Jyväskylän yliopisto

Uudet mittaukset paljastivat kiinnostavan piirteen radioaktiivisissa lantaani-isotoopeissa

Jaa

Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratorion tutkijat mittasivat erittäin tarkasti radioaktiivisten lantaani-isotooppien atomimassoja ja löysivät kiinnostavan piirteen niiden ydinten sidosenergioissa. Löydös tarjoaa olennaista dataa sen mallintamiseen, miten rautaa raskaammat alkuaineet ovat syntyneet maailmankaikkeudessa. Lisäksi tulokset osoittavat, että tarvitaan lisää kokeellista tutkimusta ja teoreettisten ydinmallien kehittämistä havaitun piirteen ymmärtämiseksi.

Väitöskirjatutkija Arthur Jaries RFQ-laitteen kimpussa. Hän väittelee kesäkuussa Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselta.
Väitöskirjatutkija Arthur Jaries RFQ-laitteen kimpussa. Hän väittelee kesäkuussa Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselta.

Neutronirikkaiden ydinten sidosnergiat ovat olennaisia laskuille, jotka mallintavat raskaiden alkuaineiden syntyä maailmankaikkeudessa. Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratorion tutkijat ovat äskettäin tuottaneet radioaktiivisia ja neutronirikkaita lantaani-isotooppeja nk. IGISOL-laitteistolla. Tuotetut isotoopit ovat hyvin lyhytikäisiä ja sen vuoksi niiden ominaisuuksien tutkiminen on haastavaa.  

- Pystyimme määrittämään yhteensä kuuden lantaani-isotoopin atomimassat erittäin tarkasti käyttäen ionin vaiheen mittaamiseen perustuvaa syklotroniresonanssitekniikkaa JYFLTRAP –Penningin loukulla. Kahden eksoottisimman isotoopin, lantaani-152 ja lantaani-153, massat mittasimme ensimmäistä kertaa maailmassa, iloitsee professori Anu Kankainen Jyväskylän yliopistolta, joka johti tutkimusta osana hänen Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n Consolidator Grant –projektiaan. 

Neutronitähtien törmäyksissä havaittava ilmiö 

Mitatuista erittäin tarkoista atomimassoista tutkijat määrittivät neutronin irrotusenergiat lantaani-isotoopeissa. Neutronin irrotusenergia on energia, joka tarvitaan irrottamaan neutroni kyseisen isotoopin ytimestä. Se antaa tietoa ytimen rakenteesta ja on olennainen tieto astrofysikaalisen neutronisieppausreaktion todennäköisyyksien laskemiselle nopeassa neutronisieppaus- eli r-prosessissa.  

- Kyseinen prosessi tapahtuu ainakin neutronitähtien törmäyksissä, joista kuuluisimpana todisteena on GW170817 neutronitähtien törmäyksen yhteydessä havaittu kilonova, selventää Kankainen. 

Tutkijan ruudulla näkyi ennennäkemätön “kumpu” 

Juuri julkaistussa tutkimuksessa määritettiin kahden neutronin irrottamiseen tarvittavat energiat tutkituille lantaani-isotoopeille. Tutkijat havaitsivat, että ne kasvavat voimakkaasti, kun siirrytään lantaani-149 isotoopista lantaani-150 –isotooppiin. Havaittu “kumpu” on ainutlaatuinen ja herättää aiheen tutkia näitä isotooppeja lisää. 

- Määritettyäni atomimassat ja laskettuani kahden neutronin irrotusenergiat tutkituille lantaani-isotoopeille, yllätyin havaitusta kummusta. Yksikään nykyisistä massamalleista ei pysty selittämään sitä. On olemassa joitain alustavia tutkimustuloksia, joiden mukaan se voisi johtua lantaani-isotooppien ytimen rakenteen äkillisestä muutoksesta, mutta sen varmentaminen vaatii lisätutkimuksia tätä tutkimusta täydentävillä menetelmillä, kuten laser- tai ydinspektroskopialla, kertoo väitöskirjatutkija Arthur Jaries, joka väittelee kesäkuussa aiheesta Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselta.  

Teoreettisia malleja tulee hioa entistään 

Lantaani-isotooppien uudet, tarkat massat muuttivat laskettuja neutronisieppausreaktioiden todennäköisyyksiä jopa 35 % ja pienensivät massaan liittyviä epätarkkuuksia jopa tekijällä 80.  

- Saadut tulokset ovat tärkeitä sen ymmärtämiseksi, miten harvinaiset maametallit syntyvät r-prosessissa. Mittaukset myös osoittivat, että nykyisissä teoreettisissa massamalleissa, joita tarvitaan näissä astrofysikaalisissa laskuissa, on vielä kehitettävää. Ne kun eivät tätä piirrettä pystyneet ennustamaan, toteaa Kankainen. 

Tutkimus on julkaistu arvostetussa Physical Review Letters -julkaisusarjassa 27.1.2025.  

Artikkelin tiedot 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Anu Kankainen, anu.kankainen@jyu.fi, +358 40 8054880
Väitöskirjatutkia Arthur Jaries, arthur.a.jaries@jyu.fi

Kuvat

Väitöskirjatutkija Arthur Jaries RFQ-laitteen kimpussa. Hän väittelee kesäkuussa Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselta.
Väitöskirjatutkija Arthur Jaries RFQ-laitteen kimpussa. Hän väittelee kesäkuussa Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselta.
Lataa

Linkit

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote

Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.

Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote

Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye