:00:00 EET | Tiedote

Kansainvälisen epävarmuuden kasvaessa on keskityttävä Ukrainan tukeen ja Euroopan rivien yhtenäisyyteen. Venäjä-pakotteiden purkamisesta ei nykytilanteessa ole syytä edes keskustella, linjaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Ukrainan puolustustaistelussa on käsillä sodan kriittisimmät kuukaudet niin taistelukentillä kuin kotirintamalla. USA:n vallanvaihto on syventänyt huolta Ukraina-tuen jatkumisesta ja suurvaltojen neuvotteluagendoista. Ajankohtainen tilanne oli esillä EK:n isännöimässä Elinkeinoelämän Ukraina-foorumissa 2.12. Epävarmuuden keskellä EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies muistuttaa Ukraina-tuen kulmakivistä: ”Nyt jos koskaan on välttämätöntä, että Suomen ja koko Euroopan Ukraina-linja pitää ja yhteinen viestimme on kirkas: pysymme horjumatta Ukrainan rinnalla. Venäjä-pakotteet ovat ja pysyvät. Nykykehityksen valossa niiden purkamisesta ei ole syytä edes keskustella.” Elinkeinoelämän 5 viestiä ajankohtaiseen Ukraina-keskusteluun 1) Venäjä-pak

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye