IMF julkaisee maaraportin Suomen taloudesta
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on saanut päätökseen vuosittaisen arvionsa Suomen talouden tilasta ja näkymistä. IMF:n johtokunta hyväksyi raportin 15. tammikuuta, ja se julkaistaan tiistaina 21. tammikuuta.
IMF:n mukaan Suomen talous on alkanut toipua taantumasta, mutta rakennussektorin heikkous ja ulkoisen kysynnän vaimeus hidastavat toipumista. Kasvun odotetaan kiihtyvän maltillisesti, 1,5 prosenttiin vuonna 2025, ja pysyvän keskipitkällä aikavälillä hieman alle puolentoista prosentin vauhdissa. Suomen talouden näkymiä heikentävät kuitenkin negatiiviset ulkoiset riskit. Lisäksi IMF tuo analyysissaan esiin mm. julkisen talouden haasteet, pankkisektorin vahvuuden ja rahoitusjärjestelmään kohdistuvat riskit.
IMF suosittelee Suomelle politiikkatoimia, jotka tukisivat kasvua ja vahvistaisivat taloutta. IMF:n politiikkasuosituksissa korostuvat julkisen talouden vakauttaminen ja velkasuhteen laskeminen, työvoimaan osallistumisen lisääminen, koulutustason nostaminen ja koulutetun ulkomaisen työvoiman houkuttelu. Tuottavuuden kasvua tulisi tukea rakenneuudistuksilla.
Laaja raportti käsittelee perusteellisesti talouden näkymiä ja riskejä sekä mm. julkista taloutta, tuottavuuden kehitystä ja rahoitusmarkkinoita.
Raportti perustuu keskusteluihin, joita IMF:n asiantuntijat kävivät marraskuussa 2024 suomalaisten viranomaisten, työmarkkinaosapuolten, yksityisten rahoituslaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen kanssa, ja IMF:n asiantuntijoiden analyyttiseen työhön. Raportti edustaa IMF:n asiantuntijoiden arvioita ja näkemyksiä.
IMF seuraa jäsenmaidensa talouskehitystä tarkasti. IMF:n asiantuntijat vierailevat vuosittain jäsenmaissa tavaten laajasti erilaisia vastapuolia. Kerättyjen tietojen ja oman analyysinsa perusteella IMF laatii laajan selvityksen jäsenmaiden talouden tilasta ja antaa politiikkasuosituksia, joiden tarkoitus on tukea jäsenmaita talouspolitiikassa. Tämä nk. artikla IV -konsultaation maaraportti julkaistaan IMF:n johtokunnan hyväksymänä.
Englanninkielinen maaraportti on luettavissa IMF:n verkkopalvelussa Suomen maasivulla.
IMF:n lausunto Suomen taloudesta (Suomen Pankin tiedote 8.11.2024)
Taustatietoa Suomen Pankin kansainvälisestä yhteistyöstä ja IMF:stä
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anni NorringVanhempi ekonomisti
Puh:+358 9 183 2120anni.norring@bof.fiLinkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Räntorna på nya hushålls- och företagslån har sjunkit snabbt7.1.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Genomsnittsräntan på nya hushålls- och företagslån har kommit ner snabbt, och genomsnittsräntorna på de utestående lånestockarna har börjat sjunka. Tolv månaders Euribor har sjunkit från toppnoteringen hösten 2023 (4,2 %) till under 2,5 %. I november 2024 var 86 % av de finländska hushållens och företagens1 utestående banklån2 (249,1 miljarder euro) bundna till Euribor och av de nya utbetalda lånen3 85 %. Genomsnittsräntan på nya hushållslån sjönk efter ett uppehåll på över två år i november till under 4 %. För ett år sedan i november var genomsnittsräntan ännu 5,42 %. I november 2024 bestod 69 % av de utbetalda banklånen till hushåll av bostadslån, 21 % av konsumtionskrediter och 10 % av övriga lån. Genomsnittsräntan på utestående hushållslån (141,2 miljarder euro) fortsatte att sjunka i november och var 4,24 %. Till den lägre genomsnittsräntan på utlåningen har utöver nedgången i räntorna på nya lån också bidragit att räntorna på lån med rörlig ränta sjunkit i samband med räntejuster
Uusien kotitalous- ja yrityslainojen korot laskeneet nopeasti7.1.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Uusien kotitalous- ja yrityslainojen keskikorko on laskenut nopeasti, ja lainakantojen keskikorot ovat alkaneet laskea. Vuoden euriborkorko on laskenut syksyn 2023 huipusta (4,2 %) alle 2,5 prosenttiin. Marraskuussa 2024 suomalaisten kotitalouksien ja yritysten1 pankkilainakannasta2 (249,1 mrd. euroa) 86 % oli euriborsidonnaisia lainoja ja uusista lainanostoista3 85 %. Uusien kotitalouslainojen keskikorko laski marraskuussa alle 4 prosenttiin yli kahden vuoden tauon jälkeen. Vuosi sitten marraskuussa keskikorko oli vielä 5,42 %. Marraskuussa 2024 kotitalouksien nostamista pankkilainoista 69 % oli asuntolainoja, 21 % kulutusluottoja ja 10 % muita lainoja. Kotitalouslainakannan (141,2 mrd. euroa) keskikorko laski edelleen marraskuussa ja oli 4,24 %. Lainakannan keskikoron laskuun on uusien lainojen korkojen alentumisen lisäksi vaikuttanut vanhojen vaihtuvakorkoisten lainojen korontarkistuksissa laskeneet korot. Marraskuussa 2024 uusien yrityslainojen (pl. asuntoyhteisöt) keskikorko oli h
Interest rates on new household and corporate loans have decreased rapidly7.1.2025 10:00:00 EET | Press release
The average interest rate on new household and corporate loans has decreased rapidly, and the average interest rates on the loan stocks have begun to recede. The one-year Euribor has declined from its autumn-2023 peak of 4.2% to below 2.5%. In November 2024, 86% of the stock of bank loans1 to Finnish households and non-financial corporations2 (EUR 249.1 bn) and 85% of new drawdowns3 was linked to Euribor rates. In November, the average interest rate on new household loans declined below 4% for the first time in over two years. Just a year ago in November, the average interest rate stood at 5.42%. Out of all bank loans drawn down by households in November 2024, 69% was housing loans, 21% was consumer credit and 10% was other loans. The average interest rate on the stock of household loans (EUR 141.2 bn) continued to decline in November, to reaching 4.24% for the month. In addition to the decline in the interest rates on new loans, the drop in the average interest rate on the loan stock
Referensränta och dröjsmålsräntor enligt räntelagen för tiden 1.1–30.6.202530.12.2024 13:19:27 EET | Pressmeddelande
Referensräntan enligt 12 § i räntelagen (633/1982) är 3,5 % för tiden 1.1–30.6.2025. Dröjsmålsräntan för denna period är 10,5 % per år (referensräntan med tillägg för sju procentenheter enligt 4 § i räntelagen). Den dröjsmålsränta som tillämpas i kommersiella avtal är 11,5 % per år (referensräntan med tillägg för åtta procentenheter enligt 4 a § i räntelagen).
Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.1.–30.6.202530.12.2024 13:19:27 EET | Tiedote
Korkolain (633/1982) 12 §:n mukainen viitekorko ajanjaksona 1.1.–30.6.2025 on 3,5 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on 10,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 11,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme