Energia-asenteet: Hinta, varmuus ja ilmasto kiinnostavat kuluttajia Eduskunnassa on vain ydinvoimapuolueita

Kohtuullinen energian hinta on ihmisten keskeisin energiapoliittinen tavoite, ilmenee Energiateollisuus ry:n vuosittain tekemästä energia-asennetutkimuksesta. Tutkimuksen on toteuttanut Iro Research, ja se perustuu yli tuhannen hengen otantaan. Haastattelut tehtiin lokakuussa.

Energian hinnan jälkeen tärkeimmäksi nousee energiaomavaraisuuden kasvattaminen, jota vastaajat pitivät selkeästi tärkeimpänä tavoitteena energiakriisin vuonna 2022. Nyt sen suosio on painunut hieman hinnan alapuolelle. Kolmantena mainittiin päästövähennykset ja ilmastonmuutoksen hillitseminen.

Muutokset edelliseen vuoteen ovat vähäisiä, ja hinta oli kyselyn kärkisijoilla jo silloin, kun sähkö oli hyvinkin edullista. Ilmastopolitiikan suhteellinen painoarvo on vaihdellut enemmän, kriisivuonna 2022 ilmastoväittämä oli vasta viidenneksi tärkein. Yhä useammat ovat ainakin jokseenkin eri mieltä kysyttäessä valmiutta maksaa energiasta enemmän ilmaston takia.

• Kansalaiset olettavat jo, että energia on puhdasta, joten siitä ei haluta maksaa lisää. Sähkön säästäminen omassa arjessa ei enää ole ilmastoteko, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. – Energiakriisi toi esiin huolen energian riittävyydestä ja hinnat kävivät välillä hyvinkin korkealla. Tämä näkyy asenteissa edelleen, ja tietenkin meidän on jatkettava työtä sen hyväksi, että energiajärjestelmä on edullinen ja varma myös jatkossa, Leskelä jatkaa.

Energialähteet

Aurinko on edelleen suosituin energianlähde, 82 % vastaajista haluaisi sitä lisää, ja vain neljä prosenttia nykyistä vähemmän. Tuulivoiman suosio on hieman laskenut. Ilmastotietoisuuden huippuvuodet 2018–20 nostivat sen suosiota, energiakriisivuodet 2021–23 pitivät sitä yllä, energiakriisin taittuminen on palauttanut tuulivoiman kannatuksen vuoden 2016 tasolle.

Ydinvoiman suosio kävi energiakriisin aikana hyvinkin korkealla, nyt se on palautunut kriisiä edeltävälle korkealle tasolle. Selkeä enemmistö kaikkien eduskuntapuolueiden kannattajista suhtautuu ydinvoimaan myönteisesti. Ydinvoiman kannatus on jakautunut aiempaa tasaisemmin eri taustaryhmien kesken.

Huoli sähkön toimitusvarmuudesta on ilmennyt kivihiilen suosion hienoisena nousuna, mutta lukema on edelleen varsin matala. Myös kaasua pidetään aiempaa parempana energialähteenä, mutta niiden lisääjiä on edelleen vain muutamia prosentteja vastaajista.

Bioenergian suosio on vähentynyt jo pidempään, mutta sen hyväksyttävyys on edelleen korkealla tasolla. Vain viidennes haluaa vähentää sen käyttöä sähköntuotannossa. Vesivoiman kannatus on myös laskenut, mutta muutos on vähäinen. Vain kymmenen prosenttia vastaajista on jokseenkin tai täysin erimieltä väittämästä vesivoimaa tarvitaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Vesivoiman vähentäjien määrä on sen sijaan noussut kahdeksasta prosentista kahteentoista, oltuaan alimmillaan kahdessa prosentissa vuonna 2012. Vesivoiman lisääjiä tai ennallaan säilyttäjiä on edelleen ylivoimainen enemmistö, 83 prosenttia.

• Tuotantomuotokohtaiset asenteet heijastelevat kahtiajakautunutta yhteiskunnallista ilmapiiriä. Eri tuotantomuotojen ympäristöhaasteisiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota, samalla kun toisella laidalla kannatetaan fossiilisten polttoaineiden lisäämistä, Leskelä toteaa. - Energiajärjestelmä kehittyy jatkuvasti ympäristöä paremmin huomioivaan suuntaan, ja tälle kehitykselle kansalaiset antavat vahvan mandaatin, Leskelä jatkaa.

Lämmitys

Maalämpö on edelleen suosituin lämmitysratkaisu, mutta sen suosio on hiipunut takavuosien viidestäkymmenestä prosentista neljäänkymmeneen. Kaukolämmön tuotannossa haluttaisiin lisätä varsinkin hukkalämpöjen hyödyntämistä. Muiden polttoon perustumattomien tuotantomuotojen suosio on nousussa, mutta myös bioenergian kannatus on kasvanut edellisestä vuodesta. Selkeä enemmistö vastaajista tunnistaa pienydinvoiman tuotantomuotona, ja se on suosittu myös kaukolämmön lähteenä.

Sähkökatkot

Enemmistö vastaajista hyväksyy verkkopalvelun maksujen lievät korotukset, kunhan sähkön toimitusvarmuutta saadaan parannettua ja sähkökatkoja vähennettyä. Niiden osuus, joiden mielestä sähkökatkon enimmäispituus saisi olla vain 30 minuuttia on noussut jonkin verran.  Investointeja sähköverkkoihin yhteiskunnan sähköistämiseksi pidettiin tärkeinä. Jopa 70 % vastaajista on ainakin jokseenkin samaa mieltä väitteen ”Sähköverkkoihin on pakko investoida ja niitä täytyy kehittää nykyistä paremmiksi, jotta yhteiskunnan sähköistäminen ylipäätään olisi mahdollista” kanssa.

• Sähkökatkot ovat vähentyneet ja lyhentyneet kuluneen vuosikymmenen aikana verkkoihin tehtyjen investointien takia, toteaa Energiateollisuus ry:n sähköverkkoasiantuntija Ina Lehto. – Investointien jatkamiselle on kansalaisten vahva tuki, halutaan sitten parantaa toimitusvarmuutta, tai edistää vihreää siirtymää sähköistymisen kautta.