Selvitys: Kulttuuriala on kiinnostunut kasvusta ja myynnistä – “Rahapuhe ei vie taiteen uskottavuutta”

Kulttuurialan digitaaliseen kasvuun erikoistunut yritys Gigle toteutti opetus- ja kulttuuriministeriön osin tukemassa OMA-hankeessa Kasvua luovan alan palveluille -selvityksen. Siinä toteutettuun laajaan kyselyyn vastasi yli 1000 luovan alan yrittäjää, freelanceriä ja taiteilijaa sekä heidän asiakkaitaan. Kyselyyn osallistui toimijoita 18:lta eri luovalta alalta. Vastaajista suurin osa oli kuvataiteilijoita sekä teatteri-, tanssi- ja musiikkialan yrittäjiä ja organisaatioita.

“Tavoitteenamme oli arvioida alan valmius digitaaliseen myyntiin ja tuoda näkyväksi mahdolliset kasvun esteet”, avaa hankejohtaja ja toinen Giglen perustajista, Inkeri Borgman.

Selvityksen keskeisimmät löydökset olivat, että alalla halutaan puhua rahasta, ja että vanhoja kasvua estäviä tapoja ja asenteita olisi syytä purkaa. Lisäksi yrittäjien ja organisaatioiden pitäisi oppia toimimaan asiakaslähtöisemmin ja kehittää myynti- ja markkinointitaitojaan pysyäkseen mukana digitaalisessa kehityksessä.

Kulttuurialan asenteet muuttumassa – kasvu ja rahapuhe saavat kannatusta

Selvitys toi esiin yllättäviä havaintoja kulttuurialan asenteista: suurin osa kyselyyn vastanneista suhtautui positiivisesti myyntiin, rahapuheeseen, kasvuun ja innovaatioihin. 

Vain 4 % kyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että puhe rahasta vie taiteen uskottavuuden pois. Tulos rohkaisee lisäämään avointa ja konkreettista keskustelua rahasta kulttuurialalla. Se voi auttaa esimerkiksi hinnoittelun kehittämisessä, taiteilijoiden työn arvostuksessa ja yleisen taloudellisen tietoisuuden lisäämisessä.

Vaikka kasvuhalua löytyy, Borgmanin mukaan kasvusta kiinnostuneet saattavat kokea kaupallisen ajattelun vaarallisena. Tämä tulee ilmi viime kuukausina pinnalla olleesta keskustelusta, jossa kaupallinen ajattelu nähdään ristiriidassa itseisarvoisen taiteen kanssa.

“Osa jopa johtajatasolla toimivista asiantuntijoista pelkää puhua rahasta tai myynnistä ääneen. Taustalla on pelko siitä, että kaupallisesti ajatteleva suljetaan alan tai julkisen rahoituksen ulkopuolelle. On olemassa myös väärinymmärrystä siitä, että julkista tukea saava toimija ei saisi samanaikaisesti tehdä kaupallista toimintaa. Näitä uskomuksia on nyt tärkeää saada purettua”.

Borgmanin mukaan ala on niin monikerroksinen, että on turha pelätä, että kaupallisuus veisi taiteelta itseisarvon.

“Olisi hyvä, jos vanhoista kasvua estävistä asenteista voitaisiin päästää jo irti, ja palvelujen myynnistä kiinnostuneet tekijät voisivat monipuolisemmin luoda ansaintaa omalla luovalla osaamisellaan. Yrittäjien menestys yhdessä julkisen rahoituksen kanssa luo vahvan kulttuurialan”, hän lisää.

Taiteilijat kaipaavat tukea myyntiin ja markkinointiin

Yhtenä kasvun esteenä kyselyssä nousi esiin osaamisvaje myynnissä, markkinoinnissa ja oman osaamisen tuotteistamisessa.

“Luovat alat kipuilevat muuttuneen työelämän puristuksessa. Taidealojen perinne on tarkoittanut itseisarvoista työtä, jota tuetaan yhteiskunnan taholta. Nyt ollaan tilanteessa, jossa tämä perinteinen asemoituminen yhteiskuntaan ei enää riitä. Luovien alojen tekijöiden täytyy lahjakkaan sisällön ja kouluttautumisen lisäksi hallita myös paljon työhön liittyviä uusia taitoja”, kuvaa kyselyn tekemiseen osallistunut dosentti Pia Houni.

Kuluttajat ovat jo tottuneet tilaamaan monet palvelut digitaalisesti, mutta kyselyn mukaan luovilla aloilla jopa 65% myynnistä tehdään edelleen manuaalisesti puhelimella ja sähköpostilla. 

Myyntiä helpottavan välittäjäkerroksen tuomaan lisäarvoon suhtauduttiin kuitenkin varauksella sekä palveluntuottajien että asiakkaiden keskuudessa. Kyselyn mukaan asiakkaista valtaosa (80%) ostaa suoraan yksittäiseltä tekijältä ja reilu kolmannes (34%) käyttää välittäjiä.

Suoraan tekijältä ostettaessa palveluntarjoaja on itse vastuussa tuotteistamisesta, palvelun lisäarvon sanoittamisesta, sekä siitä, että hänen tuotteensa löydetään. Digiajan yrittäjyyteen kaivataan vetoapua:

Kyselyn mukaan valtaosa (75 %) vastaajista sanoi, että he voisivat panostaa enemmän myyntiin ja markkinointiin, ja lähes puolet (40 %) kaipasi tukea digitaalisiin ratkaisuihin. Vain kolmannes (30 %) koki osaavansa myydä omia palveluitaan. Vain pieni osa (18 %) vastaajista kertoi keräävänsä ja hyödyntävänsä myynti- ja markkinointidataa, mikä viittaa siihen, että suurin osa toimii ilman dataohjattua päätöksentekoa.

Halusta kuitenkin toimia asiakaslähtöisesti kertoo se, että yli puolet (58 %) kulttuuripalveluita tarjoavista oli valmis muuttamaan sisältöjään kysynnän mukaan. Ala vaikuttaa siis olevan varsin avoin tulevaisuuden kasvumahdollisuuksille.

Palvelualojen digitaalisuus yhteydessä tuottavuuteen – digitaalisessa myynnissä ollaan jäljessä

Selvityksessä tarkasteltiin erityisesti valmiutta myydä palveluita digitaalisissa kanavissa, sillä myynti alasta riippumatta on siirtymässä enemmän ja enemmän digitaaliseksi. Luovat ja kulttuurialat ovat Giglen selvityksen mukaan digitaalisessa myynnissä selvästi jäljessä.

Etlan tuoreessa Palveluiden tuottavuutta digitalisaation kautta -tutkimushankkeessa todetaan, että niillä palvelualojen yrityksillä, jotka hyödyntävät monipuolisesti digitaalisia teknologioita, on jatkuvasti parempi taloudellinen menestyminen verrattuna yrityksiin, joiden digitaalinen painotus on pienempi.

Kyselyn vastauksissa näkyi halu kasvattaa myyntiä ja löydettävyyttä digitaalisten ratkaisujen avulla, mutta niissä näkyi myös varautuneisuus uusia teknologioita kohtaan. Kuitenkin jo yli kolmannes (38 %) hyödyntää tekoälyä työssään ja vain pieni osa (6 %) ei ollut ollenkaan kiinnostunut hyödyntämään sitä. 

Alan toimiessa pääosin manuaalisesti, työn tuottavuus on heikkoa, mikä vaikuttaa myös työhyvinvointiin. Yrittäjälle digitalisoituva maailma voi aiheuttaa ahdistusta ja riittämättömyyden tunnetta. Useat kansainväliset raportit ennustavat kuitenkin suurta kasvua juuri luoville palveluille.

“Kulttuurialan toimijat ovat nyt vaarassa pudota kelkasta, mutta uusien teknologioiden myötä heille avautuu myös ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Alalla tulisi nyt tukea kasvuhalukkuutta, nähdä uhkien sijaan mahdollisuuksia ja rohkeasti tarttua niihin”, Borgman sanoo.

Selvityksen taustalla Giglen OMA-hanke 

Selvitys on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön osarahoittamaa OMA-hanketta, jossa kehitetään uusia ratkaisuja luovien palveluiden digimyynnin edistämiseksi. Kaksivuotisessa hankkeessa luodaan kaikille avoin digitaalisen myynnin ja välittämisen malli, jota kuka tahansa voi hyödyntää kilpailukyvyn ja kasvumahdollisuuksien kasvattamisessa.

Kyselyn koosti Gigle Oy yhdessä hankekumppaniensa Teatterikeskuksen, muotoilutoimisto Hathuntersin, improvisaatioteatteri Stella Polariksen sekä tiedotus- ja kulttuurikeskus Luckan Raseborgin kanssa. Selvitystyötä tukivat myös dosentti Pia Houni ja ohjelmistoliiketoiminnan emeritusprofessori Jyrki Kontio. 

Lataa raportti ja kuvat täältä

Lähteet:

Etlan tutkimushanke: https://www.etla.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/palvelualoilla-merkittavaa-vaihtelua-digitalisaation-kayttoonotossa-hotelli-ja-ravintola-ala-seka-kuljetus-ja-varastointi-jaaneet-digissa-jalkeen/

UN trade & development https://unctad.org/news/creative-economy-booms-services-leading-growth