Kuopiontien ja radan välikaistalta poistetaan puustoa Liperissä
Toimenpiteellä parannetaan uhanalaisten hyönteislajien elinolosuhteita sekä edistetään turvallisuutta poistamalla kaatumisvaarassa olevia puita. Alueen raivaus aloitetaan loppiaisen jälkeen.

Liperissä välillä Käsämän Teboil – Honkalampi poistetaan puustoa Väyläviraston hallinnoimalta Kuopiontien ja radan väliseltä alueelta tammikuun alkupuolella. Tarkoitus on poistaa puustoa yhteensä noin 7 kilometrin matkalta.
Alueen raivaus aloitetaan loppiaisen jälkeen ja hakkuut on tarkoitus aloittaa seuraavalla viikolla 13.1.2025.
Toimenpiteellä saavutetaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla: Parannetaan uhanalaisten hyönteislajien elinolosuhteita sekä edistetään turvallisuutta poistamalla kaatumisvaarassa olevia puita.
Liperin rata- ja tiepenkat tarjoavat monelle uhanalaiselle hyönteislajille sopivia avoimia ja paahteisia uuselinympäristöjä, joita Kuopiontien varressa kasvava suurempi puusto paikoin varjostaa. Varjostavan puuston poisto edesauttaa näiden elinympäristöjen säilymistä ja parantaa harvinaisen lajiston elinolosuhteita.
Väylävirasto, joka vastaa radan ja tiealueen kunnossapitotoimenpiteistä, toteuttaa työt ns. kunnossapitoraivauksina poistamalla puita, jotka ovat vaarassa kaatua tie- tai rata-alueelle. Puustosta poistetaan suurin osa. Suuria mäntyjä, jotka kestävät hyvin myrskytuulia, jätetään kuitenkin maisemapuiksi. Lisäksi mm. pihlajat ja katajat pyritään säästämään.
Paahdealueet edistävät luonnon monimuotoisuutta
Kuumilla ja kuivilla rinteillä sijaitsevat paahdealueet ovat monimuotoisuudelle tärkeitä elinympäristöjä. Avoimia paahdeympäristöjä on alkuperäisluonnossamme erityisesti eroosioherkillä harjujen paisterinteillä. Paahdealueet ovat tavallisesti lounaaseen, etelään tai kaakkoon suuntautuneita harjurinteitä, jotka pysyvät kasvillisuudeltaan avoimina ja matalina kuumuudesta ja kuivuudesta sekä maaperästä johtuvien kasvuolosuhteiden myötä. Maa-aines on tavallisimmin hienoa hiekkaa, soraa tai moreenia. Paahdealueiden kasvillisuus koostuu tyypillisesti matalista sekä kuivuutta ja kuumuutta kestävistä lajeista, kuten kangasajuruohosta ja kissankäpälästä.
Rakentamisen ja tehostuneen metsätalouden myötä luontaisesti muodostuneet paahdealueet ovat lähes hävinneet ja niiden syntyminen on metsäpalojen tehostuneen sammutuksen ja torjunnan myötä miltei loppunut. Luonnontilaiset harjumetsien valorinteet onkin luokiteltu uusimmassa uhanalaisuusarvioinnissa vaarantuneeksi ja Etelä-Suomessa erittäin uhanalaiseksi luontotyypiksi.
Rautatieverkostosta suuri osa on rakennettu Etelä- ja Itä-Suomessa harjujen reunamuodostumavyöhykkeille (esim. Jaamankankaalle, joka on Salpausselkien reunamuodostumavyöhykkeellä) tai reunamoreenikentille. Teiden ja rautateiden rakentamisen yhteydessä muodostuneisiin avoimiin pengerleikkauksiin onkin syntynyt korvaavia paahdeympäristöjä. Nämä ns. uuselinympäristöt ovat merkittävä turvapaikka osalle paahdelajistoa, kuten äärimmäisen uhanalaiselle muurahaissinisiivelle.
Hyönteisten elinympäristöjä kartoitettiin v. 2009
Vuonna 2009 silloisen ympäristökeskuksen (nyk. Pohjois-Karjalan ELY-keskus) ja ratahallintokeskuksen (nyk. Väylävirasto) kanssa yhteistyössä tehdyssä Joensuun seudun radanvarsien hyönteisselvityksessä todettiin, että selvityksen pääalue, Liperin Kuorinka – Ylämylly -välinen rataosuus on hyönteislajistoltaan valtakunnallisesti arvokas ja että nämä elinympäristöt vaativat säännöllisiä hoitotoimia, ja ne täytyy huomioida radan kunnossapito- ja parannustoimenpiteitä suunniteltaessa.
Viinijärvi – Ylämylly väliselle ratapenkalle rajattiin neljä (osa koostuu useasta erillisestä osa-alueesta) erityisesti suojeltavan hyönteislajin suojelualuetta. Näitä kohteita on hoidettu siitä lähtien erilaisin toimenpitein: lähinnä on yritetty pitää ratapenkat avoimina ja paahteisina raivaamalla puustoa ja vesakkoa, kuorimalla maanpintaa paljaaksi kilpailevasta kasvillisuudesta, ja pitämällä vieraslajit (lähinnä lupiini) poissa näiltä alueilta.
Alueet kartalla
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Keski-Karhu (tavoitettavissa 7.1.2025 alkaen)
luonnonsuojeluasiantuntija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
puh. 02950 26051
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Yhteystiedot
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu
p. 0295 026 000
www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Juuan veet ja vaarat – Pohjois-Karjalan ensimmäinen Helmi-keskittymä7.4.2025 15:11:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Karjalan ELY-keskus on valmistellut alueellisen Helmi-METSO -yhteistyöryhmän kanssa maakunnan ensimmäisen Helmi-elinympäristöohjelmaan kuuluvan Juuan veet ja vaarat -keskittymän. Keskittymä nimettiin joulukuussa 2024. Juuassa sijaitsevan keskittymän tavoitteena on edistää ja jatkaa luonnontilan parantamista niin suojelualueilla kuin niiden ulkopuolella. Juuan veet ja vaarat -keskittymästä järjestetään kaikille avoin yleisötilaisuus Juuan kunnantalon valtuustosalissa tiistaina 15.4.2025 klo 18 alkaen.
Maaseuturahoitus luo uusia työpaikkoja Pohjois-Karjalan maaseudulle – katsaus vuoteen 20242.4.2025 09:03:31 EEST | Tiedote
Maaseuturahoitus vauhditti uusien työpaikkojen syntymistä Pohjois-Karjalassa. Viime vuonna rahoitetut yrityshankkeet toivat arviolta 48 uutta työpaikkaa, ja maatalous tarjoaa edelleen mahdollisuuksia uusille yrittäjille. Vuonna 2024 hankkeiden aiheina korostuivat huoltovarmuus ja varautuminen.
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vuosikatsaus v. 202425.3.2025 14:41:37 EET | Tiedote
Pohjois-Karjalan ELY-keskus saavutti viime vuoden tulostavoitteet hyvin. ELY-keskusten toimintaa ohjaavat neljä yhteistä tavoitetta: lisäämme elinvoimaa, toteutamme kestävää ja puhdasta siirtymää, edistämme varautumista ja kokonaisturvallisuutta, sekä turvaamme hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta.
Pohjois-Karjalassa oli helmikuussa 11 107 työtöntä25.3.2025 08:03:00 EET | Tiedote
Pohjois-Karjalassa oli helmikuun lopussa 11 107 työtöntä työnhakijaa, 1 086 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettuna oli 1 104. Lomautettujen määrä vähentyi 66 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna.
Helmikuu oli Pohjois-Karjalassa keskimääräistä lämpimämpi24.3.2025 13:32:50 EET | Tiedote
Kuukauden keskilämpötila oli noin 3,7 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat maakunnan isoissa vesistöissä vielä matalalla. Lunta satoi keskimääräistä vähemmän. Jäänpaksuudesta suuri osa oli edelleen teräsjäätä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme