“Nurinkurinen tasa-arvo on pysäyttänyt saamelaisten oikeuksien kehityksen” - Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio julkaisee kaksi erillisselvitystä saamelaisten oikeusaseman vaiheista lähihistoriassa

Lehtola analysoi selvityksessään valtion ja saamelaisten suhteita 1900-luvun alusta nykypäivään viiden komiteamietinnön (1905, 1938, 1952, 1973 ja 1990) kautta. Selvitys tarkastelee, miltä pohjalta valtio on kohdannut saamelaiset sekä millaiset ajattelutavat ja roolit ovat määritelleet sitä, miten saamelaisasioista on keskusteltu ja päätetty. Lehtola kiinnittää selvityksessään huomiota myös muun muassa siihen, keitä on pidetty asiantuntijoina ja miten saamelaisten ääni on päässyt kuuluviin eri aikoina.

Guttormin selvitys keskittyy erityisesti 1990-luvun alussa alkaneisiin lainsäädäntöhankkeisiin, joiden tarkoituksena oli vahvistaa saamelaisten oikeusasemaa. Hankkeet kohtasivat voimakasta vastustusta saamelaisalueen valtaväestön keskuudessa. Suurimman vastarinnan kohteeksi joutui saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa koskeva lakikokonaisuus. Selvitys tarkastelee, miksi saamelaisten oikeuksien vahvistamista vastustettiin ja miten vastustajat ymmärsivät kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen.

Guttormin mukaan kiistat kulttuuri-itsehallintolaeista pysäyttivät 1990-luvun alussa hyvään alkuun päässeen saamelaisten oikeusaseman kehityksen, ja sama ilmiö jatkuu edelleen tänä päivänä.

• Vielä nykyisinkin vellovan saamelaisuuden määrittelyä koskevan kiistan juuret ovat itsehallintolakien käsittelyssä 1990-luvun alun eduskunnassa, selvityksessä todetaan.

Myös Lehtola pureutuu selvityksessään niin kutsutun “nurinkurisen tasa-arvon” teemaan.

• Keskustelu saamelaisen alkuperäiskansan oikeuksista synnytti vastaliikkeen, jossa muut paikalliset alkoivat vaatia samoja oikeuksia. Yli 40 vuotta jatkunut konflikti on johtanut saamelaisten oikeuksia koskevan lainsäädännön pysähtymiseen, Lehtola kirjoittaa.

Julkaisutilaisuus Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa keskiviikkona 5. helmikuuta klo 10–15. Tilaisuuteen voi osallistua myös Zoom-etäyhteyden kautta. Striimi tallennetaan.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio julkaisee kaksi erillisselvitystä saamelaisten oikeusaseman vaiheista lähihistoriassa:

1. Veli-Pekka Lehtola, Suomen valtion saamelaispolitiikka itsenäisyyden ajalla komiteamietintöjen valossa ja

 

1. Juha Guttorm, Saamelaisten oikeudet ja yhdenvertaisuus – miksi saamelaisten aseman vahvistaminen synnytti vastaliikkeen 1990-luvun alussa?

 

Ohjelma

10.00 Avaus, komission puheenjohtaja Hannele Pokka

10:15 Erillisselvityksen esittely, Veli-Pekka Lehtola

10:45 Kahvitauko aulassa

11:00 Erillisselvityksen esittely, Juha Guttorm

12:00 Lounastauko

13:00 Paneelikeskustelu komission pj. Hannele Pokan ja

komissaari Kari Mäkisen johdolla

14.30 Kahvit aulassa

Tilaisuus päättyy klo 15 mennessä

 

Panelistit:

Veli-Pekka Lehtola, selvityksen tekijä

Juha Guttorm, selvityksen tekijä

Tuija Brax, Helsingin yliopiston oikeusvaltiokeskuksen johtaja,

oikeusministeri Vanhasen II ja Kiviniemen hallituksissa 2007-2011

Antti Aikio, OTM, Saamelaiskäräjien vaaliltk sihteeri (vaalit 2015, 2019, 2023, 2024)

Leo Aikio, varapuheenjohtaja, Saamelaiskäräjien hallituksen edustaja

Veikko Feodoroff, luottamusmies, Kolttien kyläkokouksen edustaja

Niila-Juhán Valkeapää, Suoma Sámi Nuorat – Suomen saamelaisnuoret ry

 

Tilaisuus on suomenkielinen ja se striimataan ja tallennetaan.

Tervetuloa!

Lisätietoja:

Hannele Pokka, komission puheenjohtaja, +358 40 482 2772, +358 50 570 3398

Veli-Pekka Lehtola, selvityksen tekijä, +358 40 578 0492

Juha Guttorm, selvityksen tekijä, +358 40 740 0342

Ulla Aikio-Puoskari, pääsihteeri, +358 50 431 9952

https://sdtsk.fi/ ; https://sdtsk.fi/julkaisut/