Helsingin yliopistoHelsingin yliopistoHelsingin yliopisto

EMBARGO 24.1. klo 9.00: Vihdoin valoa tunnelin päässä – rehtoreiden työuupumus taittunut ja työn imu palaamassa

Jaa

Rehtoreiden työhyvinvointia mittaava rehtoribarometri osoittaa rehtoreiden jaksamisen kääntyneen useiden raskaiden vuosien jälkeen nousuun. Vuonna 2019 aloitettu vuosittainen rehtoribarometri piirsi karua kuvaa rehtoreiden kokonaiskuormituksesta aina vuoteen 2024 asti, jolloin käänne parempaan tapahtui. ”Koronakriisin varjo on todella pitkä”, sanoo tutkimuksesta vastaava akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta.

opettajanhuone
Kuva: Veikko Somerpuro

Rehtoribarometri on suomalaisille rehtoreille keväisin suunnattu työhyvinvointitutkimus. Aineisto muodostuu rehtoreille tehtävästä verkkokyselystä, jossa kysytään rehtoreilta heidän kokemuksiaan työhyvinvoinnista, työ- ja henkilökohtaisen elämän vaatimuksista ja voimavaroista, stressin lähteistä, koulutustoiveista sekä työn ja vapaa-ajan muokkaamisesta. Rehtorit tekevät myös sykevaihteluita, stressiä, unta, liikkumista ja palautumista rekisteröiviä Firstbeat-mittauksia osana tutkimusta. Näin piirtyy kattava kokonaiskuva rehtoreiden kokonaiskuormituksesta ja sitä, miten työstressi heijastuu vapaa-aikaan ja uneen.

Rehtoribarometrit aloitettiin Suomen Rehtorit ry:n aloitteesta juuri ennen pandemiaa, joten ne tarjoavat tarkan kuvan pandemian ja sitä seuranneiden tapahtumien vaikutuksista koulutuksen johtajien jaksamiseen. Rehtoreiden uupumus lisääntyi dramaattisesti vuodesta 2019 aina vuoteen 2023.

Rehtoreiden%20ty%F6uupumuksen%20kehitys
a) Näätänen, P., Aro, A., Matthiesen, S. & Salmela-Aro, K. (2003). Bergen Burnout Indicator-15. Edita. Y-akseli: BBI-15:n kokonaispistemäärän keskiarvo kussakin aikapisteessä.

– Rehtoreiden työhyvinvoinnin romahtaminen oli koronan kiihdyttämä. Tilanteen heikkeneminen vielä pitkään epidemian jälkeen saa miettimään myös muita työhyvinvointiin ja työn imuun vaikuttavia seikkoja. Vaikka käänne parempaan on nyt lopultakin tapahtunut, olemme vielä kaukana tilanteesta ennen pandemian alkua, sanoo Suomen Rehtorit ry:n puheenjohtaja Antti Ikonen.

Aineistosta nousi kolme ryhmää, ”pärjäävät” (46%), ”innostuneet” (29%) ja ”uupuneet” (25%). Pandemian seurauksena “innostuneiden” eli työn imua kokevien määrä väheni ja “uupuneiden” määrä lisääntyi. Työn imu lähti uudestaan kasvuun vasta vuosina 2023-2024.

– Voi sanoa, että viimeiset 5–6 vuotta kuluttivat koko voimavarojen varannon, ja toipuminen on hidasta. Nyt rehtoreiden kokemus oman työn merkityksellisyydestä ja vaikutusmahdollisuuksista on kuitenkin lähtenyt palautumaan. Myös heidän kokemuksensa työn yhteiskunnallisesta arvostuksesta on noussut, tutkimusta johtava akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta toteaa.

Rehtoreilta edellytetään uudenlaisia johtamistaitoja

Kaikkein keskeisimmät stressin lähteet rehtorien työssä olivat vuonna 2024 työn määrä ja kiire. Sen jälkeen tulivat opettajien jaksaminen ja resurssipula.

Rehtorit kaipaavat lisää johtamiskoulutusta muun muassa kouluyhteisön hyvinvoinnin johtamiseen, kriisijohtajuuteen ja sosioemotionaalisiin taitoihin.

– Rehtorin työ on oma opettajuudesta eroava ammatti, johon tarvitaan tehtävien vaativuuden edellyttämä peruskoulutus ja riittävästi uran aikaista täydennyskoulutusta. Oppilaitosjohtamisen kehittäminen on jo toista kertaa peräkkäin yksi maamme hallitusohjelman tavoitteista. Meillä on tähän jo hyvät OKM:n laatimat suunnitelmat olemassa, nyt on korkea aika näiden toimeenpanoon, Ikonen toteaa.

Ennätymäärä rehtoreita osallistui tutkimukseen

Uusimmassa rehtoribarometrissa on useita valonpilkahduksia, sillä esimerkiksi väkivallan uhka sekä rehtoreiden kokema kiusaaminen ja muu henkinen väkivalta ovat taittuneet laskuun. Rehtoreiden kokema väkivalta on kuitenkin kaiken kaikkiaan vähäistä.

Rehtoribarometriin vastasi vuonna 2024 ennätysmäärä rehtoreita, lähes 800. Heistä noin 150:lle tehtiin myös fysiologisia Firstbeat-mittauksia, ja he ovat saaneet omat palautteensa niistä.

Fysiologisista mittauksista saadaan aineistoa, jota kyselyillä ei voida tavoittaa, kertoo professori Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta.

– Rehtoreille tehdyistä Firstbeat-mittauksista on havaittu, että työssä päivän mittaan koettu stressi on vähäisempää, kun vapaa-aika on itselle mielekkääksi räätälöityä, Huotilainen sanoo.

Kouluyhteisöjen johtamisesta keskustellaan Educa-messuilla

Rehtoribarometri on osa Suomen Akatemian rahoittamaa EDUCA – Koulutuksen tulevaisuus -lippulaivaa, joka edistää koulutuksen kehittämistä tutkimustiedon avulla ja tukee tietoperusteista johtamista. Opettajien ja koulutuksen johtajien osaamisen vahvistaminen on yksi lippulaivatutkimuksen painopisteistä. Vuotuisesta rehtoribarometritutkimuksesta vastaa Helsingin yliopisto, ja taustalla on kansainvälinen Principal Health and Wellbeing -tutkimushanke.

Rehtoribarometrin tuloksista keskustellaan Pohjoismaiden suurimmassa opetus- ja kasvatusalan tapahtumassa Educa-messuilla perjantaina 24.1. klo 14:15–14:45 (Helsingin Messukeskus, Taito-lava) otsikolla ”Rehtorit ja resilienssi – kouluyhteisön johtaminen tänään ja huomenna”.

Rehtoribarometrin 2024 tulokset koosteena (PDF)

Lue lisää Rehtoribarometrista

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Iira Hartikainen, viestinnän asiantuntija, EDUCA-lippulaiva
iira.j.hartikainen@jyu.fi, p. 050-5204652

Katariina Salmela-Aro, akatemiaprofessori, Helsingin yliopisto
katariina.salmela-aro@helsinki.fi, p. 050-4155283

Minna Huotilainen, professori, Helsingin yliopisto
minna.huotilainen@helsinki.fi, p. 040-5608304

Antti Ikonen, puheenjohtaja, Suomen Rehtorit ry
antti.Ikonen@surefire.fi, p. 050-5490071

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Suomen Akatemian rahoittaman EDUCA – Koulutuksen tulevaisuus -lippulaivan tehtävänä on tuottaa uutta tietoa ja luoda ymmärrystä siitä, miksi oppimistulokset laskevat, miksi koulutuksen keskeyttäminen lisääntyy ja miten teknologiaa käytetään opetuksessa. Lippulaivassa tutkitaan myös opettajien ja rehtoreiden työtä tukevia tekijöitä. Tavoitteena on edistää koulutuksen kehittämistä tutkimustiedon avulla ja tukea tietoperusteista johtamista. Jyväskylän yliopiston johtamassa tutkimuskonsortiossa ovat mukana Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye