Lasten arkea rakennetaan alue- ja kuntavaaleissa
Barnens vardag byggs upp i region- och kommunalvalet
Alue- ja kuntavaaleissa valitaan ihmiset, jotka päättävät, miten kuntien ja hyvinvointialueiden palvelut pyörivät. Jokainen kansalainen voi vaikuttaa siihen, millaiset ihmiset näitä päätöksiä tekevät, ja jokainen ehdokas voi vaikuttaa siihen, millaisin eväin päätöksentekoon on pyrkimässä. Lapsiasiavaltuutettu on koonnut yhteen asioita, joita ehdokkaiden olisi syytä nostaa vaikuttamistyönsä ytimeen.
1. Lasten hyvinvointi ja terveys rakentuvat perusasioista
Lapsiperheiden varhainen tukeminen on sekä tehokkain ja vaikuttavin että inhimillisesti ja taloudellisesti kestävin tapa huolehtia siitä, että lapset voivat hyvin.
Hyvä, turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö tukee hyvinvointia. Kuntien kaavoituksessa ja rakentamisessa kannattaa huomioida lasten, nuorten ja perheiden tarpeet. Hyvät harrastusmahdollisuudet ja liikunnallisen elämäntavan mahdollistaminen edistävät terveellisiä elämäntapoja.
Lapsiperheiden peruspalvelut ehkäisevät raskaampien palvelujen tarvetta. Kunnissa peruspalveluita ovat varhaiskasvatus, perusopetus ja toisen asteen koulutus sekä liikunta-, kulttuuri- ja muut vapaa-ajan palvelut. Hyvinvointialueiden peruspalveluja ovat mm. neuvola, kouluterveydenhuolto, terveyskeskuksen palvelut sekä lapsiperheiden palvelut, kuten kotipalvelu, perhetyö ja tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta.
Haavoittuvassa asemassa olevat lapset tulee tunnistaa. Vammaisuus, sairaus, perheen kriisi, köyhyys, pakolaisuus tai vähemmistöasema edellyttävät, että vankempaa tukea tarjotaan tarvittaessa ja riittävän kauan. Vanhemmilla täytyy olla tieto siitä, mistä apua saa.
2. Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi auttavat tekemään lapsimyönteisiä päätöksiä
Kunnissa ja hyvinvointialueilla tehtävien päätösten tulee perustua riittävään tietoon lasten asemasta ja hyvinvoinnista. Päätöksenteossa täytyy arvioida, miten päätös vaikuttaa lapsiin, ja huolehtia, että lapsen oikeudet otetaan huomioon arviointia ja päätöstä tehtäessä.
Kunnan ja hyvinvointialueen budjettia täytyy tarkastella lapsen oikeuksien toteutumisen näkökulmasta, ja talousarviopäätöksissä tulee arvioida päätösten vaikutukset lapsiin.
3. Eri ammattilaisten välistä yhteistyötä tulee parantaa, ja heitä täytyy olla tarpeeksi
Suomessa lasten ja nuorten parissa työskentelee korkeasti koulutettuja ja kokeneita ammattilaisia. Moni pulaan joutunut kuitenkin kokee, että hädän hetkellä apua saa pistemäisesti, pompotellen ja riittämättömästi. Tämä aiheuttaa häiriökysyntää, jossa apua tarvitsevat ihmiset kiertävät ”luukulta toiselle”. Samalla viimesijaisten – kalliiden ja tehottomien – palvelujen tarve kasvaa.
Yhteistyötä hyvinvointialueiden, kuntien ja kolmannen sektorin ammattilaisten välillä tulee parantaa, jotta palvelujen toteutuminen on tehokkaampaa ja kattavampaa. Tiedonkulun esteet täytyy purkaa lasten turvallisuuden ja hyvinvoinnin varmistamiseksi.
Lasten kanssa eri sektoreilla työskenteleviä ammattilaisia täytyy olla tarpeeksi, ja yhteistyötä kuntarajojen ja hyvinvointialuerajojen yli täytyy lisätä. Arvokkain ja vaikuttavin työ tehdään lasten ja nuorten arjessa.
4. Lasten ja lapsiperheiden palvelujen toteutumista täytyy seurata, eikä lasten palveluista saa säästää
Lastensuojelun ja lapsiperheiden palvelujen uudistuksessa tulee tarkastella kokonaisuutta ja ottaa oppia toisten kokemuksista. Lapsiperheiden palvelujen järjestämisessä mallia voisi ottaa Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta, jossa on panostettu perheitä tukeviin peruspalveluihin ja varhaiseen puuttumiseen.
Matalan kynnyksen palveluja ja ehkäisevää työtä täytyy lisätä ja siirtää painopistettä pois lastensuojelun viimesijaisista palveluista. Tämä edellyttää rohkeutta investoida peruspalveluihin ja varhaiseen tukeen.
Peruspalvelujen ammattilaisten osaamista mielenterveys-, päihde- ja väkivalta-asioissa täytyy vahvistaa. Lastenpsykiatriassa ja nuorisopsykiatrissa tarvitaan riittävä määrä henkilökuntaa ja osastopaikkoja. Päihde- tai riippuvuushoitoa tarvitsevat lapset täytyy tunnistaa varhaisessa vaiheessa ja tarjota heille vaikuttavaa apua. Lastensuojelussa täytyy panostaa avohuollon tukitoimiin kiireellisten sijoitusten ja huostaanottojen sijaan.
5. Lasten ja nuorten väkivaltaa, päihteidenkäyttöä ja rikoksia täytyy ehkäistä ammattilaisten ja kotien yhteistyöllä
Suomi on väkivaltainen maa. Kaikkeen väkivaltaan täytyy olla nollatoleranssi. Lasten suojelu kaikelta kaltoinkohtelulta ja väkivallalta on aikuisten tehtävä.
Varhaiskasvatuksessa, oppilaitoksissa ja harrastuksissa on tehtävä töitä yhteisöllisyyden, osallisuuden ja tunnetaitojen edistämiseksi. Opettamalla lapsille rakentavia tapoja ratkaista konflikteja ja purkaa mielipahaa torjumme tehokkaasti väkivaltaisia toimintatapoja.
Lasten väliseen kiusaamiseen ja väkivaltaan täytyy puuttua tehokkaasti parantamalla lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten väkivaltaosaamista ja esimerkiksi järjestöjen, nuorisotyön, poliisin ja koulujen yhteistyöllä.
Päihteidenkäyttö, rikokset ja väkivalta ryöpsähtävät usein alueellisesti. Kasvava levottomuus täytyy tunnistaa ja siihen täytyy puuttua moniammatillisesti – nuorisotyön, koulun, lastensuojelun ja poliisin yhteistyöllä – vanhempia, lapsia ja nuoria unohtamatta.
Päihteidenkäyttöä, rikoksia ja väkivaltaa ehkäistään tukemalla lasten ja nuorten koulunkäyntiä ja järkevää vapaa-ajanviettoa mutta myös selkeillä aikuisten asettamilla seuraamuksilla.
6. Koulu voi tasoittaa taustoista johtuvia menestymisen esteitä – ei säästetä lasten koulutuksesta
Koulu on enemmän kuin oppimisen paikka: se tukee lapsen oikeutta ihmissuhteisiin, virkistäytymiseen, terveyteen ja osallisuuteen. Koulunkäynti kasvattaa lapsen yhteiskunnan jäseneksi ja ehkäisee tehokkaasti myös rikollisuutta ja syrjäytymistä.
Varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaan ja varhaiskasvatuksen laatuun liittyvät ongelmat on ratkaistava, jotta jokainen lapsi saa parhaan alun koulupolulleen.
Jokaiselle lapselle on annettava menestymisen mahdollisuus. Erilaisten oppijoiden tarpeet on tunnistettava ja jokaiselle lapselle ja nuorelle on turvattava riittävä oppimisen tuki.
Koulutuksesta säästäminen kostautuu yhteiskunnan ja yksilöiden köyhyytenä, osaamattomuutena ja syrjäytymisenä. Kestävä talouskasvu edellyttää hyvinvoivia, rohkeita ja osaavia nuoria, joiden työ on tuottavaa ja innovatiivista. Koulu on tehokkain ja toimivin tapa tasoittaa taustoista johtuvaa eriarvoisuutta.
*******
I region- och kommunalvalet väljs de personer som beslutar hur kommunernas och välfärdsområdenas tjänster fungerar. Varje medborgare kan påverka hurdana människor som fattar dessa beslut och varje kandidat kan påverka med vilka förutsättningar man strävar efter att fatta beslut. Barnombudsmannen har sammanställt ärenden som kandidaterna har orsak att fokusera på i sitt påverkansarbete.
1. Barnens välfärd och hälsa bygger på grundläggande saker
Tidigt stöd till barnfamiljer är både det effektivaste och det mest humana och ekonomiskt hållbara sättet att se till att barnen mår bra.
En god, trygg och trivsam boendemiljö stöder välbefinnandet. I kommunernas planläggning och byggande lönar det sig att beakta barns, ungas och familjers behov. Goda hobby-möjligheter och möjliggörande av en motionsinriktad livsstil främjar hälsosamma levnadsvanor.
Basservicen för barnfamiljer förebygger behovet av tyngre tjänster. Kommunernas basservice är småbarnspedagogik, grundläggande utbildning och utbildning på andra stadiet samt motions-, kultur- och andra fritidstjänster. Välfärdsområdenas basservice är bl.a. rådgivning, skolhälsovård, hälsovårdscentralens tjänster samt tjänster för barnfamiljer, såsom hemservice, familjearbete samt stödfamiljs- och stödpersonsverksamhet.
Barn i sårbar ställning bör identifieras. Funktionsnedsättning, sjukdom, kris i familjen, fattigdom, flyktingskap eller minoritetsställning förutsätter att mer stöd erbjuds vid behov och tillräckligt länge. Föräldrarna måste veta var de kan få hjälp.
2. Barnkonsekvensanalys och barnbudgetering hjälper till att fatta barnvänliga beslut
Beslut som fattas i kommunerna och välfärdsområdena ska grunda sig på tillräcklig information om barnens ställning och välfärd. I beslutsfattandet måste man bedöma hur beslutet påverkar barnen och se till att barnets rättigheter beaktas när bedömningen sker och beslutet fattas.
Kommunens och välfärdsområdets budget måste granskas med tanke på tillgodoseendet av barnets rättigheter, och i budgetbesluten ska beslutens konsekvenser för barnen bedömas.
3. Samarbetet mellan olika yrkesgrupper måste förbättras, och det måste finnas tillräckligt många av dem
I Finland arbetar högt utbildade och erfarna yrkespersoner bland barn och unga. Den som hamnat i svårigheter upplever ändå att hjälpen vid nödsituationer ges sporadiskt, med omständlig byråkrati och otillräckligt. Detta orsakar en störningsefterfrågan där människor som behöver hjälp cirkulerar från en lucka till en annan. Samtidigt växer behovet av sista hands – dyra och ineffektiva – tjänster.
Samarbetet mellan välfärdsområdena, kommunerna och yrkesutbildade personer inom tredje sektorn bör förbättras för att genomförandet av tjänsterna ska vara effektivare och mer omfattande. Hinder för informationsgången måste undanröjas för att säkerställa barnens säkerhet och välbefinnande.
Det måste finnas tillräckligt med yrkesutbildade personer som arbetar med barn inom olika sektorer och samarbetet över kommun- och välfärdsområdesgränserna måste ökas. Det mest värdefulla och effektiva arbetet utförs i barnens och ungdomarnas vardag.
4. Genomförandet av tjänster för barn och barnfamiljer måste följas upp och man får inte spara på tjänster för barn
I reformen av barnskyddet och tjänsterna för barnfamiljer bör man granska helheten och ta lärdom av andras erfarenheter. I ordnandet av tjänster för barnfamiljer kunde man ta modell av Södra Karelens välfärdsområde, där man har satsat på basservice som stöder familjerna och tidigt ingripande.
Tjänster med låg tröskel och förebyggande arbete måste utökas och tyngdpunkten måste flyttas bort från barnskyddets tjänster i sista hand. Detta förutsätter mod att investera i basservice och tidigt stöd.
Kompetensen hos yrkesutbildade personer inom basservicen måste stärkas när det gäller psykisk hälsa, missbruk och våldsfrågor. Inom barnpsykiatrin och ungdomspsykiatrin behövs tillräckligt med personal och avdelningsplatser. Barn som behöver missbrukar- eller beroendevård måste identifieras i ett tidigt skede och erbjudas effektiv hjälp. Inom barnskyddet måste man satsa på stödåtgärder inom öppenvården i stället för brådskande placeringar och omhändertaganden.
5. Våld, rusmedelsanvändning och brott bland barn och unga måste förebyggas genom samarbete mellan yrkesutbildade personer och hemmen
Finland är ett våldsamt land. Det måste finnas nolltolerans mot allt våld. Det är de vuxnas uppgift att skydda barnen mot all illabehandling och våld.
Inom småbarnspedagogiken, läroanstalterna och hobbyerna måste man arbeta för att främja gemenskap, delaktighet och emotionella färdigheter. Genom att lära barnen konstruktiva sätt att lösa konflikter och avveckla missnöje bekämpar vi effektivt våldsamma verksamhetssätt.
Man måste ingripa effektivt i mobbning och våld mellan barn genom att förbättra våldskompetensen hos yrkesutbildade personer som arbetar med barn och till exempel genom samarbete mellan organisationer, ungdomsarbete, polisen och skolor.
Användning av rusmedel, brott och våld blossar ofta upp regionalt. Den tilltagande oron måste identifieras och åtgärdas multiprofessionellt – genom samarbete mellan ungdoms-arbetet, skolan, barnskyddet och polisen – utan att glömma föräldrarna, barnen och de unga.
Användning av alkohol och droger, brott och våld förebyggs genom att stödja barns och ungas skolgång och rationella fritidsaktiviteter, men också genom tydliga påföljder som ställs av vuxna.
6. Skolan kan jämna ut hinder för framgång som är kopplade till bakgrund – spara inte på barnens utbildning
Skolan är mer än en plats för lärande: den stöder barnets rätt till människorelationer, rekreation, hälsa och delaktighet. Skolgången fostrar barnet till en medlem i samhället och förebygger också effektivt brottslighet och utslagning.
Problemen med personalbristen inom småbarnspedagogiken och småbarnspedagogikens kvalitet måste lösas så att varje barn får den bästa starten på sin skolbana.
Varje barn ska ges möjlighet till framgång. Olika elevers behov ska identifieras och varje barn och ung person ska garanteras tillräckligt stöd för lärandet.
Besparingar på utbildning leder till fattigdom, okunnighet och utanförskap för både samhället och individer. En hållbar ekonomisk tillväxt förutsätter välmående, modiga och kunniga unga vars arbete är produktivt och innovativt. Skolan är det effektivaste och mest fungerande sättet att jämna ut ojämlikhet på grund av bakgrund.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katja MettinenYlitarkastaja | Överinspektör
Puh:0295 666 860katja.mettinen@oikeus.fiElina PekkarinenLapsiasiavaltuutettu | Barnombudsmannen
elina.pekkarinen@oikeus.fiMari LaitinenHallinnollinen avustaja | Administrativ assistent
Lapsiasiavaltuutetun haastattelupyynnöt | Intervjuförfrågningar till barnombudsmannen
Linkit
- Lapsiasiavaltuutetun verkkosivut
- Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä kunnassa
- Ohjeistus hyvinvointialueiden päättäjille, nuorisovaltuustoille ja viranhaltijoille
- Lapsiasiavaltuutetun vuosikertomukset
- Lapsen oikeuksien eOppiva-koulutuskokonaisuus
- YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja lisätietoa lapsen oikeuksista
- YK:n lapsen oikeuksien komitean päätelmät Suomelle 2023
Tietoja julkaisijasta
Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, josta on säädetty lailla (laki lapsiasiavaltuutetusta 1221/2004). Lapsiasiavaltuutettu antaa Suomen hallitukselle ja eduskunnalle lakisääteisen arvion lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta sekä raportoi määräajoin YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja antaa lausuntoja toimialansa teemoista. Lapsiasiavaltuutettu ei käsittele yksittäisen lapsen asioita.
* * *
Barnombudsmannen är en självständig och oberoende statlig myndighet som grundats genom lagen om barnombudsmannen (1221/2004). Barnombudsmannen rapporterar till statsrådet och till Finlands riksdag om hur barn och unga mår och om hur deras rättigheter genomförs. Barnombudsmannen rapporterar också till FN:s kommitté för barnets rättigheter i anslutning till statens regelbundna rapportering. Barnombudsmannen påverkar bland annat genom att göra motioner, ge utlåtanden och delta i den samhälleliga diskussionen. Ombudsmannen har inte rätt att handla i ärenden som gäller enskilda barn.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapsiasiavaltuutettu
Lapsiasiavaltuutetun työn tavoitteena arvostettu ja kestävä lapsuus22.1.2025 07:14:00 EET | Tiedote
Målet för barnombudsmannens arbete är en ansedd och hållbar barndom
Lapsiasiavaltuutetusta kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle28.11.2024 13:28:45 EET | Tiedote
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen toiminnasta on tehty kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelu liittyy Pekkarisen toimintaan lauantaina 23.11. hänen puututtuaan julkisella paikalla tuntemattoman lapsen kohteluun. Oikeusasiamies tutkii kantelun, jos sen perusteella on aihetta epäillä, että viranomainen on toiminut lainvastaisesti tai jos oikeusasiamies muusta syystä katsoo siihen olevan aihetta. Poliisi on aloittanut samasta tilanteesta rikostutkinnan lapsen epäillystä pahoinpitelystä. Keskeneräisen rikostutkinnan vuoksi lapsiasiavaltuutettu ei voi kommentoida tilanteessa tapahtunutta tarkemmin.
Lapsitutkimuksen eettinen ohjeistus täytyy päivittää6.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote
De etiska anvisningarna för barnforskning bör uppdateras
Varhaiskasvatuskeskustelussa unohtuu lapsi4.11.2024 07:17:00 EET | Tiedote
I diskussionen om småbarnspedagogik glömmer man bort barnet
Laaja Euroopan lapsiasiavaltuutettujen selvitys: Lastensuojelun sijaishuollossa lapsen oikeuksien kannalta useita ongelmia18.9.2024 00:01:00 EEST | Tiedote
Lastensuojelun sijaishuollossa on samanlaisia kipukohtia Euroopan eri alueilla, havaittiin tuoreessa selvityksessä. Euroopan lapsiasiavaltuutetut vaativat, että lapsen oikeudet huomioidaan paremmin, kun lapsi sijoitetaan asumaan kodin ulkopuolelle. Nuoret korostavat oikeutta tasapuoliseen kohteluun, rakkauteen ja huolenpitoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme