Lapseen kohdistuvan väkivallan tunnistamiseksi on julkaistu ohjeet

Lapseen kohdistuvan fyysisen väkivallan tunnistaminen on haastava tehtävä. Lasten kanssa työskentelevien eri alojen ammattilaisten on tärkeää tunnistaa väkivallan merkit lapsessa. Tätä helpottamaan Suomessa on koottu ohjeet lapsia työssään kohtaaville ammattilaisille fyysisen väkivallan tunnistamiseksi. Ohjeista voivat hyötyä muutkin, kuten lasten läheiset, vapaaehtoistyötä tekevät tai harrastusten ohjaajat.

Ohjeet lapseen kohdistuvan fyysisen väkivallan tunnistamiseksi on koottu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman Barnahus-hankkeen verkkosivuille.

– Aikuisten tulee suojella lapsia kaikelta väkivallalta ja kaltoinkohtelulta. Näiden yhteistyössä laadittujen, tutkimusnäyttöön perustuvien ohjeiden tarkoituksena on tukea lapsia työssään kohtaavia ammattilaisia, jotta lapsiin kohdistuva fyysinen väkivalta tulisi tunnistetuksi mahdollisimman hyvin. Viranomaisten tietoon tullut, lapsiin kohdistuva väkivalta on Suomessa viime vuosina yleistynyt, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen sanoo.

Useimmiten vammojen syy on muu kuin väkivalta

Ohjeen tarkoituksena on auttaa ammattilaista tilanteessa, jossa hän pohtii, voiko tässä olla kyse lapseen kohdistuvasta fyysisestä väkivallasta. Lisäksi ohjeessa käydään läpi seikat, jotka eri-ikäisillä lapsilla voivat viitata fyysiseen väkivaltaan tai kaltoinkohteluun. Tällaiset seikat eivät ole varma osoitus kaltoinkohtelusta. Useimmiten esimerkiksi lapsen mustelmalle, naarmulle tai muulle pinnalliselle vammalle on jokin muu syy kuin väkivalta. Niitä syntyy usein lapsen leikeissä, harrastuksissa ja pienissä tapaturmissa. Jos ammattilaisen epäily väkivallasta herää, lapsen tilannetta selvitetään tarkemmin.

– Väkivaltaepäilyn tilanteet saattavat osua yksittäisen työntekijän kohdalle harvoin ja tilanteet ovat usein yhtäkkisiä. Tämän vuoksi materiaalissa on mukana tulostettava pdf-tiedosto, jossa on ohjeet, miten toimia, kun epäily väkivallasta herää, lisää Sini Stolt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Barnahus-hankkeesta.

Apua kannattaa hakea

Jokaisella on oikeus ilmoittaa lapseen kohdistuvasta huolesta lastensuojeluun. Akuutissa tilanteessa, jossa joutuu silminnäkijäksi todistamaan lapseen kohdistuvaa fyysistä väkivaltaa, voi soittaa hätänumeroon 112. Lisäksi laajalla joukolla ammattilaisia on henkilökohtainen, lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa lapseen kohdistuvasta väkivaltaepäilystä lastensuojeluviranomaiselle ja poliisille.

Lapsen on tärkeää kertoa kokemastaan väkivallasta jollekin luotettavalle aikuiselle, kuten koulun työntekijälle. Akuutissa tilanteessa apua saa hätänumerosta 112.

Apua on tarjolla myös, jos itsellä on ollut väkivaltaisia ajatuksia tai jos on käyttänyt väkivaltaa. Tietoa ja tukea saa Nettiturvakodissa. Apua kannattaa pyytää ajoissa myös oman hyvinvointialueen palveluista.

Ohjeen ammattilaisille ovat koonneet yhteistyössä Hoitotyön tutkimussäätiö Hotus, Tampereen yliopisto, HUS, Päijät-Hämeen hyvinvointialue / Sosiaalihuollon suositukset -osahanke, Poliisihallitus, lapsiasiavaltuutetun toimisto, Duodecim ja Barnahus-hanke.

*******

Att identifiera fysiskt våld mot ett barn är en utmanande uppgift. Det är viktigt att yrkespersoner inom olika branscher som arbetar med barn identifierar tecken på våld mot barn. För att underlätta detta har man i Finland samlat anvisningar för yrkesutbildade personer som möter barn i sitt arbete för att identifiera fysiskt våld. Anvisningarna kan också vara till nytta för andra, såsom barnens närstående, personer som utför frivilligarbete eller hobbyledare.

Anvisningar för identifiering av fysiskt våld mot barn finns samlade på webbplatsen för Barnahus-projektet som koordineras av Institutet för hälsa och välfärd.

– Vuxna ska skydda barn mot allt våld och all illabehandling. Dessa samarbetsbaserade och forskningsbaserade anvisningar syftar till att stödja yrkesutbildade personer som möter barn i sitt arbete, så att fysiskt våld mot barn kan identifieras så bra som möjligt. Våld mot barn som kommit till myndigheternas kännedom har blivit vanligare i Finland under de senaste åren, säger barnombudsman Elina Pekkarinen.

Oftast är orsaken till skador inte våld

Syftet med anvisningen är att hjälpa yrkesutbildade personer i situationer där de funderar på om det här kan vara fråga om fysiskt våld mot barn. Dessutom går man i anvisningen igenom de faktorer som hos barn i olika åldrar kan tyda på fysiskt våld eller illabehandling. Sådana omständigheter är inte ett säkert tecken på illabehandling. Oftast finns det till exempel någon annan orsak än våld till barnets blåmärken, skråmor eller andra ytliga skador. De uppstår ofta i barnets lekar, hobbyer och vid små olycksfall. Barnets situation utreds noggrannare om en yrkesutbildad person misstänker våld.

– Misstankar om våld kan sällan drabba en enskild arbetstagare och situationerna är ofta plötsliga. Därför innehåller materialet en pdf-fil som kan skrivas ut och som innehåller anvisningar om hur man ska gå till väga när misstanke om våld väcks, tillägger Sini Stolt om projektet Barnahus vid Institutet för hälsa och välfärd.

Det lönar sig att söka hjälp

Alla har rätt att anmäla oro för ett barn till barnskyddet. I en akut situation där man som ögonvittne bevittnar fysiskt våld mot ett barn kan man ringa nödnumret 112. En stor grupp yrkesutbildade personer har dessutom en personlig, lagstadgad skyldighet att anmäla misstanke om våld mot barn till barnskyddsmyndigheten och polisen.

Det är viktigt att barnet berättar om det våld hon eller han upplevt för någon pålitlig vuxen, såsom skolans anställda. I akuta situationer får man hjälp på nödnumret 112.

Hjälp erbjuds också om du själv har haft våldsamma tankar eller använt våld. Information och stöd fås på Net skyddshemmet. Det lönar sig också att be om hjälp i tid från det egna välfärdsområdets tjänster.

Anvisningen har sammanställts i samarbete av Stiftelsen för vårdforskning sr. (Hotus), Tammerfors universitet, HUS, Päijänne-Tavastlands välfärdsområde/Rekommendationer för socialvården, Polisstyrelsen, barnombudsmannens byrå, Duodecim och Barnahus-projektet.