Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat: Aluelähtöisen kehittämisen periaate turvattava EU:n tulevassa rahoitusmallissa

Euroopan komissio valmistautuu antamaan esityksen uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi keväällä 2025. Komission tavoitteena on siirtyä nykyisestä, yli 500 rahoitusohjelmaa käsittävästä rahoituskokonaisuudesta malliin, jossa rahoitusohjelmia olisi 27. Eli yksi suunnitelma jäsenmaata kohden, sisältäen kaikki kansallisesti allokoitavat rahastot. Lisäksi tulisi yksi Interreg-ohjelma koko Eurooppaan. Muutosten tavoitteena on hallinnon yksinkertaistaminen.

Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunta pitää hyvänä, että EU kehittää ja uudistaa rahoitusmalleja. Sen sijaan neuvottelukunta ei pidä hyvänä kehitystä, jossa koheesiopolitiikan toimeenpanon ja rahoituksen toimivalta sekä poliittinen harkinta keskittyy entistä enemmän kansallisille hallituksille. Tämän seurauksena alueellinen ja paikallinen demokratia sekä päätöksenteko heikkenevät.

Euroopan alueet ovat laajasti olleet huolissaan kehityksestä, joka uhkaa vaarantaa aluelähtöisen alue- ja rakennepolitiikan periaatteet. Näin on myös Itä- ja Pohjois-Suomessa. Koheesiopolitiikan tavoitteena on tasata jäsenvaltioiden keskinäisiä ja Euroopan unionin jäsenmaiden sisäisiä alueellisia kehityseroja. Itä- ja Pohjois-Suomen erityisolosuhteet, kuten pitkät välimatkat, kylmä ilmasto ja harva asutus, onkin huomioitava myös tulevaisuudessa. Harva asutus -kriteeri on keskeinen koko Suomen koheesiopolitiikan saannon kartuttajana.

Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunta pitää erittäin tärkeänä, että pohjoisen harvan asutuksen rahoituskriteeri ja sen myötä liittymissopimukseen liittyvä Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema säilyy myös tulevalla ohjelmarahoituskaudella.

Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunta on yhteistyöelin, jonka muodostavat Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo.

Lisätiedot:
maakuntajohtaja Jussi Rämet, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 040 586 3877