Suomi Euroopan merkittävin vesi- ja kahlaajalintujen pesimäalue

Sunnuntaina vietettävä YK:n Kansainvälinen Kosteikkopäivä muistuttaa vesiluonnon tärkeydestä koko luonnon hyvinvoinnille. Maailmalla kosteikot ovat elinympäristöistä kaikkein uhanalaisimpia. Myös Suomessa luonnollisten kosteikkojen määrä on vähentynyt merkittävästi ihmistoiminnan seurauksena.

Järvenlaskut historiaa, tilalla kosteikkojen kunnostustyöt

Kosteikkojen kuivatustoiminta vähensi Suomessa vuosisadan aikana voimakkaasti luonnontilaisia soita ja kausikosteikkoja. Vesistöjen pintoihin vaikuttaneet järvenlaskut ovat jääneet historiaan. Silti kuivatusten seurauksena runsaslajisia rantaluhteja puuttuu maisemasta edelleen. 

Sisävesien kunnon osalta on olennaista vähentää niihin kohdistuvaa ravinne- sekä kiintoaineskuormitusta. Kosteikkojen kunnostustyöstä hyötyy niin vesiensuojelu, eliöstö kuin ihminen.

Vesistöjen osalta hyviin tuloksiin päästään kestävästi toteutetulla maankäytöllä, valuma-aluesuunnittelulla sekä vesiensuojelurakenteilla. Myönteistä kehitystä on näkyvissä, sillä Suomessa on meneillään historiallisen paljon yksittäisiä hankkeita ja laajoja ohjelmia vesiluonnon ja sen eliöstön hyväksi.

Suomi on Euroopan merkittävin pesimäalue monille vesi- ja kahlaajalinnuille

Merkittävä osa Euroopassa talvehtivista vesilinnuista pesii Suomessa. Pitkät valoisat yöt ja ravinnon määrä ovat syy myös kahlaajalintujen runsaaseen pesintään.

Elinympäristöjen väheneminen ja niiden laadun heikkeneminen vaikuttaa koko Euroopan linnustoon. Suomessa tapahtuva hyvälaatuisen vesi- ja kosteikkoluonnon kutistuminen pienentää erityisesti vesilintujen kantoja pesimätuloksen heikkenemisen myötä.

Myös vieraspedot syövät poikueita. Tämä lisää lintujen ahdinkoa, lentokykyisten lintusukupolvien huvetessa. Elinympäristökunnostusten lisäksi vesilintukantoihin voidaan vaikuttaa asentamalla poikastuotantoalueille petoturvallisia pesäputkia.

Putkipesät mahdollistavat erityisesti puolisukeltajille - kuten sinisorsalle - mahdollisuuden munia ja hautoa turvallisesti ilman ilma- tai maapetojen häirintää. Saalistusvaikutusta voidaan edelleen pienentää haitallisten vieraspetojen tehopyynnillä. 

Vesilintuklinikka: oikealla tiedolla lintukantojen kasvuun

YK:n kosteikkopäivän kunniaksi Suomen Metsästäjäliitto aloittaa yhdessä BirdLife Suomen kanssa jo toista kertaa Vesilintuklinikka-webinaarisarjan Kyseessä on kaikille avoin webinaari osoitteessa metsastajaliitto.fi/vesilintuklinikka. Suositun Vesilintuklinikan toinen kausi jatkaa kosteikkoteemaa helmikuusta huhtikuuhun.

Ensimmäisenä alustajana torstaina 6.2.2025 toimii Metsähallituksen luontopalveluiden erityisasiantuntija Ismo Laakso.