Vaasan kaupunki kokeilee tiilien uudelleenkäyttöä rakennusprojektissa kiertotalouden edistämiseksi

Vaasan kaupunki on käynnistänyt kiertotalouspilottihankkeen, jossa julkisivutiiliä pyritään hyödyntämään uudelleen kaupungin toisessa rakennusprojektissa. Hankkeessa selvitetään opinnäytetyössä kerättävän datan avulla, kuinka purettuja tiiliä voidaan käyttää uudelleen ja miten prosessia voidaan kehittää. Pilotin tavoitteena on edistää kestävää rakentamista kaupungissa ja vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä.

Laatuaan ensimmäinen kokeilu Vaasassa

Variskan koulun peruskorjauksen yhteydessä toteutettava pilottikokeilu on ensimmäinen laatuaan Vaasassa. Rakentaminen ja rakennussektori tuottaa globaalisti noin kolmanneksen kasvihuonepäästöistä ja jätteestä. Kiertotalouden ratkaisujen avulla rakentamisen päästöjä ja tarpeettoman materiaalihukan syntymistä voidaan paikallisesti vähentää merkittävästi.

– Idea projektiin syntyi talon sisällä. Meillä on töissä rakentamisen kiertotalouteen erikoistunutta väkeä ja heräsi kysymys, miten voisimme osaltamme kehittää ajatusmaailmaa pidemmälle, kertoo Vaasan kaupungin talotoimen projektipäällikkö Teemu Ranta.

Variskan koulun peruskorjaukseen hyödynnettävät julkisivutiilet ovat peräisin vuonna 2024 puretun Teeriniemen vanhan päiväkodin ulkoseinistä. Pilotti sai alkunsa, kun Teeriniemen päiväkodin purkamisen kilpailutus ja Variskan koulun peruskorjauksen hankesuunnittelu olivat käynnissä samanaikaisesti.

– Rakennusmateriaalina tiilen uudelleenkäyttöä on pilotoitu vasta muutamissa hankkeissa ympäri Suomea. Ideaa lähdettiin kehittämään, ja projektiin tuli mukaan myös opinnäytetyötä tekevä opiskelija, joka kerää projektista hyödyllistä dataa, Ranta selittää.

Rakentamisen kiertotalous tarjoaa merkittäviä päästösäästöjä

Teeriniemen julkisivutiiliä on arvioitu olevan noin 1000 m², mikä vastaa noin 54 000 tiiltä. Realistisen arvion mukaan 40–60 % tiilistä pystytään irrottamaan ehjänä uudelleenkäytettäväksi, mikä on noin 21–32 tuhatta tiiltä. Hiilidioksidipäästöjen arvioitu säästö on 13,3–19,9 tonnia CO₂e, mikä tekee hankkeesta merkittävän ympäristönäkökulmasta.

Tiilen yleinen uusiokäyttömuoto on hyödyntää se tiilimurskana pohjarakentamisessa esimerkiksi tie- ja katurakenteissa. Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö alkuperäisessä tarkoituksessaan on ilmaston kannalta usein päästönäkökulmasta järkevin ratkaisu. Ympäristön kannalta uuden murskeen tuottaminen on esimerkiksi 36 kertaa vähäpäästöisempää kuin punatiilen valmistus.

– Vaasan kaupungin talotoimi pyrkii yleisesti noudattamaan kiertotalousajattelun periaatteita rakentamisessa. Esimerkiksi juuri purkukohteiden materiaalien uudelleenkäyttöselvityksien avulla voidaan säästää päästöissä ja materiaalihukassa merkittävästikin, Ranta valottaa.

Puhdistus pitkälti käsityötä

Projektissa ollaan tällä hetkellä edetty vaiheeseen, jossa tiilet puhdistetaan ja valmistellaan siirtoa varten. Puhdistusvaiheessa tiilet, jotka ovat irronneet lohkoina irrotetaan toisistaan käsitalttakoneella ja yksittäiset tiilet puhdistetaan. Vaihe on pitkälti käsityötä, eikä sitä pysty juuri koneellistamaan.

– Kustannusnäkökulmasta käsityö, sivutyövaiheet ja säilytykset aiheuttavat lisäkuluja, mutta kiertotalousnäkökulmasta tämä prosessi tuo merkittäviä ympäristösäästöjä. Projektin ideana onkin kerätä kokemuksia ja dataa, joiden pohjalta prosessia voidaan kehittää jatkossa. Kokeilun lopulliset tulokset saadaan loppukeväästä, jolloin tiedämme enemmän, Ranta summaa.

Aikataulullisesti pilottikokeilu opinnäytetyöaineistoineen valmistuu toukokuuhun 2025 mennessä. Tämän jälkeen Variskan yhtenäiskoulun rakennusvaiheessa, joka alkaa vuosien 2026–2027 aikana, asennetaan julkisivutiilet uudelleen uuteen kotiin.