Kaksivuotisen esiopetuskokeilun opettajat kokivat esiopetuksen aiempaa tavoitteellisemmaksi

Opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti valtakunnallisen kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun 148 kunnassa vuosina 2021–2024. Siihen osallistui vuosina 2016 ja 2017 syntyneitä lapsia, joista noin 15 000 lasta aloitti esiopetuksen jo viisivuotiaina kokeiluryhmissä ja noin 20 000 lasta osallistui tavalliseen tapaan varhaiskasvatukseen verrokkiryhmissä.

Kahdessa tuoreessa tutkimusartikkelissa (Muhonen ym. 2024, 2024)  tarkastellaan kaksivuotiseen esiopetuskokeiluun osallistuneiden varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia viisivuotiaiden esiopetuksen järjestämisestä sekä opettajien  työssä jaksamisesta kokeilun aikana.

Kokeilua varten laadittiin erillinen valtakunnallinen opetussuunnitelma, joka pohjautuu  kuusivuotiaiden lasten esiopetuksen opetussuunnitelmaan. Suomessa opettajilla on kuitenkin huomattava autonomia pedagogisessa käytännön toteutuksessa.

- Opettajat ovat avainasemassa erilaisten  koulutusta koskevien uudistusten onnistumisessa. Siksi on tärkeää selvittää opettajien näkemyksiä kaksivuotisen esiopetuksen toteuttamisesta ja miten kokeilu vaikutti opettajien omaan työhyvinvointiin, sanoo  professori Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopistosta.

Tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus muutosten keskiössä

Kokeiluun osallistuneista ryhmistä vastasi kyselyyn 376 opettajaa. Suurin osa heistä, lähes 60 prosenttia, näki viisivuotiaiden lasten esiopetuksen eroavan perinteisestä viisivuotiaiden varhaiskasvatuksesta.

- Huomionarvoista on, että opettajat näkivät viisivuotiaiden lasten esiopetuksen tavoitteellisempana ja suunnitelmallisempana toimintana kuin viisivuotiaiden varhaiskasvatuksen. Lisäksi opettajat arvioivat, että viisivuotiaiden esiopetuksessa painotettiin enemmän matemaattisten ja kielellisten taitojen harjoittelua, sanoo tutkijatohtori Heli Muhonen Jyväskylän yliopistosta.

Monien opettajien vastauksissa mainittiin myös esiopetuksen rajaaminen muusta toiminnasta: viisivuotiaiden esiopetusta järjestettiin usein erillisinä opetustuokioinaan omassa tilassaan.

Lisäksi opettajat korostivat kolmiportaisen tuen merkitystä. Kokeilun opettajat kokivat varhemmin aloitetun esiopetuksen ja siihen kuuluvan kolmiportaisen tuen järjestelmän mahdollistaneen lasten yksilöllisten tuen tarpeiden varhaisemman havaitsemisen. Näin ollen mahdolliset tukitoimet päästiin aloittamaan jo aiempaa aikaisemmassa vaiheessa. Syksystä 2022 lähtien kolmiportaisen tuen järjestelmä on ollut voimassa myös varhaiskasvatuksessa.

Toisaalta suuri osa vastanneista opettajista, noin 40%, arvioi, että viisivuotiaiden lasten esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa ei ollut juurikaan eroa. Vaikka viisivuotiaiden  esiopetusta ja varhaiskasvatusta ohjaavat eri opetussuunnitelmien perusteet, on asiakirjoissa paljon samankaltaisuutta.

- Yksi mahdollinen selitys sille, ettei merkittävä osa opettajista nähnyt eroa, voi olla se, että toiminta on jo aiemmin ollut suunnitelmallista ja tavoitteellista, eikä kokeiluopetussuunnitelma siten muuttanut merkittävästi työtä. Rajanveto varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen käytännön toteutuksessa ei ole yksiselitteinen, sillä suomalainen varhaiskasvatus itsessään on jo korkealaatuista ja tavoitteellista pedagogista toimintaa, pohtii professori Maarit Alasuutari Jyväskylän yliopistosta.

Opettajien työhyvinvoinnissa eroja

Varhaiskasvatuksen opettajat arvioivat myös työssä jaksamistaan kaksivuotisen esiopetuskokeilun aikana. Tulosten mukaan suurin osa opettajista koki jonkinasteista työmäärän ja stressin kasvua kokeilun aikana, mutta samat opettajat kokivat myös selvää työn imun kasvua.

- Vaikuttaa siltä, että suurin osa kokeiluryhmän opettajista koki tasapainoa työn kuormittavuuden ja työn imun välillä, mikä on hyvin tyypillistä opettajan vaativassa mutta samalla antoisassa työssä, summaa Muhonen.

Huomattava osa, noin kolmasosa, koki kuitenkin kuormittuneensa kokeilun aikana merkittävästi. Kuormittuneet opettajat jakoivat vähiten vastuuta työstä työtiimin kesken.

Pieni osa opettajista raportoi myös voimaantuneensa kokeilun aikana. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että voimaantuneet opettajat toteuttivat viikkotasolla eniten ohjattuja opetustuokioita, ja heidän esiopetusryhmänsä koostuivat pääosin vain viisivuotiaista lapsista.

Kaksivuotisen esiopetuksen jalkauttaminen näyttää onnistuneen

Vaikka opettajien kokemukset viisivuotiaiden lasten esiopetuksen järjestämisestä ja omasta työssä jaksamisesta kokeilun aikana vaihtelivat suuresti, tulokset ovat tutkijoiden mukaan rohkaisevia. Kyseessä on ainutlaatuinen ja laaja kansallinen kokeilu, joka toteutettiin  nopealla aikataululla. Se on vaatinut laajaa panostusta sekä valtiolta, kunnilta että yksittäisiltä opettajilta.

- Tulokset antavat viitteitä siitä, että päiväkodeissa on onnistuttu luomaan käytäntöjä, joiden avulla varhaiskasvatuksen ja kuusivuotiaiden lasten esiopetuksen väliin on saatu sovitettua viisivuotiaiden esiopetus mielekkäällä tavalla henkilökuntaa liikaa kuormittamatta, sanoo Lerkkanen.

Lisätietoja

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitamaa kaksivuotisen esiopetuksen kokeilua seurataan ja arvioidaan monitieteisellä seurantatutkimuksella, jonka toteuttavat Aalto yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto. Kokeilun loppuraportti julkaistaan loppuvuodesta 2025. Tutkimus on myös osa Suomen Akatemian rahoittamaa EDUCA – Koulutuksen tulevaisuus -lippulaivaa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun koulutuspoliittisia päätöksiä tullaan tekemään tutkimusperustaisesti.  

Artikkeli Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun opettajien käsityksiä viisivuotiaiden lasten esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen eroista on julkaistu Journal of Early Childhood Education Research -julkaisussa ja artikkeli Empowered, Strained, or Stabel: Teachers’ Experiences of Occupational Well-Being During the Two-Year Pre-Primary Education Trial in Finland on julkaistu Early Education and Development -julkaisussa.