Svenska handelshögskolan

Miten EU:n kestävyysääntelyt vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin?

Jaa

Suomalaisten yritysten valmiudessa noudattaa EU:n yritysvastuuta koskevia sääntöjä on merkittäviä eroja. Tämä ilmenee uudesta CEULA-tutkimuksesta, jonka ovat tehneet muun muassa Kauppakorkeakoulu Hankenin tutkijat Ulkoministeriön toimeksiannosta.

Haastattelemalla suomalaisia yrityksiä maatalouden ja elintarvikealan, metsätalouden, kaivostoiminnan ja tekstiiliteollisuuden aloilta tutkijat ovat havainneet useita haasteita. Tunnistettuja haasteita ovat etenkin yritysten toimien reaktiivisuus, epävarmuus säädösten sisällöstä, sääntelyn luomat ristiriitaiset vaatimukset ja riittävien resurssien kohdentamiseen liittyvät kysymykset. 

– Tutkimuksesta käy hyvin ilmi, että kumulatiivisten vaikutusten alaisena olevien suomalaisyritysten päähuoli ei sinällään ole yliregulaatio, kilpailukyky tai BKT, vaan enemmänkin EU:n itse luoma epävarmuus - mukaan lukien riski perääntymisestä keskeisistä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) ja vihreän siirtymän tavoitteista. Jos keskeisiin logiikoihin ei voi luottaa pitkällä tähtäimellä, riskinä on, että tämä normalisoi suomalaisyrityksissä täysin reaktiivista kestävyysstrategiaa - strategiaa, joka on jo nykyisellään kovin reaktiivista, sanoo tutkimuksen johtaja Nikodemus Solitander Kauppakorkeakoulu Hankenista. 

Raportin mukaan sääntelyyn hyvin valmistautuneet yritykset ovat luottavaisia omiin valmiuksiinsa, mutta nekin ovat huolissaan toimittajiensa kyvyistä täyttää sääntelyn vaateet.  

– Parantaaksemme kestävyyskäytäntöjä ja navigoidaksemme EU:n monimutkaisessa sääntelykentässä suosittelemme muun muassa lisää sisäistä yhteistyötä toimitusketjuissa, moniammatillisten työryhmien perustamista ja selkeämpää viestintää, sanoo Solitander. 

CEULA-projektin (Cumulative Effects of EU Sustainability Legislation: Impacts on Finnish firms) tehtävänä oli tutkia viiden EU:n kestävyyssääntelyinstrumentin vaikutuksia suuriin suomalaisiin yrityksiin ja niiden globaaleihin toimitusketjuihin.  

Raportin ovat kirjoittaneet Hankenin tutkijat Nikodemus Solitander, Martin Fougère, Heidi Herlin, Neema Komba, Amin Maghsoudi yhdessä Dorothée Camboun (Helsingin yliopisto), Mikko Rajavuoren (Turun yliopisto), Elina Sagne-Ollikaisen (Åbo Akademi) ja Juho Salorannan (Itä-Suomen yliopisto) kanssa. 

Tutkimus keskittyy metsäkatoasetukseen (EUDR), huolellisuusvelvoitedirektiiviin (CSDD), hiilirajamekanismiasetukseen (CBAM), pakkotyöasetukseen (FLR) ja ekosuunnitteluasetukseen (ESPR) 

Lisätietoja: 
Nikodemus Solitander, Kauppakorkeakoulu Hanken, puh. +358 40 352 1451, sähköposti: nikodemus.solitander@hanken.fi 

Tietoja julkaisijasta

Kauppakorkeakoulu Hanken on Suomen vanhin kauppakorkeakoulu, joka toimii
Helsingissä ja Vaasassa. Se on johtava, kansainvälisesti akkreditoitu yliopisto, jolla on yli
sadan vuoden kokemus koulutuksesta ja tutkimuksesta talouden ja kauppatieteiden aloilta.
Kaikki Hankenin opetus perustuu sen korkeatasoiseen tutkimukseen. Hankenilla on läheiset
suhteet yritysmaailmaan ja yli 14 000 alumnin verkosto yli 70 maassa.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Svenska handelshögskolan

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye