Sote-alalla täytyy panostaa palautumiseen ja työkyvyn edistämiseen
Sote-alan työhyvinvoinnissa on havaittavissa pientä elpymistä. Alentuneen työkyvyn, huonosti palautuvien ja psyykkisesti rasittuneiden osuudet ovat kuitenkin edelleen korkeat. Erityisenä huolena on masennus- ja ahdistusoireiden yleisyys nuorilla sote-työntekijöillä.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 9.1.2025
Työterveyslaitoksen vuosittainen tilannekatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnista pureutuu hyvinvointialueiden toiseen toimintavuoteen ja alan pitovoimaan edelleen jatkuvassa muutosmyllerryksessä. Tilannekatsauksen pohjana on viiden hyvinvointialueen Mitä kuuluu? -työhyvinvointitutkimus ja Helsingin kaupungin soten Kunta10-tutkimus. Kyselyihin vastasi yli 39 000 sote-alan työntekijää ja vastausprosentti oli 57.
Alentunut työkyky on työkyvyttömyyden riski
Hyvinvointialueiden toisena toimintavuotena 2024 työhyvinvoinnissa nähdään pientä parannusta verrattuna vuoteen 2023. Esimerkiksi työstä palautuminen on parantunut hieman: hyvin palautuvia on 39 prosenttia (35 prosenttia vuonna 2023).
Oman työkykynsä tuntee alentuneeksi useampi kuin joka kolmas (35 prosenttia) ja tilanne on sama kaikissa ikäryhmissä. Luku on pienentynyt hieman vuodesta 2023 (38 prosenttia), mutta on edelleen suuri.
– Alentuneen työkyyn vaikutukset ovat alalle monitahoiset. Siitä seuraa sairauspoissaoloja tai jopa työkyvyttömyyttä, mikä lisää työssä olevien työtä ja kuormitusta sekä heikentää isossa kuvassa myös työvoiman riittävyyttä, linjaa tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta.
– Esihenkilöiden toiminta saa kyselyssä laajasti hyvää palautetta. Heidän työnkuvassaan tulisi kuitenkin näkyä selkeämmin sekä työkyvyn edistäminen että palautumisen johtaminen, sillä työkyvyn ylläpitämisessä tarvitaan sekä yksilön että koko työyhteisön tukitoimia, Laitinen jatkaa.
Lisäksi muutoksen johtamiseen on tarpeen panostaa siten, että työntekijöitä otetaan mukaan suunnittelemaan omaa työtä koskevia muutoksia. Vaikutusmahdollisuuksien lisääminen lisää hyvinvointia työssä.
Haasteena mielenterveyden häiriöt
Mielenterveyden häiriöt ovat tärkein työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä. Erityisenä huolena on masennus- ja ahdistusoireiden yleisyys nuorilla sote-työntekijöillä. Alle 30-vuotiaista työntekijöistä 43 prosenttia koki vähintään lievää psyykkistä rasittuneisuutta.
– Mielenterveyden häiriöiden kanssa painivat tarvitsevat tukea esihenkilöiltä, kokeneilta kollegoilta ja työyhteisöltä. Valmentava johtaminen tukee nuorten työkykyä, mutta se ei yksin riitä. Avainasemassa on työkuormituksen parempi hallinta. Myös hyvä työyhteisön sosiaalinen pääoma laimentaa työkuormituksen haitallista vaikutusta, sanoo erityisasiantuntija Risto Nikunlaakso Työterveyslaitoksesta.
Väkivaltatilanteet vaativat työsuojelutoimia
Lähes puolet (47 prosenttia) sote-ammattilaisista on kokenut väkivalta- tai uhkatilanteita asiakkaan taholta. Henkistä väkivaltaa asiakkaiden taholta on kokenut 42 prosenttia vastaajista ja fyysistä väkivaltaa 21 prosenttia.
– Nämä kaikki prosenttiosuudet ovat liian korkeita ja vaativat työsuojelutoimia. Sote-työpaikoilla on tärkeä käydä läpi työn ja työympäristön riskitilanteet, turvallisten työtapojen toimintaohjeet sekä ohjeet väkivaltatilanteiden käsittelyyn, toteaa Nikunlaakso.
Arvostus helppo keino lisätä alan veto- ja pitovoimaa
Vain joka viides sote-ammattilainen kokee saavansa työstä tunnustusta ja arvostusta. Tässä tosin on isoja eroja ammattiryhmien välillä: lääkäreillä, hammaslääkäreillä, johdolla ja erityisasiantuntijoilla luku on yli 30 prosenttia, sairaan-, terveyden- ja ensihoitajilla sekä kätilöillä ja suuhygienisteillä vain 14.
– Yksi helppo keino lisätä sote-alan veto- ja pitovoimaa on osoittaa arvostusta ja tunnustusta alan ammattilaisille, Laitinen muistuttaa.
Tutustu tilannekatsaukseen
Lisätietoja
- Tutkimusprofessori Jaana Laitinen, Työterveyslaitos, jaana.laitinen@ttl.fi, puh. 046 851 4426
- Erityisasiantuntija Risto Nikunlaakso, Työterveyslaitos, risto.nikunlaakso@ttl.fi, puh. 040 742 7944
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
MUISTUTUSKUTSU mediainfosta 9.1.2025 KLO 9.00: Tutkimustuloksia sote-alan työhyvinvoinnista2.1.2025 13:30:00 EET | Kutsu
Tervetuloa mediainfoon tutustumaan tuoreimpiin tutkimustuloksiin sote-ammattilaisten työhyvinvoinnista vuonna 2024. Mitä kuuluu? -työhyvinvointitutkimus ja Kunta10-tutkimus tarjoavat kattavan näkymän sote-alaan. Mediainfo järjestetään etäyhteyksin ilmoittautuneille.
MEDIAKUTSU 9.1.2025 KLO 9.00: Tutkimustuloksia sote-alan työhyvinvoinnista18.12.2024 09:20:00 EET | Kutsu
Tervetuloa tutustumaan tuoreimpiin tutkimustuloksiin sote-ammattilaisten työhyvinvoinnista vuonna 2024. Mitä kuuluu? -työhyvinvointitutkimus ja Kunta10-tutkimus tarjoavat kattavan näkymän sote-alaan. Mediainfo järjestetään etäyhteyksin ilmoittautuneille.
En hybridarbetare som är missnöjd med kontoret stannar hemma och arbetar på distans13.12.2024 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Vad är man missnöjd med på kontoret under hybridarbetstid? I huvudsak samma saker som tidigare, dvs. arbetsro och lokalernas användbarhet. Under hybridarbetstid är konsekvenserna av missnöje dock annorlunda: nu kan en missnöjd arbetstagare bestämma sig för att hellre arbeta på distans. Arbetshälsoinstitutets forskningsprojekt utredde sambanden mellan distansarbete, upplevd arbetsmiljö, arbetshälsa och kort sjukfrånvaro i olika kontorslokaler.
Toimistoon tyytymätön hybridityöntekijä jää kotiin etätöihin13.12.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Mihin toimistolla ollaan hybridityöaikana tyytymättömiä? Pääasiassa samoihin asioihin kuin ennenkin eli työrauhaan ja tilojen käytettävyyteen. Hybridityöaikana tyytymättömyyden seuraukset ovat kuitenkin erilaiset: nyt tyytymätön työntekijä voi päättää jäädä mieluummin etätöihin. Työterveyslaitoksen tutkimushanke selvitti etätyön, koetun työympäristön, työhyvinvoinnin ja lyhyiden sairauspoissaolojen yhteyksiä erilaisissa toimistotiloissa.
A hybrid employee who is unsatisfied with the office will stay at home and work remotely13.12.2024 06:00:00 EET | Press release
What are people dissatisfied with at the office in the era of hybrid work? Mainly the same issues as before: lack of peaceful working conditions and the usability of the premises. However, in the era of hybrid work, the consequences of dissatisfaction are different: now, dissatisfied employees may decide to stay at home and work remotely. This research project conducted by the Finnish Institute of Occupational Health examined the links between remote work, the experience of the work environment, well-being at work and sickness absences in different office spaces.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme