Lapsiasiavaltuutetun työn tavoitteena arvostettu ja kestävä lapsuus

Lapsiasiavaltuutetun uusi strategia perustuu lasten näkemyksiin ja lapsiasiavaltuutetun työhön suomalaisessa yhteiskunnassa. Tulevina vuosina lapsiasiavaltuutetun työn painopisteitä ovat koulutuksen yhdenvertaisuus, talous, perhe, teknologia ja muutoskestävyys.

Lapsiasiavaltuutettu on julkaissut strategian uudelle toimikaudelle 2025–2029, joka on lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen toinen kausi. Lapsiasiavaltuutetun tavoitteena on, että suomalaisessa yhteiskunnassa lapsuutta arvostetaan tärkeänä elämänvaiheena ja että vähenevästä lapsiväestöstä pidetään huolta. Strategia perustuu lapsilta saatuihin näkemyksiin ja lapsiasiavaltuutetun työhön suomalaisessa yhteiskunnassa. Alkanut vuosi on lapsiasiavaltuutetun toimiston 20-vuotisjuhlavuosi.

Työn painopisteet tulevina vuosina

Lapsiasiavaltuutettu on valtion viranomainen, jonka tehtävänä on arvioida lasten oikeuksien toteutumista, välittää lapsia koskevaa tietoa yhteiskunnassa, seurata lainsäädäntöä ja yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä arvioida niiden vaikutuksia lasten hyvinvointiin.

Lapsiasiavaltuutetun arvoja ovat riippumattomuus, tietoperustaisuus, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus. Tulevalla strategiakaudella syvennetään tutkimustiedon ja lasten näkemysten hyödyntämistä toimiston työssä ja niiden välittämistä yhteiskunnassa.

Lapsiasiavaltuutetun toiminnan strategiset painopisteet ovat:

• 2025: Koulutuksen yhdenvertaisuus ja lapsen oikeudet
• 2026: Talous ja lapsen oikeudet
• 2027: Perhe ja lapsen oikeudet
• 2028: Teknologia ja lapsen oikeudet
• 2029: Muutoskestävyys ja lapsen oikeudet.

– Edellisellä kaudella meillä oli strategisina painopisteinä esimerkiksi turvallisuus, yhdenvertaisuus ja terveys. Nämä painopisteet osoittautuivat erittäin ajankohtaisiksi, kun lapsen oikeuksia koettelivat muun muassa koronapandemia sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen seuraukset, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kertoo.

Uusi lapsiasianeuvottelukunta työn tukena

Valtioneuvosto on asettanut uuden lapsiasianeuvottelukunnan, joka tukee valtuutetun työtä ja edistää lasten asemaa ja oikeuksia ja niitä koskevaa viranomaisten yhteistyötä. Lapsiasianeuvottelukunnassa ovat edustettuina eri hallinnonalat, alue- ja paikallistaso sekä järjestöt. Tällä kaudella lapsiasianeuvottelukunnan varapuheenjohtajana toimii lapsiasiavaltuutetun esityksestä kansallisen lapsistrategian johtava asiantuntija Liisa Jokinen. Kansallinen lapsistrategia on pohja kansalliselle lapsi- ja perhepolitiikalle, ja sen toimeenpanosuunnitelma laaditaan hallituskausittain.

– Haluamme edelleen vahvistaa lapsen oikeuksien toimijoiden verkostoa ja yhteistyötä. Edellinen lapsiasianeuvottelukunta oli todella aktiivinen. Olen todella iloinen siitä, että näin laaja joukko eri taustoista tulevia asiantuntijoita on sitoutunut lapsen oikeuksien edistämiseen Suomessa ja tukee toimistomme työtä. Uusi lapsiasianeuvottelukunta kokoontuu ensimmäisen kerran maaliskuussa, Pekkarinen kertoo.

*******

Barnombudsmannens nya strategi grundar sig på barnens åsikter och barnombudsmannens arbete i det finländska samhället. Under de kommande åren kommer fokus i barnombudsmannens arbete att ligga på jämlikhet i utbildningen, ekonomi, familj, teknologi och resiliens.

Barnombudsmannen har publicerat en strategi för den nya mandatperioden 2025–2029, som är barnombudsman Elina Pekkarinens andra period. Barnombudsmannens mål är att barndomen värdesätts som ett viktigt livsskede i det finländska samhället och att man tar hand om den minskande barnbefolkningen. Strategin grundar sig på synpunkter från barn och barnombudsmannens arbete i det finländska samhället. Det nya året är barnombudsmannens byrås 20-årsjubileum.

Arbetets tyngdpunkter under de kommande åren

Barnombudsmannen är en statlig myndighet vars uppgift är att bedöma tillgodoseendet av barnens rättigheter, förmedla information om barnen i samhället, följa lagstiftningen och det samhälleliga beslutsfattandet samt bedöma deras inverkan på barnens välfärd.

Barnombudsmannens värderingar är oberoende, kunskapsbasering, likabehandling och rättvisa. Under den kommande strategiperioden fördjupas utnyttjandet av forskningsdata och barnens synpunkter i byråns arbete och förmedlingen av dem i samhället.

De strategiska tyngdpunkterna i barnombudsmannens verksamhet är:

• 2025: Jämlikhet i utbildningen och barnets rättigheter
• 2026: Ekonomi och barnets rättigheter
• 2027: Familj och barnets rättigheter
• 2028: Teknologi och barnets rättigheter
• 2029: Resiliens och barnets rättigheter.

– Under föregående period hade vi som strategiska tyngdpunkter till exempel säkerhet, jämlikhet och hälsa. Dessa tyngdpunkter visade sig vara mycket aktuella när barnets rättigheter prövades bland annat av coronapandemin och Rysslands anfallskrig mot Ukraina och dess följder, berättar barnombudsman Elina Pekkarinen.

Den nya barnombudsmannadelegationen som stöd för arbetet

Statsrådet har tillsatt en ny barnombudsmannadelegation som stöder ombudsmannens arbete och främjar barnens ställning och rättigheter samt myndigheternas samarbete kring dessa. I barnombudsmannadelegationen finns representanter för olika förvaltningsområden, regional och lokal nivå samt organisationer. Under denna period är Liisa Jokinen, ledande sakkunnig inom den nationella barnstrategin, på förslag av barnombudsmannen, vice ordförande för barndelegationen. Den nationella barnstrategin utgör grunden för den nationella barn- och familjepolitiken och dess plan för verkställande utarbetas för varje regeringsperiod.

– Vi vill ytterligare stärka nätverket och samarbetet mellan aktörerna inom barnets rättigheter. Den föregående barnombudsmannadelegationen var mycket aktiv. Jag är mycket glad över att en så stor grupp sakkunniga med olika bakgrund har förbundit sig till att främja barnets rättigheter i Finland och stöder vår byrås arbete. Den nya barnombudsmannadelegationen sammanträder för första gången i mars, berättar Pekkarinen.