Amerikkalaiset teknologiayhtiöt siivittivät sijoitusrahastoja hyviin tuottoihin – vuonna 2024 uutta pääomaa yli 9 miljardia euroa
- Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuonna 2024 yhteensä 9,3 miljardia euroa uutta pääomaa.
- Rahastopääoman kasvuun vaikutti myös myönteinen markkinakehitys.
- Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli joulukuun lopussa 184 miljardia euroa, kun se vuoden 2023 lopussa oli 149 miljardia.
- Kiinteistörahastoista lunastettiin vuonna 2024 yhteensä 285 miljoonaa euroa.

Koko vuoden 2024 aikana osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 4,7 ja pitkän koron rahastoihin yhteensä 1,9 miljardia euroa uusia varoja. Lisäksi yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 1,8 miljardia euroa ja lyhyen koron rahastoihin yhteensä 0,9 miljardia euroa uusia pääomia.
Joidenkin kiinteistörahastojen lunastusten määräaikainen lakkauttaminen on puhuttanut vuodenvaihteessa, ja aihetta on puitu muun muassa Finanssiala ry:n kolumnissa tammikuun alussa. Kiinteistörahastoista (ml. metsärahastot) lunastettiin vuoden aikana yhteensä 285 miljoonaa euroa samalla, kun muihin vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin uusia pääomia yhteensä 275 miljoonaa euroa.
Joulukuussa uusia pääomia sijoitettiin yhteensä 1,4 miljardia euroa. Uusia varoja sijoitettiin osake-, yhdistelmä-, pitkän koron- ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä 1,6 miljardia euroa. Pääomia lunastettiin ainoastaan lyhyen koron rahastoista yhteensä 266 miljoonaa euroa.
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2024 |
Osakerahastot |
527 |
4 725 |
79 957 |
Yhdistelmärahastot |
826 |
1 754 |
37 594 |
Pitkän koron rahastot |
221 |
1 933 |
37 415 |
Lyhyen koron rahastot |
-266 |
923 |
18 457 |
Vaihtoehtoiset rahastot: -Kiinteistörahastot -Muut vaihtoehtoiset rahastot |
63 29 34 |
-10 -285 275 |
10 115 7492 2623 |
YHTEENSÄ |
1 370 |
9 325 |
183 539 |
Vuosi 2024 oli monille rahastosijoittajille tuottoisa. Erityisesti globaalisti ja Pohjois-Amerikkaan sijoittavien osakerahastojen tuotot olivat erinomaisia, johtuen pääasiassa isojen amerikkalaisten teknologiayhtiöiden osakekurssien noususta. Tekoäly megatrendinä saavutti merkittävän läpimurron vuonna 2024 korostaen sen kasvavaa vaikutusta globaalissa taloudessa. Isot teknologiayhtiöt investoivat merkittäviä summia tekoälyyn ja sen hyödyntämiseen. Sijoittajat innostuivat megatrendin tarjoamista kasvumahdollisuuksista pörssiyhtiöille.
”Vuoden lopussa Pohjois-Amerikan osakeindeksien nousua vauhditti myös Donald Trumpin valinta uudeksi presidentiksi. Trumpin puheet tariffeista ja veronalennuksista heijastuivat positiivisesti Yhdysvaltojen osakemarkkinoihin. Nousua nähtiin sekä isojen teknologiayritysten että perinteisten teollisuusyritysten osakekursseissa. Yhdysvalloissa pitkät korot ja pörssiyhtiöiden arvostuskertoimet nousivat presidentinvaalien jälkeen korkealle tasolle, mikä lisäsi hermostuneisuutta markkinoilla”, sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Mariia Somerla.
Eurooppaan sijoittaville osakesijoittajille vuosi oli melko tuottoisa. Inflaatiopaineiden helpottaminen mahdollisti Euroopan keskuspankille rahapolitiikan keventämisen, mutta markkinakorkojen laskun vaikutukset näkyvät euroalueen taloudessa viiveellä. Euroalueen talouskasvu oli heikkoa, mutta sen odotetaan lievästi piristyvän vuonna 2025.
Pohjoismaihin sijoittavien osakerahastojen tuottokehitys oli vaihtelevaa. Sijoittajien suosiossa olleen tanskalaisen lääkeyhtiön Novo Nordiskin osakekurssi laski, kun yhtiön myyntiluvut heikkenivät ja uuden laihdutuslääkkeen tutkimustulokset jäivät odotuksista. Helsingin pörssin heikko kehitys näkyi myös rahastosijoitusten tuotossa: Suomeen sijoittavan osakerahastoluokan vuosituotto jäi osakerahastoluokista ainoana miinusmerkkiseksi.
Myös monelle korkosijoittajalle vuosi oli melko tuottoisa, kun Yhdysvaltain ja euroalueen keskuspankit laskivat ohjauskorkojaan, markkinakorot laskivat ja yrityslainojen riskilisät kaventuivat. Kaikkien pitkän koron rahastoluokkien vuosituotot olivat plusmerkkisiä. Korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastoluokat tuottivat jopa noin 7-8 prosenttia. Pohjois-Amerikan ja Euroopan lisäksi myös kehittyvien markkinoiden lainamarkkinat tuottivat suotuisasti.
”Vuosi 2024 oli sijoituksia globaalisti hajauttavalle rahastosijoittajalle erittäin tuottoisa. Kuten rahastoluokkien vuosituotoista tulee esille, sijoitusten hajauttaminen on tärkeää. Riskittömiä sijoituksia ei ole olemassa. Sijoitusten keskittäminen pelkästään Helsingin pörssiin tai kiinteistörahastoihin tuotti sijoittajalle jopa tappioita. Suomeen rekisteröityjen rahastojen kokonaispääoma oli vuoden lopussa kaikkien aikojen ennätyksessä, yli 180 miljardia euroa”, Somerla sanoo.
Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin joulukuussa pääasiassa globaalisti, Pohjois-Amerikkaan ja Pohjoismaihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 652 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin toimialoille, Eurooppaan ja Suomeen sijoittavista rahastoluokista yhteensä 164 miljoonaa euroa. Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,54). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2024 |
Tuotto |
Suomi |
-48 |
-491 |
5 585 |
-1 % |
Pohjoismaat |
45 |
192 |
9 210 |
4 % |
Eurooppa |
-104 |
-198 |
5 773 |
6 % |
Pohjois-Amerikka |
70 |
293 |
12 011 |
26 % |
Japani |
10 |
-155 |
310 |
17 % |
Tyynenmeren alue |
6 |
-230 |
1 093 |
15 % |
Kehittyvät markkinat |
22 |
-154 |
4 987 |
12 % |
Maailma |
537 |
5 607 |
39 655 |
18 % |
Toimialarahastot |
-12 |
-139 |
1 335 |
12 % |
YHTEENSÄ |
527 |
4 725 |
79 957 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin joulukuussa pääasiassa euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 261 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 104 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 8,5 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,91).
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2024 |
Tuotto |
Valtioriski EUR |
160 |
309 |
9 154 |
1,8 % |
Luokitellut yrityslainat EUR |
101 |
939 |
12 970 |
4,5 % |
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
21 |
747 |
4 934 |
7,1 % |
Valtioriski maailma |
1 |
2 |
353 |
4,8 % |
Luokitellut yrityslainat maailma |
42 |
2 |
6 332 |
5,0 % |
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-31 |
-9 |
1 189 |
8,5 % |
Kehittyvät markkinat |
-73 |
-56 |
2 483 |
6,2 % |
YHTEENSÄ |
221 |
1 933 |
37 415 |
|
Rahastoyhtiöillä hyvä vuosi
S-Pankki Rahastoyhtiön toimitusjohtajan Teri Heilalan mukaan vuosi 2024 tarjosi rahastosijoittajille ja rahastoyhtiöille jo toisen erinomaisen vuoden peräkkäin.
Heilalan mukaan suomalaisten sijoittajien kiinnostus rahastosäästämistä kohtaan jatkui vahvana ja S-Pankin rahastojen osuudenomistajien lukumäärä kasvoi vuoden 2024 aikana 14 prosentilla lähes 450 000 osuudenomistajaan.
”S-Pankin asiakkaita kiinnostivat esimerkiksi yhdistelmärahastot, Yhdysvaltoihin sijoittavat osakerahastot, Private Credit -erikoissijoitusrahasto ja High Yield -korkorahasto. Uskon, että osakemarkkinoilta voidaan saada hyviä tuottoja myös vuonna 2025.”
Vuoden 2025 alusta lähtien FA:n rahasto- ja omaisuudenhoitojohtokunnan jäsenet kommentoivat FA:n rahastotiedotteessa markkinaa kuukausittain.
Tuoreista rahastoluvuista keskustellaan myös Finanssiala ry:n Talouden pyöreän pöydän webinaarissa 13.1. kello 13.
Lue lisää ja ilmoittaudu
Linkit
Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Asunto- ja mökkikaupan jumi viimein aukeamassa? – FA:n Ahosniemi toiveikas hallituksen puoliväliriihen päätöksistä26.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi suhtautuu myönteisesti hallituksen puoliväliriihen päätökseen keventää asuntorahoituksen sääntelyä. Päätöksellä on mahdollista parantaa työvoiman liikkuvuutta ja kehittää asuntomarkkinoiden toimivuutta. "Asuntolainojen enimmäiskeston pidentäminen 30 vuodesta 35 vuoteen on yksi tarpeellisista muutoksista. Asuntorahoituksen sääntelyn tarkastelu on nyt erittäin ajankohtaista asuntomarkkinoiden alakulon takia. Suomalaisten luottamus omaan talouteensa on ollut pitkään matalalla tasolla. Hallituksen toimilla on hyvät mahdollisuudet lisätä kotitalouksien uskallusta lähteä asunto- ja mökkikaupoille”, Ahosniemi toteaa. Kotitalouksien uskallus ja mahdollisuus tehdä suuria hankintoja, kuten asunnon ja mökin ostamista tai remontoimista, on ollut hyvin alhaisella tasolla. Puolet FA:n vuodenvaihteessa teettämän kansalaiskyselyn vastaajista kertoi luopuneensa hankintasuunnitelmistaan joko kokonaan tai pidentäneensä harkinta-aikaa. Vastaajista 23 pr
Ahosniemi: Kotitalouksien ja yritysten rahoitusta vaikeuttavan sääntelyn purkaminen sekä kotimaisten sijoitusrahastojen toimintaedellytysten vahvistaminen ovat hallitukselta vahvoja tekoja kasvun vauhdittamiseksi23.4.2025 23:05:14 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittää maan hallitusta puoliväliriihen kasvua tukevista linjauksista. Ahosniemen mukaan talouden sumuiset näkymät, kotitalouksien vaisu investointihalukkuus ja kauppasota edellyttävät rohkeita päätöksiä, joilla suomalaisten luottamus tulevaisuuteen ja omaan talouteen vahvistuvat.
Pankkisektori säilyi vakaana, vakuutusyhtiöillä yllätyksetön vuosi – tutustu vakuutus- ja pankkisektorien vuosikatsauksiin22.4.2025 11:18:47 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2024. Pankkisektori pysyi vakaana ja toimintakykyisenä talouden heittelyistä huolimatta. Hyvä kannattavuus ja vakavaraisuus antavat pankeille vastustuskykyä riskien varalle. Vakuutussektorilla vuosi oli hyvä ja sangen yllätyksetön. Vakuutusyhtiöiden sijoitukset tuottivat hyvin, mutta eläke- ja korvausmenot kasvoivat maksutuloa voimakkaammin.
Ahosniemi: Kauppasota ja talouden sumuiset näkymät edellyttävät hallitukselta rohkeita tekoja – kansankapitalismia vahvistettava ja tuloverotusta kevennettävä16.4.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Maailmantaloutta ravisteleva kauppasota ja Suomen talouden sumuiset näkymät edellyttävät tekoja, joilla suomalaisten luottamus tulevaisuuteen ja omaan talouteen vahvistuisivat. FA odottaa Petteri Orpon hallitukselta nopeita kasvua tukevia toimia. Nyt tarvitaan kasvuhakuisia veromuutoksia, kuten palkansaajien ansiotulojen verotuksen keventämistä. Hallituksen on myös vietävä eteenpäin hallitusohjelman talouskasvua tukevia kirjauksia, kuten vastasyntyneelle annettavan ensisijoituksen toteuttaminen. Hallituksen on parannettava suomalaisen rahastoalan kilpailuedellytyksiä, jotta Suomeen saadaan lisää investointeja, työtä ja verotuloja.
Sairauskuluvakuutusten määrä jatkaa kasvuaan – lähes 90 prosenttia suomalaisista uskoo joutuvansa kustantamaan hoivaansa yhä enemmän itse12.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Sairauskuluvakuutusten määrä jatkoi kasvuaan vuonna 2024. Vuoden 2024 lopussa sairauskuluvakuutettuja oli Suomessa 1 316 996 kappaletta. Vakuutetuista yksityishenkilöistä 457 882 on lapsia, aikuisia on 859 115. Yritysten ottamia vakuutuksia 305 040. Sairauskuluvakuutusten maltillisesti kasvava kysyntä kertoo kansalaisten halusta varautua. Suomalaisista 88 prosenttia uskoi vuodenvaihteessa tehdyn kansalaiskyselyn mukaan joutuvansa tulevaisuudessa kustantamaan terveyden- ja sairaanhoidon kustannuksia yhä enemmän itse.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme