Ihmisoikeuskasvatuksen puute on uhka demokratialle ja oikeusvaltiolle – Suomi ei ole mallimaa
Suomalaisesta opettajankoulutuksesta puuttuu systemaattinen ihmisoikeuskasvatus. Tämä puute uhkaa demokratiaa ja oikeusvaltiota, sillä kouluopetuksen puutteiden vuoksi kansalaiset eivät välttämättä saa tarvittavia tietoja ja taitoja, joilla voisi kriittisesti vastuuttaa päättäjiä ihmisoikeuksien toteutumisesta.
Ihmisoikeudet ovat oikeudenmukaisen demokratian ytimessä ja kannattelevat oikeusvaltiota. Tuija Kasan Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöskirja esittää, että ihmisoikeuksien ei voida katsoa toteutuvan itsestään arvo- tai juridisten julistusten avulla, vaan niitä on aktiivisesti edistettävä. On oleellista oppia näkemään eriarvoisuus ja epäoikeudenmukaisuus, jotta niihin voidaan vaikuttaa. Suomen kouluissa toistuvat ihmisoikeusvalitukset esimerkiksi syrjinnästä, uskonnoista ja vammaisten lasten kohtelusta.
– Polarisoituvissa yhteiskunnissa on entistä tärkeämpää kyetä tavoittelemaan yhteisiä päämääriä yli erilaisten jakolinjojen, jotta globaaleihin kriiseihin voidaan vastata. Näihin ongelmiin ihmisoikeuskasvatus voi osaltaan auttaa, Kasa sanoo.
Opettajia ei ole Suomessa systemaattisesti koulutettu ihmisoikeuksista
Ihmisoikeuskasvatus on kirjattu Suomessa opetussuunnitelmaan, mutta opettajankoulutuksessa sitä ei ole systemaattisesti toteutettu.
Viimeisimmissä opetussuunnitelmissa otettiin Suomessa iso askel eteenpäin. Ihmisoikeudet ovat joidenkin oppiaineiden sisältöjä, mutta läpäisevät myös opetussuunnitelmat arvoina ja velvollisuuksina.
– Ihmisoikeuskasvatus on siis jokaisen opettajan velvollisuus. Hyvätkään opetussuunnitelmat eivät voi kuitenkaan toteutua ilman, että opettajat saavat aiheesta riittävät tiedot. On ongelmallista jättää teema opettajien oman aktiivisuuden varaan, Kasa sanoo.
Opettajaopiskelijat toivat esiin epävarmuuksia omassa osaamisessaan
Ihmisoikeuskasvatuksen toteutumattomuudella on kauaskantoiset seuraukset: jos ihmiset eivät saa tietoja ja taitoja ihmisoikeuksista, heidän on vaikea pitää valtaa käyttäviä kriittisesti vastuussa ja puuttua epäoikeudenmukaisuuksiin.
Tuija Kasa selvitti väitöstutkimuksessaan Suomen ihmisoikeusopetuksen tilannetta kartoittamalla opettajaopiskelijoiden näkemyksiä ja tutkimalla juridisia ja poliittisia dokumentteja.
Opettajaopiskelijat kokevat aiheen erittäin tärkeäksi ja ajankohtaiseksi ja toivoisivat sen olevan osa ammatillista koulutustaan. Varsinkin lain ymmärrys, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä demokratia ja osallisuus nousivat aiheina esiin. Opiskelijat toivat esiin epävarmuuksia omassa osaamisessaan ja kommentoivat, kuinka Suomen ihmisoikeusongelmista ei tiedetä riittävästi.
– Usein emme näe lähelle kovin hyvin: ihmisoikeusongelmat mielletään muiden maiden asiaksi. Olisikin tärkeää oppia tunnistamaan ihmisoikeusongelmia myös omassa kontekstissa. Esimerkiksi rasismi, vihapuhe, naisiin kohdistuva väkivalta ja saamelaisten kohtelu ovat teemoja, joista Suomi on saanut toistuvasti huomautuksia ihmisoikeustoimijoilta, Kasa toteaa.
Uudistuva ihmisoikeuskasvatus voi tukea epäoikeudenmukaisuuden tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa
Ihmisoikeudet syntyivät toisen maailmansodan raunioissa toiveesta, etteivät vastaavat katastrofit enää saisi toistua.
Ihmisoikeuskasvatuksen toteutuneita muotoja on kuitenkin kritisoitu. Sen on esimerkiksi ajateltu olevan ”julistuksellista” eli oikeuspainotteista, irrallaan todellisista konteksteista ja epäoikeudenmukaisuuksista. Ihmisoikeuksien arvoja ja ihanteita, kuten universalismia, rationaalisuutta ja yksilöllisyyttä on kritisoitu.
Onkin katsottu, että ihmisoikeuskasvatusta tulisi uudistaa kriittisemmäksi.
Tuija Kasa ehdottaa uudeksi lähestymistavaksi ei-ideaaliteoriaa. Siinä kiinnitetään huomio negatiivisiin moraalisiin ilmiöihin, kuten epäinhimillistämiseen ja eriarvoisuuteen. Epäinhimillistäminen mahdollistaa kansanmurhat ja toisten tuhoamisen sodassa – se on ihmisoikeusloukkausten ytimessä.
– On pureuduttava kriittisesti oikeisiin epäoikeudenmukaisuuksiin ja ongelmiin.
Tuija Kasa painottaa, että ihmisoikeudet ovat historiallisesti merkittävä taistelujen tulos ja saavutus, jota ei kannattaisi vaikeuksien keskellä romuttaa.
– Kouluissa on erinomainen mahdollisuus harjoitella yhteisen ihmisyyden kunnioittamista ja herkkyyttä eriarvoisuuksille. Oikeudenmukainen yhteiskunta edellyttää kansalaisia, jotka kykenevät ajattelemaan yhteistä hyvää omien etujensa sijaan.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Tuija Kasa väittelee Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 17.1. aiheesta Unveiling Injustices: Revisiting Human Rights Education’s Legal, Political and Moral Ideals in a Nonideal World
Väitöstä voi seurata myös streamin välityksellä (linkki avautuu väittelyajankohtana)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot: Tuija Kasa, puhelin +358(0)50 556 0767, tuija.kasa@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lääkkeille vastustuskykyisten syöpäsolujen nujertamiseen uusia keinoja9.1.2025 10:22:36 EET | Tiedote
Lääkeresistenssi hankaloittaa syöpähoitoja, mutta uusi tutkimus paljastaa sen syntymekanismeja ja tarjoaa keinoja estää syöpäsoluja kehittämästä vastustuskykyä lääkkeille.
Maatalouden ilmastovaikutuksia laajasti selvittävälle tutkimukselle kahden miljoonan rahoitus8.1.2025 09:19:11 EET | Tiedote
Uusi tutkimus etsii kokonaisvaltaista käsitystä ruuantuotannon ja maatalouden ilmastovaikutuksista. Helsingin yliopiston johtamassa tutkimuksessa tarkastellaan suoria kasvihuonekaasupäästöjä sekä ilmastoa viilentäviä aerosolihiukkasia. Business Finlandin ja kumppaniyritysten rahoitus hankkeelle on 2 miljoonaa euroa.
Istukan geenit antavat uutta tietoa hedelmöityshoitojen vaikutuksista lapsiin19.12.2024 12:05:25 EET | Tiedote
Hedelmöityshoidoissa käytettyjen menetelmien vaikutusta lasten kehitykseen selvitettiin ensi kertaa tutkimalla istukan geenejä. Ero pakastetuista alkioista ja tuoresiirrolla alkunsa saaneiden raskauksien välillä näkyi istukoissa selvästi. Lisäksi löytyi muutos lihavuuteen ja kakkostyypin diabetekseen yhdistetyssä geenissä.
Kuppa kukoisti Etelä-Amerikassa jo ennen Kolumbusta18.12.2024 18:18:27 EET | Tiedote
Muinaisten luurankojen DNA:ta tutkimalla selvisi, että kuppa ja sen sisartaudit olivat Amerikassa jo paljon ennen Kristoffer Kolumbusta. Kolumbus toi taudin mukaan Eurooppaan, ja myöhemmin kolonialismi teki siitä maailmanlaajuisen.
Naisparien todennäköisyys saada lapsia on kasvanut, mutta vain korkeasti koulutetuilla18.12.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Korkeasti koulutetut naisparit saavat lapsen useammin kuin vähemmän kouluttautuneet naisparit. Koulutuksen merkitys on korostunut entisestään ajan myötä, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme