Suomen kansallismuseo

Olavinlinnan juhlavuosi käynnistyy linnanpäällikön haarniskan kotiinpaluulla

Jaa

Olavinlinnan 550-vuotisjuhlavuosi on täynnä tapahtumia immersiivisestä liveroolipelistä keskiaikatapahtumiin.

1600-luvun alkupuolen haarniskoja on säilynyt Suomessa vain muutamia. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto
1600-luvun alkupuolen haarniskoja on säilynyt Suomessa vain muutamia. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto

Tänä vuonna 550 vuotta täyttävän Olavinlinnan juhlavuosi käynnistyy Olavinlinnan komentajana eli linnanpäällikkönä toimineen Abraham Pistolekorsin (noin 1635–1699) haarniskan paluulla linnaan.  

”Suomen kansallismuseon kokoelmiin kuuluva haarniska on merkittävä, koska vastaavia on Suomessa säilynyt vain muutamia”, intendentti Jouni Kuurne Suomen kansallismuseosta kertoo.

Haarniska on valmistettu ratsumiehelle taistelukäyttöön, mutta taistelujälkiä siinä ei näy. Se koostuu useasta kymmenestä rauta- ja teräsosasta ja painaa noin 23 kiloa. 1600-luvun alkupuolella Hollannissa, Saksassa tai Flaamissa valmistettu haarniska on voinut myös siirtyä perheen sisällä.

Haarniska on ollut Sulkavan kirkossa Abraham Pistolekorsin hautajaisista lähtien, kunnes vuonna 1860 se lahjoitettiin Suomen kansallismuseon kokoelmiin. Haarniska on nähtävillä Olavinlinnassa 25. tammikuuta alkaen.  

Pistoolit ristissä kuninkaan surmaajaa vastaan

Vuonna 1680 Olavinlinna sai savolaiseen aatelissukuun kuuluvasta Abraham Pistolekorsista tavallista merkittävämmän isännän. Linnanpäälliköksi nimittäminen korosti hänen asemaansa ratsuväen sotilaana ja luotettavana hallintomiehenä. Asema oli tärkeä etenkin strategisesti merkittävässä Olavinlinnassa, joka sijaitsi Ruotsin valtakunnan itärajalla ja toimi puolustuslinnakkeena Venäjän uhkaa vastaan.

Vaikka Olavinlinnan sotilaallinen merkitys ei ollut yhtä suuri kuin linnan valmistuessa vuonna 1475, säilytti se Abraham Pistolekorsin aikana symbolisen ja strategisen merkityksensä Itä-Suomen hallinnassa.

Harvinainen sukunimi on peräisin erikoislaatuisesta tapahtumasta, jossa Abraham Pistolekorsin isä Göran oli pelastanut kuninkaan hengen taistelussa ampumalla päälle käyneet viholliset asettamalla pistoolit ristiin. Ristikkäin asetellut aseet on kuvattu myös Olavinlinnassa esillä olevassa Abraham Pistolekorsin hautajaisvaakunassa.

Immersiivinen liveroolipeli, lasten kierroksia sekä hää- ja juhlamessut

Olavinlinnan juhlavuosi näkyy pitkin vuotta järjestettävinä pieninä ja suurina tapahtumina. Ystävänpäivänä 14. helmikuuta linnassa voi ottaa sydänselfien oman ystävän kanssa. Lauantaina 15. helmikuuta juhlitaan talven selän taittumista eli Talvi-Mattia ja nähdään keskiajan tunnelmaa. Illalla linnassa lähdetään Pimeälle kierrokselle ja kuullaan hyytäviä tarinoita linnan historiasta.

Talviloman Tarinakierroksilla kuullaan kertomuksia linnan arjesta ja sattumuksista. Kierroksia on tiistaisin ja torstaisin 18.2., 20.2., 25.2., 27.2., 4.3. ja 6.3. klo 10, 11 ja klo 12. Kierrokset soveltuvat parhaiten 5–9-vuotiaille lapsille perheineen.

29. maaliskuuta linnassa on käynnissä immersiivinen liveroolipelitapahtuma Lundene 1013. Peli rakentuu oikeista historiallisesta tapahtumista ja henkilöistä, kuten Pyhästä Olavista, Ethelred Neuvottomasta ja Thorkell Pitkästä. Ennakkoilmoittautuminen on täynnä, mutta roolipelin tapahtumia voi nähdä päivän aikana eri puolilla linnaa.

Lauantaina 15. maaliskuuta Olavinlinnassa järjestetään hää- ja juhlamessut. Lauantaina 12. huhtikuuta linna täyttyy käsityöläisistä ja työpajoista, kun linnassa juhlitaan Kevätkarkeloita.

Olavinlinnan ohjelmisto täydentyy pitkin vuotta. Kaikki tapahtumat löytyvät Olavinlinnan verkkosivuilta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

1600-luvun alkupuolen haarniskoja on säilynyt Suomessa vain muutamia. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto
1600-luvun alkupuolen haarniskoja on säilynyt Suomessa vain muutamia. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto
Lataa
Pistolekorsin haarniska on valmistettu ratsumiehelle taistelukäyttöön, mutta taistelujälkiä siinä ei näy. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto
Pistolekorsin haarniska on valmistettu ratsumiehelle taistelukäyttöön, mutta taistelujälkiä siinä ei näy. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto
Lataa

Linkit

Tietoa julkaisijasta

Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka ylläpitää ja kehittää kulttuurihistorian kokoelmiaan, edistää kulttuuriperinnön tutkimusta ja käyttöä, sekä tarjoaa näyttely- ja yleisöpalveluja museokohteissaan ympäri maan: Kansallismuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Suomen merimuseo, Langinkoski, Hvitträsk, Louhisaari, Vankila, Hämeen linna ja Olavinlinna. Yhteiskunnallisena keskustelijana ja alan kansainvälisenä vaikuttajana toimiva Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen kansallismuseo

Suomen kansallismuseon kohteissa yli puoli miljoonaa kävijää – suljettaviksi kaavaillut museokohteet voidaan avata20.12.2024 11:05:00 EET | Tiedote

Suomen kansallismuseon yhdeksässä avoinna olleessa museossa ja linnassa oli noin 521 560 kävijää vuoden 2024 aikana. Myös vuonna 2025 kaikki yhdeksän museokohdetta avautuvat yleisölle. Museoviraston syksyllä käymien yt-neuvottelujen tuloksena Suomen kansallismuseon kesäkohteista Seurasaaren ulkomuseo, Hvitträsk, Langinkoski ja Louhisaari päätettiin sulkea ensi vuodeksi. Eduskunnan 18.12. myöntämällä lisärahoituksella kuitenkin myös nämä museot voidaan avata.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye