Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitys osoittaa taittumisen merkkejä

 - Näiden lukujen valossa näyttää siltä, että hyvinvointialueuudistus olisi saavuttanut tavoitteittaan kustannuskehityksen taittamisessa. Suunta on hyvä, summaa hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet.

Tollet kiittää hyvinvointialueen henkilöstöä tuottavuustoimenpiteisiin sitoutumisesta ja asiakkaiden- ja potilaiden ammattitaitoisesta hoidosta.

 - Olemme saaneet vietyä eteenpäin useita tuottavuustoimenpiteitä ja viime vuosi on ollut monin paikoin rankka yhteistoimintamenettelyjenkin vuoksi. Talousarvio ylittyy kuitenkin vielä ja emme ole pystyneet ennakoimaan palvelutarpeiden kehittymistä riittävästi. Ylitykset tulevat pääasiassa lastensuojelussa ja vammaisten palveluissa, joissa palvelutarve on kasvanut ja lyhyellä aikavälillä niihin voi vaikuttaa hyvin rajallisesti. Kasvava lastensuojelun tarve on hyvin huolestuttavaa ja kertoo lapsiperheiden ongelmien kasvusta, Tollet kertoo.

 - Samalla meillä on niin pelastuspalveluissa kuin konsernipalveluissa jopa talousarvion alituksia. Organisaatiomuutokset huomioituna hallinnon menot ovat viime vuonna pienentyneet. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta koti- ja asumispalvelut ovat pysyneet hyvin muutetussa talousarviossa, Tollet lisää.

Tilinpäätösennusteen mukaan pelastus- ja konsernipalvelut alittavat talousarvion yhteensä noin 8 miljoonalla eurolla. Sosiaali- ja terveyspalvelut ylittävät talousarvion 22 miljoonalla eurolla, joista laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus sisältäen vammaispalvelut 7,3 miljoonalla eurolla, lasten, nuorten ja perheiden palvelut 6,7 miljoonalla eurolla ja sairaalapalvelut 8 miljoonalla eurolla.

Vammaispalveluiden asiakkaiden palvelutarpeen kasvu näkyy etenkin tukipalveluissa, kuljetuspalveluissa ja henkilökohtaisessa avussa sekä ostetussa asumispalvelussa. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ylityksen taustalla on se, että lastensuojelun asiakaspalveluiden ostot, kuten vaativa erityistason laitoshoito, kehitysvammaisten lastensuojelu ja palveluihin sijoitettujen lasten muut sijoitusta tukevat palvelut, ovat kasvaneet lasten vaikeutuneiden tilanteiden vuoksi, lisäksi ostopalveluiden hinnat ovat nousseet merkittävästi. Sairaalapalveluissa tulot toteutuvat talousarvioita pienempinä.

 - Ostopalveluissa ja niiden hallinnassa meillä on selkeästi tehtävä vielä ryhtiliikettä. Vuoden vaihteessa tehty organisaatiouudistus tukee myös erityisryhmien palvelujen hallittavuutta, esimerkiksi vammaispalvelut ovat tänä vuonna yhdessä johdettavassa kokonaisuudessa sekä oman toiminnan että ostopalvelujen osalta. Myös ammattilaisten saatavuus on parantunut, mikä vähentää ammattilaisten oston tarvetta, Tollet kertoo.

 - Esimerkiksi lastensuojelussa ja vammaispalveluissa on vaativaa palvelua tarkoitus jatkossa tuottaa enenevästi itse, millä saadaan kustannuksia nykyistä paremmin haltuun, Tollet lisää.

Palvelujen saatavuus turvattu palvelutarpeiden kasvaessa

Keski-Suomen hyvinvointialueella toiminta ja hoitoon pääsy ovat pysyneet ennallaan tai jopa parantuneet. Samaan aikaan palvelutarpeet ovat kasvaneet.

Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa palvelua pystytään tarjoamaan hoitotakuun mukaisesti eli alle kahdessa viikossa. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelun asiakasmäärä on kaksinkertaistunut noin 4 000 asiakkaaseen edellisvuoteen verrattuna.

Ensilinja-palvelussa mielenterveyspotilas saa keskimäärin alle tunnissa psykiatrisen hoitajan arvion. Ensilinja-palvelu on laajentunut koko hyvinvointialueelle. Lähetteitä erikoissairaanhoitoon on voitu vähentää.

Perusterveydenhuollossa keskimääräinen kiireetön hoitoon pääsy oli lääkärille 15 vuorokautta (hoitotakuu vuonna 2024 14 vrk) ja hoitajalle 10 vuorokautta.

Digitaalista asioinnin määrää on kasvanut perusterveydenhuollossa. Digitaalisen sote-keskuksen kontaktimäärä on ollut tammi-joulukuussa 136 000.

Suun terveydenhuollossa kiireetön hoitoon pääsy oli keskimäärin reilu 2 kuukautta (hoitotakuu vuonna 2024 4 kuukautta).

Erikoisairaanhoidon kysynnän kasvun taittumisesta on merkkejä. Esimerkiksi lähetemäärä on vähentynyt tietyillä erikoisaloilla, kuten psykiatriassa.

Ikääntyneiden palveluasumiseen päästään keskimäärin alle suositusten (3 kuukautta). Jonotusaika on ympärivuorokautiseen palveluasumiseen keskimäärin 66 vuorokautta. Ikääntynyt väestö pääsee asiakasohjaukseen, ja palvelutarpeen arvioinnin myötä kotihoidon piiriin jonottamatta.

Henkilöstön osalta sairaspoissaolot ovat vähentyneet merkittävästi. Sairaspoissaoloja oli noin 1,5 päivää vähemmän työntekijää kohden kuin vuonna 2023. Myös Työterveyslaitoksen syksyinen Mitä kuuluu -kysely näytti myönteistä kehitystä.

Rahoitus haastaa alijäämien kuromista

Keski-Suomen hyvinvointialueen alijäämä on vuodelta 2024 tilinpäätösennusteen mukaan 138 miljoonaa euroa. Suurin syy alijäämälle on rahoituksen vajeet. Vuoden 2024 rahoituksen jako hyvinvointialueiden kesken on perustunut vuosien 2019 ja 2021 diagnoositietoihin.

 - Rahoitusmallissa on vielä aukkoja, joiden korjaamista viemme eteenpäin niin valtakunnallisesti kuin hyvinvointialueella. Jatkamme esimerkiksi diagnoositietojen kirjaamisen kattavuuden varmistamista. Olemme viime vuonna päässeet siinä jo 91 prosenttiin kun lähtötilanne ennen hyvinvointialueen aloittamista oli vajaa 80 prosenttia. Samoin käymme valtiovarainministeriön kanssa rakentavaa keskustelua siitä, miten rahoitusmallia voisi parantaa, Tollet kertoo.

Vaikka rahoitus ei vastaa Keski-Suomessa todellisia palvelutarpeita niin Tolletin mukaan tämän rahoituksen perusteella on toimintaa suunniteltava ja rahat saatava riittämään.

 - Tästäkin vuodesta tulee taloudellisesti vaikea. Tavoitteenamme on pysyä aluevaltuuston hyväksymässä talousarviossa, minkä johdosta käymme vielä viime vuoden ylitykset tarkoin läpi ja haemme tarvittaessa niihin korjaavia tai korvaavia toimenpiteitä, Tollet sanoo.

Tilinpäätösennusteen tiedot raportoidaan Valtiokonttorille. Valtiokonttori julkaisee kaikkien hyvinvointialueiden tilinpäätösennusteet osoitteessa www.tutkihallintoa.fi. Raportoinnin määräaika on 25.1.

Lue lisää:
Talouden ja toiminnan seuranta
https://www.hyvaks.fi/hyvinvointialue/talous

Lisätietoja:
hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet, p. 050 400 0073
sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialajohtaja Kati Kallimo, p. 050 442 2302
konsernipalvelujen toimialajohtaja Lasse Leppä, p. 050 599 9545
pelastustoimen toimialajohtaja Ville Mensala, p. 040 336 0680
talousjohtaja Aija Suntioinen, p. 040 185 9985

Terveisin 

Keski-Suomen hyvinvointialue
Viestinnän yhteyshenkilö: Tero Manninen, p. 040 707 1508
viestinta(at)hyvaks.fi
www.hyvaks.fi

Hyvinvointi. Terveys. Turvallisuus.

Facebook: @hyvaks, X: @hyvaks, Instagram: @hyvaks, LinkedIn: Keski-Suomen hyvinvointialue, YouTube: Keski-Suomen hyvinvointialue

#hyvaks #hyväarkikaikille