Kuopiontien ja radan välikaistalta poistetaan puustoa Liperissä
Toimenpiteellä parannetaan uhanalaisten hyönteislajien elinolosuhteita sekä edistetään turvallisuutta poistamalla kaatumisvaarassa olevia puita. Alueen raivaus aloitetaan loppiaisen jälkeen.
Liperissä välillä Käsämän Teboil – Honkalampi poistetaan puustoa Väyläviraston hallinnoimalta Kuopiontien ja radan väliseltä alueelta tammikuun alkupuolella. Tarkoitus on poistaa puustoa yhteensä noin 7 kilometrin matkalta.
Alueen raivaus aloitetaan loppiaisen jälkeen ja hakkuut on tarkoitus aloittaa seuraavalla viikolla 13.1.2025.
Toimenpiteellä saavutetaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla: Parannetaan uhanalaisten hyönteislajien elinolosuhteita sekä edistetään turvallisuutta poistamalla kaatumisvaarassa olevia puita.
Liperin rata- ja tiepenkat tarjoavat monelle uhanalaiselle hyönteislajille sopivia avoimia ja paahteisia uuselinympäristöjä, joita Kuopiontien varressa kasvava suurempi puusto paikoin varjostaa. Varjostavan puuston poisto edesauttaa näiden elinympäristöjen säilymistä ja parantaa harvinaisen lajiston elinolosuhteita.
Väylävirasto, joka vastaa radan ja tiealueen kunnossapitotoimenpiteistä, toteuttaa työt ns. kunnossapitoraivauksina poistamalla puita, jotka ovat vaarassa kaatua tie- tai rata-alueelle. Puustosta poistetaan suurin osa. Suuria mäntyjä, jotka kestävät hyvin myrskytuulia, jätetään kuitenkin maisemapuiksi. Lisäksi mm. pihlajat ja katajat pyritään säästämään.
Paahdealueet edistävät luonnon monimuotoisuutta
Kuumilla ja kuivilla rinteillä sijaitsevat paahdealueet ovat monimuotoisuudelle tärkeitä elinympäristöjä. Avoimia paahdeympäristöjä on alkuperäisluonnossamme erityisesti eroosioherkillä harjujen paisterinteillä. Paahdealueet ovat tavallisesti lounaaseen, etelään tai kaakkoon suuntautuneita harjurinteitä, jotka pysyvät kasvillisuudeltaan avoimina ja matalina kuumuudesta ja kuivuudesta sekä maaperästä johtuvien kasvuolosuhteiden myötä. Maa-aines on tavallisimmin hienoa hiekkaa, soraa tai moreenia. Paahdealueiden kasvillisuus koostuu tyypillisesti matalista sekä kuivuutta ja kuumuutta kestävistä lajeista, kuten kangasajuruohosta ja kissankäpälästä.
Rakentamisen ja tehostuneen metsätalouden myötä luontaisesti muodostuneet paahdealueet ovat lähes hävinneet ja niiden syntyminen on metsäpalojen tehostuneen sammutuksen ja torjunnan myötä miltei loppunut. Luonnontilaiset harjumetsien valorinteet onkin luokiteltu uusimmassa uhanalaisuusarvioinnissa vaarantuneeksi ja Etelä-Suomessa erittäin uhanalaiseksi luontotyypiksi.
Rautatieverkostosta suuri osa on rakennettu Etelä- ja Itä-Suomessa harjujen reunamuodostumavyöhykkeille (esim. Jaamankankaalle, joka on Salpausselkien reunamuodostumavyöhykkeellä) tai reunamoreenikentille. Teiden ja rautateiden rakentamisen yhteydessä muodostuneisiin avoimiin pengerleikkauksiin onkin syntynyt korvaavia paahdeympäristöjä. Nämä ns. uuselinympäristöt ovat merkittävä turvapaikka osalle paahdelajistoa, kuten äärimmäisen uhanalaiselle muurahaissinisiivelle.
Hyönteisten elinympäristöjä kartoitettiin v. 2009
Vuonna 2009 silloisen ympäristökeskuksen (nyk. Pohjois-Karjalan ELY-keskus) ja ratahallintokeskuksen (nyk. Väylävirasto) kanssa yhteistyössä tehdyssä Joensuun seudun radanvarsien hyönteisselvityksessä todettiin, että selvityksen pääalue, Liperin Kuorinka – Ylämylly -välinen rataosuus on hyönteislajistoltaan valtakunnallisesti arvokas ja että nämä elinympäristöt vaativat säännöllisiä hoitotoimia, ja ne täytyy huomioida radan kunnossapito- ja parannustoimenpiteitä suunniteltaessa.
Viinijärvi – Ylämylly väliselle ratapenkalle rajattiin neljä (osa koostuu useasta erillisestä osa-alueesta) erityisesti suojeltavan hyönteislajin suojelualuetta. Näitä kohteita on hoidettu siitä lähtien erilaisin toimenpitein: lähinnä on yritetty pitää ratapenkat avoimina ja paahteisina raivaamalla puustoa ja vesakkoa, kuorimalla maanpintaa paljaaksi kilpailevasta kasvillisuudesta, ja pitämällä vieraslajit (lähinnä lupiini) poissa näiltä alueilta.
Alueet kartalla
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Keski-Karhu (tavoitettavissa 7.1.2025 alkaen)
luonnonsuojeluasiantuntija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
puh. 02950 26051
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Yhteystiedot
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu
p. 0295 026 000
www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Pohjois-Karjalassa oli marraskuussa 9 768 työtöntä23.12.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Pohjois-Karjalassa oli marraskuun lopussa 9 768 työtöntä työnhakijaa, joista 701 oli lomautettuna. Vuoden takaiseen verrattuna työttömiä oli 382 henkilöä enemmän ja lomautettuja 174 henkilöä vähemmän.
Pohjois-Karjalan vedenpinnat olivat edelleen matalalla marraskuussa18.12.2024 16:08:43 EET | Tiedote
Kuukauden keskilämpötila oli noin 1,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat pääosin vielä matalalla. Osaan erityisesti pienemmistä vesistöistä on muodostunut kantavia jäitä, mutta ihmisiä kehotetaan varovaisuuteen jäillä liikkuessa.
Pielisen poikkeusjuoksutukset mahdollistuvat joustavammin ja varautuminen tulva- ja kuivuustilanteisiin paranee2.12.2024 13:13:31 EET | Tiedote
Luonnonmukaista vedenkorkeutta ja virtaamaa noudattavan Pielisen tulva- tai kuivuustilanteet ovat aiheuttaneet erityisesti parin viime vuosikymmenen aikana suurta haittaa vesistön käytölle. Tähän saakka Pohjois-Karjalan ELY-keskus on hakenut tällaisessa tilanteessa erikseen Itä-Suomen aluehallintovirastolta lupaa luonnonmukaisesta juoksuttamisesta poikkeamiseksi. Korkeimman hallinto-oikeuden 28.11.2024 antamalla päätöksellä poikkeusjuoksutusmenettely helpottuu, ja tulva- ja kuivuushaittoihin voidaan reagoida aiempaa nopeammin. Pielinen säilyy edelleen säännöstelemättömänä järvenä.
Pohjois-Karjalan maakunnallinen ympäristöpalkinto Janne Raassinalle26.11.2024 16:11:02 EET | Tiedote
Pohjois-Karjalan ELY-keskus myönsi vuoden 2024 maakunnallisen ympäristöpalkinnon 26.11.2024 Janne Raassinalle. Palkitsemisen perusteena oli Raassinan tekemä pitkäaikainen ja esimerkillinen ympäristön ennallistamis- ja kunnostustyö.
Pohjois-Karjalassa oli lokakuussa 9 360 työtöntä26.11.2024 08:02:00 EET | Tiedote
Pohjois-Karjalassa oli lokakuun lopussa 9 360 työtöntä työnhakijaa, 336 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettuna oli 531 henkilöä. Lomautettujen määrä laski 165 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme