Elinkeinoelämän järjestöt: kolme konkreettista ratkaisua soteen

Laaja joukko elinkeinoelämän järjestöjä on laatinut yhdessä konkreettiset ratkaisuehdotukset kolmeen kiperään haasteeseen, joiden edessä tulevat aluepäättäjät ovat. 

“Tulevilla aluevaltuutetuilla on merkittävä rooli järjestelmämme kehittämisessä ja kansalaisten luottamuksen palauttamisessa sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Näemme kolme tärkeää kehityskohtaa, joilla parannetaan palvelujen saatavuutta ja kustannustenhallintaa. Ne ovat ennakoitava ja pitkäjänteinen yhteistyö eri palveluntuottajien kanssa, kustannusten läpinäkyvyys ja palveluntuottajien vertailu sekä uusien ratkaisujen rohkea hyödyntäminen”, järjestöt toteavat. 

“Hyvinvointialueiden tärkein tehtävä on varmistaa, että jokainen saa tarvitsemansa hoidon ja hoivan ajallaan – ei tuottaa palveluja itse kaikissa tilanteissa. Jotta jokainen asukas saa tarvitsemansa palvelut ja veroeurot käytetään vastuullisesti, alueiden tulee ottaa yritykset ja järjestöt kumppaneikseen tuottamaan sote-palveluja", järjestöt esittävät. 

Hyvinvointialueilla on tehty paljon talouden sopeuttamiseksi.  Seuraavalla valtuustokaudella pitäisi ottaa asiakaslähtöisen johtamisen periaate käyttöön niin kehittämistyössä kuin kustannusten hallinnassa. Näin vältetään osaoptimoinnit ja voidaan joka tilanteessa huomioida ihmisten yksilölliset tarpeet, vertailla palveluntuottajia ja valita niistä asukkaalle paras, joka voi olla hyvinvointialue itse, yritys tai järjestö.  

"Hyvinvointialueiden ei tarvitse ratkaista soten haasteita yksin. Yhteistyössä yritysten ja järjestöjen kanssa hyvinvointialueet voivat nopeuttaa hoitoon ja hoivaan pääsyä sekä saada resurssit riittämään paremmin. Yhdessä tekeminen on kaikkien etu”, järjestöt muistuttavat. 

Kolme haastetta ja elinkeinoelämän ratkaisut niihin: 

1. Jonossa ei juuri kukaan parane – Hyvinvointialueen tärkein tehtävä on turvata palvelut, ei tuottaa niitä

Haaste: Ihmiset eivät tällä hetkellä saa heille kuuluvaa hoitoa ja hoivaa ajoissa. Esimerkiksi ikäihmiset jonottavat hoivakotiin liian pitkään ja työikäiset odottavat sairaslomalla lonkkaleikkausta pitkiä aikoja. Hyvinvointialueet tarjoavat mieluummin omaa palvelutuotantoaan kuin ostavat jonossa oleville palvelut yksityisiltä toimijoilta - vaikka se tarkoittaisi laittoman pitkää odotusaikaa.

Ratkaisu: Hyvinvointialue ottaa yritykset ja järjestöt kumppaneiksi sote-palvelujen tuottamisessa ja hyödyntää niiden palveluja. Hyvinvointialueen pitää joka tilanteessa huomioida ihmisten yksilölliset tarpeet, vertailla palveluntuottajia ja valita niistä paras, joka voi olla hyvinvointialue itse, yritys tai järjestö.  

2. Haluaisitko veronmaksajana tietää paljonko maksat – Samalla rahalla enemmän ja parempia palveluja 

Haaste: Hyvinvointialueet eivät tunne itse tuottamiensa palvelujen, esimerkiksi omien hoivakotien tai terveysasemien, todellisia kustannuksia. Kun kustannukset eivät ole selvillä, hankintoja tehdessä ei voida perustaa päätöksiä tietoon.  

Ratkaisu: Hyvinvointialueet selvittävät omat kustannukset vertailukelpoisesti. Kun omat kustannukset ovat selvillä, voidaan tehdä fiksuja hankintoja ja vertailla palveluntuottajia kustannusten ja laadun perusteella. Viisailla hankinnoilla voidaan tuottaa alueen asukkaille enemmän palveluja samalla rahalla. 

3. Kiinnostavatko paremman palvelun ideat – Innovaatioilla elinvoimaa ja kasvua alueille

Haaste: Hyvinvointialueilla innovaatioiden käyttöönotto on usein hidasta. Vaikka yritykset ja järjestöt ovat kehittäneet toimivia ratkaisuja, niiden hyödyntämistä vaikeuttavat byrokratia, epävarmuus ja tiukat sääntelyvaatimukset. Tämä estää alueiden kehittymistä ja kasvua. 

Ratkaisu: Hyvinvointialue hyödyntää hoiva- ja terveysteknologiaa sekä muita yritysten ja järjestöjen innovaatioita. Hyvinvointialue tekee yritysten ja järjestöjen kanssa ennustettavaa, pitkäjänteistä yhteistyötä ja kilpailuttaa reilulla tavalla. Hankinnoissa ei aseteta lakia tiukempia vaatimuksia ilman perusteita. Hyvinvointialue huolehtii, että myös pienten palveluntuottajien on mahdollista osallistua palvelujen tuottamiseen. Monipuolinen sote-yritysten kenttä tuo ihmisille valinnan mahdollisuuksia sekä alueille kasvua, työpaikkoja ja elinvoimaa. 

Nämä ratkaisut ovat yhdessä laatineet Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, Hyvinvointiala Hali ry, Lääkäripalveluyritykset ry, Näkeminen ja silmäterveys Näe ry sekä Suomen Kuntoutusyrittäjät ry. 

Lisätiedot:  

Johtaja Harri Jaskari, Suomen Yrittäjät 
p. 050 512 2874, harri.jaskari@yrittajat.fi 

Johtaja Ilkka Oksala, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK 
p. 050 301 8590, ilkka.oksala@ek.fi  

Varatoimitusjohtaja Johanna Sipola, Keskuskauppakamari 
p. 050 352 1172,  johanna.sipola@chamber.fi 

Toimitusjohtaja Sanna Aunesluoma, Hyvinvointiala Hali ry 
p. 050 512 2380, sanna.aunesluoma@hyvinvointiala.fi 

Toiminnanjohtaja Ismo Partanen, Lääkäripalveluyritykset LPY ry 
p. 040 518 5799, ismo.partanen@lpy.fi 

Toimitusjohtaja Panu Tast, Näkeminen ja Silmäterveys NÄE ry 
p. 040 542 2227, panu.tast@naery.fi 

Toiminnanjohtaja Anna Nurmi-Lehto, Suomen Kuntoutusyrittäjät ry 
p. 044 548 9753, anna.nurmi-lehto@kuntoutusyrittajat.fi