Tampereen yliopisto

Väitös: Uusi menetelmä mittaa työnantajamaksujen vaikutuksia

Jaa

Suomen kaltaisessa pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa veroja kerätään paljon ja monesta eri asiasta. Onkin tärkeää ymmärtää, millaisia vaikutuksia eri veroilla on. Väitöskirjassaan Sami Jysmä tarkastelee tuloverojen, työnantajamaksujen ja makeisveron vaikutuksia.

Hymyilevä henkilö vaaleansinisessä paidassa.
Sami Jysmä (Kuva: Laura Oja).

Tuloveroja maksaessaan ei välttämättä tule ajatelleeksi, että etenkin progressiivinen tulovero tasaa omien käteen jäävien tulojen vaihtelua: jos yhtenä vuotena tienaa paljon ja toisena vähän, maksaa hyvänä vuotena suhteellisesti enemmän veroja ja huonona vähemmän.  

– Tällä on samanlainen vaikutus kuin jos vakuutuslaitokselta ostaisi tulovakuutuksen – tosin tällaisia vakuutuksia ei juuri ole markkinoilla, Sami Jysmä sanoo.  

Väitöstutkimuksessaan Jysmä tarkasteli erilaisten verojen vaikutuksia veronmaksajiin.

– Tulovakuutuksella on oma arvonsa, josta riskiä kaihtavat veronmaksajat olisivat valmiita maksamaan. Väitöskirjassani kehitän menetelmiä, joilla tätä arvoa voidaan mitata, Jysmä kertoo.

Suomessa ja muissa OECD-maissa merkittävä osa palkkasummasta menee erilaisiin työntekijä- ja työnantajamaksuihin. Näiden maksujen vaikutuksista ei ole täyttä selvyyttä. Yhteistyössä Kalifornian yliopiston professorin Youssef Benzartin ja Tampereen ylipiston professorin Jarkko Harjun kanssa tehdyssä tutkimuksessa Jysmä tutkijakumppaneineen tarkastelee vuoden 2010 veromuutosta, jolloin työnantajamaksuista poistettiin porras. 

– Kehitimme uuden menetelmän, jolla pystyimme aiempaa luotettavammin mittaamaan tämänkaltaisen muutoksen vaikutuksia. Yllättäen muutoksella vaikuttaa olleen melko suuria positiivisia vaikutuksia yritysten kokoon ja työllisyyteen.

Jollain veroilla pyritään ohjaamaan ihmisten käyttäytymistä. Tällainen oli esimerkiksi vuosina 2011–2016 käytössä ollut makeisvero. Yhteistyössä VATT:in tutkimusprofessorin Tuomas Kososen ja Swansen yliopiston tutkijan Riikka Savolaisen kanssa toteutetussa tutkimuksessa tarkastellaan makeisveron käyttöönoton, muutosten ja poiston vaikutuksia makeisten ja virvoitusjuomien kulutukseen. Tutkimuksen perusteella vero vaikutti ohjaavan kulutusta merkittävästi ainoastaan silloin, kun sokeroitujen virvoitusjuomien veroa korotettiin, mutta keinomakeutettujen pidettiin ennallaan.

– Tutkimustulokset viittaavat siihen, että kuluttajat reagoivat tällaisiin veroihin lähinnä, jos saatavilla on tarpeeksi samankaltaisia korvaavia tuotteita, Jysmä selittää tutkimuksen tuloksia.

Väittelyn jälkeen Lohjalla asuva Jysmä jatkaa tutkimustyötä Laboressa ja Tampereen yliopistossa tutkijatohtorina.

Väitöstilaisuus perjantaina 17. tammikuuta

Kauppatieteiden maisteri Sami Jysmän taloustieteen alaan kuuluva väitöskirja Essays on the Economics of Taxation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 17.1.2025 klo 12 alkaen. Paikkana on keskustakampuksen Päätalon sali D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Antoine Bozio Paris School of Economicsista. Kustoksena toimii professori Jarkko Harju johtamisen ja talouden tiedekunnasta Tampereen yliopistosta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Sami Jysmä
sami.jysma@labore.fi

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Materia määrittää käännöstekstin muotoa ja sisältöä14.1.2025 10:05:00 EET | Tiedote

Kieli ei voi olla viestintää ilman aineellista olomuotoa. Filosofian maisteri Riku Haapaniemi kehitti väitöstutkimuksessaan käännösprosessien analysointia varten mallin, joka korostaa käännettävien tekstien materiaalisten piirteiden merkitystä. Materiaalisuuden käsitteeseen perustuvat teoreettiset näkökulmat tarjoavat käännöstieteelle uusia mahdollisuuksia sekä tieteenalan sisäisiin että monitieteisiin keskustelunavauksiin.

Väitös: Keliakiaa sairastavilla ei ole suurentunutta riskiä sairastua syöpään tai kuolla14.1.2025 08:40:00 EET | Tiedote

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että keliakiaa sairastavilla on suurentunut riski sairastua syöpään ja kuolla. Ei kuitenkaan tiedetä, ovatko riskit samansuuruiset keliakian erilaisissa oireissa, jotka voivat vaihdella oireettomasta suolioireisiin ja suolen ulkopuolisiin oireisiin. Lääketieteen lisensiaatti Inka Koskinen tutki väitöskirjassaan keliakiapotilaiden riskiä sairastua syöpään tai kuolla sekä erilaisten oirekuvien vaikutusta riskeihin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye