Uusi ohjeistus helpottaa ekologisen kompensaation käyttöönottoa
Ekologisessa kompensaatiossa ihmisen toiminnan, kuten rakentamisen, aiheuttamia luontohaittoja kompensoidaan tuottamalla vastaavia luontohyötyjä toisaalla. Alan tutkijoiden ja asiantuntijoiden tuottama ohjeistus julkaistaan 30.1.2025 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa.
Vuonna 2023 voimaan tullut luonnonsuojelulaki loi lainsäädännölliset raamit vapaaehtoiselle ekologiselle kompensaatiolle, mutta se ei tarjoa tarkkoja ohjeita käytännön kompensaatiosuunnitteluun. Nyt julkaistavassa ohjeistuksessa esitetään konkreettiset laskentaperiaatteet heikennys- ja hyvitysalueiden sisältämien luonnonarvohehtaarien määrittämiseksi. Lisäksi se sisältää maasto-ohjeistuksen kaikkien Suomessa tavattavien luontotyyppien ekologisen tilan mittaamiseksi.
– Ohjeistus on valtavan työpanoksen tulos, sillä sen on tehnyt yli sata alan tutkijaa ja asiantuntijaa. Tämä takaa ohjeiden perustuvan tuoreimpaan saatavilla olevaan tietoon. Tällainen on ekologisen kompensaation kentällä maailmanlaajuisestikin poikkeuksellista, kertoo tutkijatohtori Eini Nieminen Jyväskylän yliopistosta.
Ohjeistus luonnonsuojelulain mukaisen ekologisen kompensaation laskentaan julkaistaan Helsingin yliopiston Tiedekulmassa torstaina 30.1.2025 klo 13–15. Julkistamistilaisuudessa ohjeistuksen tuottaneet tutkijat esittelevät sen osa-alueita sekä keskustelevat luontokadon pysäyttämisestä ja luonnonarvomarkkinoiden syntymisestä.
Ekologinen kompensaatio kiinnostaa nyt kaupunkeja ja yrityksiä
Monet kaupungit ja yritykset ovat kiinnostuneet ekologisesta kompensaatiosta. Erityisesti suuret kaupungit pohtivat, miten kompensaatio voisi auttaa heitä saavuttamaan kunnianhimoisemmat luonnon monimuotoisuustavoitteet. Myös edelläkävijäyritykset etsivät kompensaatiosta uutta keinoa osoittaa vastuullisuuttaan osallistumalla luontokadon pysäyttämiseen.
– Monet toimijat ovat olleet selvästi odottavalla kannalla ekologisen kompensaation suhteen, kun ei ole ollut täysin selvää, kuinka mittavia hyvitystoimia uskottavaan ja riittävään kompensaatioon vaaditaan. Ohjeistuksemme vastaa tähän tarpeeseen, kertoo tutkijatohtori Joel Jalkanen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.
– Viherpesun välttämiseksi on tärkeää, että luonnonarvojen markkinat perustuvat todennettuihin ekologisiin arvoihin. Nyt on ensimmäistä kertaa Suomessa saatu aikaan kaikille luontotyypeille kriteerit, joilla kohteiden luonnontilan voi arvioida maastossa, toteaa erikoissuunnittelija Aapo Ahola Suomen ympäristökeskuksesta.
Julkistustilaisuus on kaikille avoin ja se striimataan. Ohjeistus on ladattavissa 30.1.2025 lähtien osoitteesta https://doi.org/10.5281/zenodo.14409001
Mitä on ekologinen kompensaatio
Ekologinen kompensaatio on keino korvata luonnolle ihmistoiminnan aiheuttamat luontohaitat tuottamalla riittävästi luontohyötyjä jossain toisaalla. Luontohaitalla tarkoitetaan luonnonarvojen hävittämistä tai heikentämistä esimerkiksi rakentamalla. Luontohyödyllä tarkoitetaan vastaavasti luonnonarvojen lisäämistä ja parantamista esimerkiksi ennallistamalla ja suojelemalla luontoa. Kompensaatiota tulee tehdä tarpeeksi suurella pinta-alalla, jotta luontohaitat korvataan täysimääräisesti.
Esimerkiksi yhden hehtaarin luonnontilaisen korpisuon tuhoamisen kompensointi vaatii ojitettujen korpien ennallistamista n. 11 hehtaarilla.
Julkaisutapahtuma
Tiedekulma Stage (Yliopistonkatu 4, Helsinki), 30.1.2025, klo 13.00–15.00.
Ilmoittautuminen: https://www.lyyti.in/ekologisen_kompensaation_laskeminen
Livestream (lähetys tallennetaan): https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?eventId=326412643
Tilaisuuden ohjelma: https://boostbiodiversityoffsets.fi/julkistamistilaisuus-ohjeistus-ekologisen-kompensaation-laskentaan/
BOOST-hanke
Ekologinen kompensaatio oikeudenmukaisessa siirtymässä kohti luonnon kokonaisheikentymättömyyttä (BOOST) on Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke, jossa tutkitaan ja kehitetään ekologista kompensaatiota monialaisesti. Ympäristöministeriön rahoittama Ekologisen kompensaation pilotointi -hanke tukee luonnonsuojelulain mukaisen vapaaehtoisen ekologisen kompensaation käytäntöön viemistä Suomessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Joel Jalkanen, Helsingin yliopisto, joel.jalkanen@helsinki.fi, +358294128830
Eini Nieminen, Jyväskylän yliopisto, eini.m.nieminen@jyu.fi, +358504797560
Aapo Ahola, Suomen ympäristökeskus, aapo.ahola@syke.fi, +358295252234
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiLuonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
EMBARGO 24.1. klo 9.00: Vihdoin valoa tunnelin päässä – rehtoreiden työuupumus taittunut ja työn imu palaamassa24.1.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Rehtoreiden työhyvinvointia mittaava rehtoribarometri osoittaa rehtoreiden jaksamisen kääntyneen useiden raskaiden vuosien jälkeen nousuun. Vuonna 2019 aloitettu vuosittainen rehtoribarometri piirsi karua kuvaa rehtoreiden kokonaiskuormituksesta aina vuoteen 2024 asti, jolloin käänne parempaan tapahtui. ”Koronakriisin varjo on todella pitkä”, sanoo tutkimuksesta vastaava akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta.
Yksilöllinen kemotuntoherkkyys voi vaikuttaa ruokailutottumuksiin23.1.2025 09:52:35 EET | Tiedote
Suun alueen kemiallisesti aktivoituvan tuntoaistin eli kemotunnon herkkyys vaikuttaa tiettyjen elintarvikkeiden, kuten chilikastikkeen ja alkoholijuomien, miellyttävyyden kokemukseen ja kulutukseen.
Helsingin yliopiston sijoitustuotto oli 18,1 % vuonna 202423.1.2025 08:56:29 EET | Tiedote
Kumulatiivinen tuotto vuodesta 2019 alkaen on ollut 104,6 %.
Ihmisten ja lintujen vuorovaikutussuhteiden ymmärtäminen auttaa luomaan kestävää pohjaa luonnonsuojelulle22.1.2025 15:00:33 EET | Tiedote
Lintujen esteettinen viehättävyys ihmisten silmissä vaikuttaa merkittävästi siihen, miten ihmiset suhtautuvat lintuihin. Viehättävyys voi sekä edistää positiivista suhdetta lähialueen lintuihin että lisätä niiden kaupallista käyttöä, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksessa.
Oikeusjärjestelmämme on kattava, mutta monimutkainen viidakko22.1.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen Oikeusolot 2025 -katsauksen mukaan suomalainen oikeusjärjestelmä on kansalaisen näkökulmasta monimutkainen palveluviidakko, mikä voi aiheuttaa haasteita oikeudellisten ongelmien ratkaisemiselle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme