Eläkeuudistus vahvistaa eläketurvan rahoitusta

Hallitusohjelman tavoitteen mukaan eläkeuudistuksen on varmistettava eläketurvan rahoituksellinen kestävyys ja riittävä etuustaso. Muutosten tulee vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin miljardi euroa. 

Työmarkkinajärjestöjen neuvottelutuloksen 19.1.2025 mukaan tavoite saavutetaan maltillisella sijoitusuudistuksella ja muilla toimilla. Eläketurvakeskuksen arvion mukaan uudistuskokonaisuuden vaikuttavimmat osatekijät ovat eläkevarojen sijoitustuottojen kasvattamista tukevat sääntelymuutokset, vanhuuseläkkeiden lisärahastointi sekä inflaatiovakauttaja.

Uudistuksen myötä osakkeiden osuus sijoitussalkuissa voisi Eläketurvakeskuksen arvion mukaan nousta yli 10 prosenttiyksikköä, ja muiden sijoituskohteiden paino pienenisi. Muutosten myötä odotettavissa oleva reaalituotto yksityisen sektorin työeläkevaroille voisi parantua noin 0,3 prosenttiyksikköä nykysääntöihin verrattuna.

Työeläkemaksu (TyEL) vakautetaan 24,4 prosenttiin vuoteen 2030 asti. Vanhuuseläkkeiden rahastointia kasvatetaan. Inflaatiovakauttaja hillitsee työeläkkeiden indeksikorotuksia poikkeustilanteissa, joissa kuluttajahinnat kehittyisivät palkkoja nopeammin kahden vuoden tarkastelujaksolla. 

Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan uudistus vahvistaa näillä eri toimilla eläketurvan rahoitusta pitkällä aikavälillä. Uudistuskokonaisuuden vaikutus on keskimäärin noin 1,5 prosenttiyksikköä TyEL-maksua alentava. Vanhuuseläkkeiden rahastointiin tehtävän muutoksen osuus tästä vaikutuksesta on noin viidennes, inflaatiovakauttajan noin neljännes.

Eläke-etuuksien määräytymiseen tai ikärajoihin ei tule muutoksia, joten uudistus poikkeaa luonteeltaan muista 2000-luvun eläkeuudistuksista. 

– Uudistus vastaa syntyvyyden laskun aiheuttamaan maksun nousupaineeseen erityisesti työeläkevarojen ja rahastoinnin roolia kasvattamalla. Sijoitustoimintaan ja rahastointiin kohdistuvien muutosten osuus kokonaisvaikutuksesta on noin 70 prosenttia, sanoo Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto. 

Uudistus kasvattaa eläkesijoitusten tuottovaihtelua 

Yksityisalojen työeläkelaitosten sijoitustoimintaa ohjaa vakavaraisuussääntely, jonka tarkoituksena on turvata eläkkeiden maksaminen ja vakuutustoiminnan jatkuvuus.  

Uudistuksessa sääntelyä muutetaan niin että työeläkelaitokset voivat tavoitella parempia tuottoja sijoittamalla eläkevaroja riskipitoisemmin. Sääntelymuutoksilla tavoitellaan sijoitusten osakepainon kasvattamista ja niiden pakkomyynnin välttämistä huonoina aikoina. 

Sijoitusriskin kasvattaminen lisää tuottovaihtelua: hyvinä aikoina tuotot voivat olla paremmat, huonoina nykyistä heikommat. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan eläkeuudistus hillitsee työeläkemaksun (TyEL) nousupainetta pitkällä aikavälillä. 

–  Kolikolla on myös toinen puoli. Jos sijoitukset tuottaisivat pitkään huonosti, työeläkemaksua saatettaisiin joutua korottamaan nykyistä lainsäädäntöä enemmän uudistuksen seurauksena, kertoo ennustelaskelmayksikön päällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta. 

Inflaatiovakauttaja sopeuttaa työeläkeindeksiä 

Eläkeuudistuksessa sovittiin uudesta osittaisvakauttajasta. Inflaatiovakauttaja hillitsee työeläkkeitä vuosittain korottavan työeläkeindeksin kasvua, jos työeläkeindeksi kasvaa palkkakerrointa nopeammin kahden vuoden ajanjaksolla. Inflaatiovakauttaja on tarkoitus ottaa käyttöön aikaisintaan vuonna 2030. 

Tilanteet, joissa vakauttaja pienentäisi työeläkeindeksiä ovat olleet hyvin harvinaisia. 

– Historian valossa on harvinaista, että kahden peräkkäisen vuoden aikana palkkakertoimen kasvu jäisi työeläkeindeksin muutosta matalammaksi. Inflaatiovakauttajan merkitys on siten arvioitava pieneksi verrattuna esimerkiksi elinaikakertoimeen, sanoo Mikko Kautto.

Jos inflaatiovakauttaja olisi ollut toiminnassa vuosien 2022–2023 korkean inflaation oloissa, keskimääräisen 2000 euron vanhuuseläkkeen tarkistus olisi jäänyt yhteisvaikutukseltaan noin 70 euroa toteutunutta pienemmäksi, ja vuoden 2024 eläke noin neljä prosenttia pienemmäksi kuin nykylain oloissa. 

 ---

Lisätiedot 
ETK:n medianumero 029 411 2920, avoinna arkisin klo 9–16 

Toimitusjohtaja Mikko Kautto, Eläketurvakeskus, puh. 029 411 2185,  
s-posti: etunimi.sukunimi(@)etk.fi 

Yksikön päällikkö ennustelaskelmat Heikki Tikanmäki, Eläketurvakeskus, puh. 029 411 2374,  s-posti: etunimi.sukunimi(@)etk.fi

Linkki
Eläkeuudistuksen valmistelu: tavoitteet, työryhmät lisäaineistot (Etk.fi)

---

Eläkeuudistus 2025 – tavoitteet ja keskeiset toimet 

• tavoitteena on varmistaa eläketurvan kestävyys ja riittävä etuustaso  
• muutosten tulee vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 0,4 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä vastaa noin miljardia euroa 
• tähtää eläkevarojen sijoitustuottojen parantamiseen muuttamalla yksityisten alojen työeläkelaitosten sijoitustoiminnan sääntelyä 
• sisältää sopimuksen yksityisten alojen työeläkemaksun (TyEL) 24,4 prosentin maksutasosta vuosiksi 2026–2030 asti 
• sisältää inflaatiovakauttajan, joka hillitsee työeläkkeisiin tehtäviä indeksikorotuksia, jos työeläkeindeksi nousee palkkakerrointa nopeammin kahden vuoden ajanjaksolla 
• ei muuta nykyisiä eläke-etuuksia, kuten eläkeikiä ja –karttumia. 
  
  

Sijoitusuudistus 

• on osa eläkeuudistusta, joka parantaa yksityisten alojen työeläkelaitosten mahdollisuuksia tavoitella parempia tuottoja eläkevaroille 
• nostaa osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun (OLV) 30 prosenttiin, mikä osaltaan mahdollistaa sijoitusten osakepainon kasvattamisen maksimissaan 85 prosenttiin  
• laskee vakavaraisuusrajan turvaavuustason 95 prosenttiin, mikä vähentää sijoitusten pakkomyyntiä epäsuotuisina aikoina 
• laajentaa velkavivun käyttömahdollisuuksia kiinteistösijoituksissa ja rajoittaa yritysten maksamien eläkemaksujen takaisinlainausta 
• lisää eläkevarojen sijoitusten riskipitoisuutta ja tuottovaihtelua niin hyvässä kuin pahassa 
• ei muuta lakiin kirjattua perusperiaatetta, jonka mukaan eläkevarat on sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti.
   

Inflaatiovakauttaja 

• on uusi työeläkkeiden indeksitarkistuksen määräytymiseen vaikuttava mekanismi 
• hillitsee työeläkkeisiin tehtäviä vuotuisia indeksikorotuksia, jos kuluttajahinnat nousevat palkkoja nopeammin kahden vuoden ajanjaksolla 
• sidotaan teknisesti työeläkeindeksin ja palkkakertoimen kehitykseen 
• tulee voimaan aikaisintaan vuoden 2030 jälkeen 
• voidaan laskea automaattiseksi vakauttajaksi. Sellainen tuli ensi kerran Suomen eläkejärjestelmään vuoden 2005 eläkeuudistuksessa. Tuolloin sovittiin eläkkeitä sopeuttavasta elinaikakertoimesta. Vuoden 2017 uudistuksessa vanhuuseläkeikä sidottiin elinajanodotteeseen.