Lakot alkavat teknologiateollisuudessa – Työnantaja yritetään painostaa kilpailukykyä vahingoittavaan ratkaisuun

Teollisuusliitto ja ammattiliitto Pro ovat ilmoittaneet aiemmin tammikuussa yhteensä 12 päivän lakoista tammi–helmikuun vaihteeseen. Perjantaina 24.1. Teollisuusliitto ilmoitti kolmannesta lakkoviikosta helmikuun 10.–14. päivälle.

Ensi viikolla alkavien Teollisuusliiton lakkojen piirissä on kymmeniä teknologiateollisuuden yrityksiä. Lisäksi useat SAK:laiset ammattiliitot ovat ilmoittaneet pysäyttävänsä tukilakoilla Suomen merkittävimmän vientialan tuotteiden pääsyn kansainvälisille asiakkaille.

Vaikeuttamalla Suomelle elintärkeää vientiä ammattiliitot pyrkivät pakottamaan työnantajat sopimaan ratkaisusta, joka vahingoittaisi Suomen kilpailukykyä, työllisyyttä ja siten suomalaisten hyvinvoinnin rahoitusta.

– Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskannan arvo oli viime vuoden kolmanneksella jo 17 prosenttia edellisvuoden kolmannesta heikompi, henkilöstön määrä on vähentynyt parin vuoden ajan, eikä käännettä parempaan ole näkyvissä. On vaikea ymmärtää, miksi SAK:lainen ay-liike haluaa ylimitoitetulla palkankorotustavoitteella ja lakoilla heikentää jäsentensä työllisyystilannetta entisestään, sanoo Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi.

Teollisuusliitto järjesti kymmeniä yrityksiä ja satoja toimipisteitä koskevia, vuorokauden mittaisia lakkoja teknologiateollisuudessa 3.–4. sekä 9.–12. joulukuuta. Nyt se on ilmoittanut lakoista kymmenissä vientiyrityksissä 27.1.–1.2. ja 3.–8. sekä 10.–14. helmikuuta. Rakennusliitto ja Sähköliitto ovat ilmoittaneet tukilakoista sekä AKT, SMU ja JHL käsittelysaarrosta kaikissa Suomen satamissa ja raiteilla 27.1.–1.2.

Suomen vientiyritykset ovat olleet vuoden sisällä myös raskaiden, useita viikkoja kestäneiden poliittisten lakkojen kohteena.

– Ammattiliitoilta on unohtunut todellisuudentaju, ja ne ovat asettaneet myös itselleen mahdottomia julkisia ja sisäisiä paineita. Olisi toivottavaa, että voitaisiin palata normaaliin neuvottelutoimintaan, jossa molemmat osapuolet huomioivat toistensa tärkeimmät tarpeet. Työnantaja on laittanut pöydälle tarjouksen, joka ei vain huomioi yritysten kilpailukykyä, vaan lisäksi parantaa selkeästi palkansaajien ostovoimaa, Ruohoniemi toteaa.