Suurin osa esikouluikäisten perheistä voi hyvin, mutta etenkin yhden vanhemman perheet ovat kuormittuneita
Valtaosa THL:n kyselytutkimukseen vastanneista esikouluikäisten lasten vanhemmista on tyytyväisiä elämäänsä. Kuormitusta esiintyy kuitenkin erityisesti yhden vanhemman perheissä. Lisäksi perheiden kokonaisvaltainen hyvinvointi kaipaa lisää huomiota.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen FinLapset-kyselytutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia esikouluikäisten lasten vanhemmista on tyytyväisiä elämäänsä. Useimmat vastaajat kertoivat voivansa hyvin ja suhtautuvansa optimistisesti tulevaisuuteen.
Viime keväänä toteutettuun kyselyyn vastasi noin 13 000 vuonna 2017 syntyneen lapsen vanhempaa, joka on noin 25 prosenttia kaikista tutkimukseen kutsutuista.
Valtaosa vastaajista kertoi perheensä viihtyvän asuinalueellaan. Lisäksi suurimmalla osalla vanhemmista on luotettavia läheisiä, joiden kanssa jakaa iloja ja suruja, ja joilta saa myös tarvittaessa apua.
”Toisaalta vanhemmilla oli myös monenlaista henkistä kuormittuneisuutta ja taloudellisia vaikeuksia. Esiopetusaika, jolloin lapsi valmistautuu aloittamaan koulunkäynnin ja jolloin myös lasten terveyserot alkavat näkyä, on merkittävä siirtymävaihe koko perheelle. Jotta perheitä voidaan optimaalisesti tukea, on tästä vaiheesta tärkeää kerätä tietoa”, sanoo FinLapset-tutkimuksen vastaava tutkija Maaret Vuorenmaa.
Jopa 40 prosenttia vanhemmista kertoi kokevansa uupumuksen oireita ja heillä oli myös muuta kuormittuneisuutta. Erityisesti yhden vanhemman perheet raportoivat terveysongelmista, yksinäisyydestä ja taloudellisesta niukkuudesta.
Yli kolmannes äideistä, jotka ovat perheen ainoita vanhempia, kertoi joutuneensa tinkimään ruuasta tai lääkkeistä rahan puutteen vuoksi. Lisäksi perheen ainoat aikuiset pitivät usein kiinnostavia harrastuksia liian kalliina.
Puolella eskari-ikäisistä ruutuaika vapaapäivinä on vähintään kaksi tuntia
Kyselyn mukaan esikouluikäiset kuluttavat paljon aikaa ruudun äärellä. Noin puolella lapsista ruutuaika vapaapäivinä on vähintään kaksi tuntia.
”Ruutuaika pitenee helposti iän myötä ja aiheuttaa vajetta lapsen hyvinvoinnille olennaisiin elementteihin kuten uneen, liikuntaan, leikkiin sekä muuhun sosiaaliseen kanssakäymiseen”, Vuorenmaa sanoo.
”Yksi keino houkutella lapset pois digilaitteiden ääreltä on tarjota lähialueella perheitä kiinnostavaa, riittävän edullista tai maksutonta vapaa-ajan toimintaa”, hän lisää.
Kyselyn mukaan esikouluikäisistä pojista 81 prosenttia ja tytöistä 75 prosenttia kuitenkin liikkuu vapaapäivinä vauhdikkaasti yli tunnin.
Vanhemmat pääosin tyytyväisiä neuvolapalveluihin ja varhaiskasvatukseen – vanhemmuuteen kuitenkin tarvittaisiin lisää tukea
Lähes kaikki kyselyyn vastanneet kokivat, että lapsen kasvun seuranta neuvolassa oli ollut asiantuntevaa, ja että he olivat tarvitessaan saaneet siihen riittävästi ammattimaista tukea.
74 prosenttia vanhemmista oli tyytyväisiä koko perheen huomiointiin neuvolassa ja vajaa 70 prosenttia oli tyytyväisiä saamaansa vanhemmuuden tukeen. Nämä osa-alueet nousivat kyselyssä terveystarkastusten haavoittuvimmiksi osa-alueiksi. Lisäksi vanhemmat jättivät usein kertomatta omaan jaksamiseen ja parisuhteeseen tarvitsemastaan tuesta ja jäivät osin myös sen takia ilman riittävää tukea.
”Vanhemmuuden kokemukset ovat yksilöllisiä ja muuttuvat lapsen kasvaessa. Vanhempien omien tarpeiden sekä vanhemmuuden tuen tunnistaminen on yksi neuvolan perustehtävistä ja koko perheen hyvinvointiin vaikuttava tekijä”, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Sanna Nieminen.
”Neuvolassa vanhempia tulisi rohkaista kertomaan esimerkiksi omasta jaksamisestaan tai parisuhteeseen tarvittavasta tuesta. Erityisesti tulisi huomioida ne yhden vanhemman perheet, jotka kokevat monenlaista kuormitusta”, hän lisää.
Lähes kaikkien vanhempien mielestä esikouluikäinen viihtyi varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa, ja lapsella oli hyvä vuorovaikutussuhde ainakin yhden henkilöstön aikuisen kanssa. Tyytymättömimpiä vanhemmat olivat henkilöstön riittävyyteen ja vaihtuvuuteen.
Kyselyn mukaan jopa 40 prosenttia lapsista oli kokenut kiusaamista varhaiskasvatuksessa, kotona tai muualla.
”Olisi ehdottoman tärkeää edistää lasten turvallista kasvuympäristöä ja yrittää löytää entistä tehokkaampia keinoja kiusaamisen estämiseen”, Vuorenmaa sanoo.
Moni vanhempi on jättänyt kertomatta palvelutarpeistaan
Sosiaalihuollon perhepalvelut, kuten lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja kasvatus- ja perheneuvonta, tarjoavat tukea vanhemmille ja koko perheelle.
Kyselyn mukaan joka neljäs äiti ja joka viides isä oli tarvinnut sote-palveluja arjen käytännön toimiin sekä keskusteluapua ja ohjausta. Jopa puolet palvelua tarvinneista vanhemmista oli kuitenkin jättänyt kertomatta palvelun tarpeesta ja tyydyttymätön palveluntarve oli yleistä.
”Tulokset velvoittavat vahvistamaan perhepalveluiden tunnettuutta sekä niiden kykyä vastata asiakasperheiden tuen tarpeisiin. On myös vahvistettava ammattilaisten kykyä kohdata asiakkaat tavalla, joka rohkaisee vanhempia kertomaan tuen tarpeistaan. Onneksi alueilla hienosti edennyt perhekeskusten kehittämistyö on jo osaltaan vahvistanut asiakaslähtöistä palveluohjausta sekä ammattilaisten monialaista yhteistyötä”, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Hanne Kalmari.
Esikouluikäisten lasten vanhemmille suunnattu FinLapset-kyselytutkimus toteutettiin yhteistyössä Huomisen Suomi -hankkeen kanssa. Vastaavaa monipuolista tietoa ei ole esikouluikäisistä aiemmin kerätty.
Kyselyyn kutsuttiin noin 50 000 vuonna 2017 syntyneen lapsen vanhempaa. Siihen vastasi lähes 13 000 vanhempaa, joista 64 prosenttia oli äitejä ja 36 prosenttia isiä tai muita toisia vanhempia.
Tulosten tulkinnassa tulee ottaa huomioon kyselyn kokonaisvastaamisaktiivisuus, joka jäi noin 25 prosenttiin. Muita harvemmin kyselyyn vastasivat iältään nuoremmat, ulkomaalaistaustaiset, muut kuin suomen- tai ruotsinkieliset, lapsen kanssa eri osoitteessa asuvat, perheensä ainoat aikuiset sekä matalammin koulutetut vanhemmat.
Tutkimuksen tuloksia esitellään webinaarissa 23.1. klo 13–15:15. Webinaari on suunnattu erityisesti neuvolatyön, varhaiskasvatuksen ja muiden perhepalvelujen ammattilaisille, asiantuntijoille, johdolle ja kehittämisestä vastaaville henkilöille, mutta on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Lisätiedot
Webinaari 23.1.: Miten eskari-ikäisten perheet voivat?
Kyselyn kaikki tulokset:
Maaret Vuorenmaa
erikoistutkija
THL
Puh. 029 524 7008
etunimi.sukunimi@thl.fi
Sanna Nieminen
kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 7355
etunimi.sukunimi@thl.fi
Hanne Kalmari
kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 7779
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL jatkaa suositustaan raskaana olevien hinkuyskärokotuksista – jo puolet raskaana olevista on ottanut rokotteen15.1.2025 13:43:35 EET | Tiedote
THL ohjaa hyvinvointialueita jatkamaan raskaana olevien hinkuyskärokotuksia huhtikuun 2025 loppuun saakka. Tavoitteena on estää vauvojen vakavia hinkuyskätapauksia. Rokote on turvallista ottaa raskaana ollessa ja se suojaa syntyvää lasta tehokkaasti hinkuyskältä.
Inom hemvården går en fjärdedel av chefens arbetstid till rekrytering – reformer av planering och ledarskap är nödvändiga15.1.2025 00:01:00 EET | Pressmeddelande
Cheferna inom hemvården upplever att planeringen av verksamheten delvis är utmanande, och att rekryteringen tar tid till exempel från verksamhets- och kompetensutvecklingen. Hemvården kan i sin nuvarande form inte stödja det ökande antalet klienter i framtiden, så strukturerna för planeringen och ledningen måste förnyas.
Kotihoidon esihenkilö rekrytoi neljänneksen työajastaan – suunnittelun ja johtamisen uudistukset välttämättömiä15.1.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Kotihoidon esihenkilöt kokevat toiminnan suunnittelun osin haastavaksi, ja rekrytointi vie aikaa esimerkiksi toiminnan ja osaamisen kehittämiseltä. Kotihoito ei voi nykymuodossaan kannatella tulevaisuuden kasvavia asiakasmääriä, joten suunnittelun ja johtamisen rakenteita on uudistettava.
Vaccinationsprogrammet för fästingburen hjärninflammation utvidgas till nya riskområden10.1.2025 14:22:20 EET | Pressmeddelande
I Finland förekommer fästingburen hjärninflammation särskilt i kustområden och skärgården. Vaccination mot fästingburen hjärninflammation som ingår i det nationella vaccinationsprogrammet ges gratis till personer som bor eller vistas långvarigt i områden där risken för fästingburen hjärninflammation är hög. Institutet för hälsa och välfärd (THL) fastställer dessa riskområden där vaccination erbjuds och har i början av januari fastställt nya riskområden i Esbo, Kyrkslätt, Nystad och Hailuoto.
Puutiaisaivotulehdusrokotusohjelma laajenee uusille riskialueille10.1.2025 14:22:20 EET | Tiedote
Suomessa puutiaisaivotulehdusta esiintyy erityisesti rannikkoalueilla ja saaristossa. Kansallisen rokotusohjelmaan kuuluva puutiaisaivotulehdusrokotus annetaan ilmaiseksi henkilölle, joka asuu tai oleskelee pitkäaikaisesti alueella, jolla puutiaisaivotulehduksen riski on korkea. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) määrittelee nämä riskialueet, joilla rokotusta tarjotaan. THL on tammikuun alussa määritellyt uusia riskialueita Espoossa, Kirkkonummella, Uudessakaupungissa ja Hailuodossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme