SAK: EK:n ehdottamat veronkevennykset suosivat rikkaita ja murentaisivat talouspolitiikan uskottavuuden

Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisi tänään listan toimia, joita se perustelee talouskasvun vauhdittamisella. Käytännössä ehdotetut verohuojennukset keventäisivät erityisesti yritysten ja omistajien verotusta tilanteessa, jossa valtiontalous on jo ennestään historiallisen huonossa jamassa.

– Miljardiluokan veronkevennykset ovat tässä tilanteessa absurdi ajatus. Tuntuu, että aiemmat puheet velkaantumisen lopettamisesta ja yhteisistä talkoista ovat unohtuneet täysin. Elinkeinoelämän lobbareiden puheet ovat irrallaan Suomen tämänhetkistä talouspoliittisesta todellisuudesta, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta ihmettelee.

Yksipuolisesti rikkaita suosiva veropolitiikka on tulonjaon kannalta aina ongelmallista. Erityisesti se on sitä nyt, kun hallitus on kovalla kädellä leikannut pienituloisten sosiaaliturvasta ja hyvinvointivaltion ytimessä olevista palveluista.

– En ymmärrä, miten kehdataan vaatia rikkaita hyödyttäviä miljardiluokan veronkevennyksiä samaan aikaan, kun muutoin jaetaan vain niukkuutta ja leikkauksia.

Vuosisadan verosumutus

Veronkevennyksiä perustellaan talouskasvun edistämisellä.

– Joillain yksittäisillä veronkevennyksillä voikin olla positiivisia vaikutuksia talouskasvuun. Kun ehdotusten sisältöä katsotaan kokonaisuutena, on ilmeistä, että taustalla on lähinnä muita motiiveja. Selkein todiste tästä on ehdotus luopua perintöverosta.

Kaukorannan mukaan taloustieteilijät ovat liki yksimielisiä siitä, että perintöveron poistaminen on huono tapa tukea talouskasvua.

– Perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla hyödyttäisi lähinnä varakkaimpia sukuja, jotka välttyisivät verolta kokonaan. Sen sijaan keskiluokalle se voisi tarkoittaa jopa nykyistä korkeampaa verotusta, koska luovutusvoittovero olisi usein perintöveroa kovempi.

Poukkoilevaa veropolitiikkaa

Veronkevennysten perusteleminen talouskasvulla on Kaukorannan mukaan kyseenalaista – varsinkin jos puhutaan perintöveron kaltaisista veroista, joiden haittavaikutukset talouteen ovat hyvin vähäisiä.

– Erityisen ongelmallista se on kuitenkin tällaisessa tilanteessa, jossa heikko talouskasvu on isolta osin valitun talouspolitiikan seuraus. Hallitus on tietoisesti painottanut julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden korjaamista.

Hallitus on tehnyt rajuja leikkauksia sosiaaliturvaan ja julkisiin palveluihin, vaikka kaikkien arvioiden mukaan leikkaukset lyhyellä aikavälillä heikentävät työllisyyttä ja kasvua. SAK ja moni muu on vaatinut, että leikkauksia peruttaisiin, lykättäisiin tai korvattaisiin toisenlaisilla sopeutustoimilla, jotta haitat kotimaiselle kysynnälle ja työllisyydelle jäisivät pienemmiksi.

Nyt ne, jotka ovat tukeneet näitä hallituksen leikkauksia, perustelevat veronkevennysvaatimuksiaan heikolla talouskasvulla.

– Ei voi ensin leikata köyhiltä tietäen, että se heikentää talouskasvua, ja sen jälkeen käyttää heikkoa talouskasvua perusteluna varakkaita hyödyttäville veronkevennyksille.

Jos kasvua heikentävien ja julkista taloutta pitkällä aikavälillä vahvistavien leikkausten jatkoksi toteutetaankin julkista taloutta heikentäviä veronkevennyksiä, niin talouspolitiikan perusteluilta putoaa pohja pois.

– Toivon, että hallitus ymmärtää vastustaa elinkeinoelämän ja varakkaiden lobbareiden vaatimuksia. Suomalainen hyvinvointivaltio ei kestä miljardiluokan veronkevennyksiä rikkaille, Kaukoranta sanoo.