Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisusta selkänoja sosiaalialan ammattilaisten päätöksenteolle ristiriitatilanteissa

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia pitää apulaisoikeusasiamiehen antamaa ratkaisua EOAK/6302/2024 merkittävänä, sillä se ottaa yleistyviin hyvinvointialueiden ohjeistuksiin selkeän kannan.  

Apulaisoikeuskanslerin tuoreessa ratkaisussa todetaan, että vaikka hyvinvointialueella on oikeus antaa asiakkaan palveluita koskevaa päätöksentekoa ja määrärahojen riittävyyttä koskevia ohjeita, ei niillä voida rajoittaa sosiaalihuollon asiakkaiden oikeutta laissa säädettyihin palveluihin tai tukeen.

Ohjeilla ei myöskään voida rajoittaa viranhaltijalle tai työntekijälle kuuluvaa laissa säädettyä harkintavaltaa eivätkä ne saa estää päätöksentekoon oikeutettua työntekijää yksittäistapauksessa poikkeamasta ohjeesta arvioitaessa asiakkaan yksilöllisiä tarpeita ja olosuhteita. 

Mikäli laki ja hyvinvointialueen sisäinen ohje ovat ristiriidassa, on työntekijän yritettävä tuoda ongelma esiin, ja pyrkiä saamaan työnantaja korjaamaan ohjeet. Mikäli edelleen hyvinvointialue ei myönnä asiakkaalle tarpeelliseksi arvioitua palvelua, voi työntekijä oman harkintansa mukaan pidättäytyä noudattamasta ohjeistusta. Työntekijän on tehtävä epäkohtailmoitus ja dokumentoitava se, että joutuu tekemään päätöksen tilanteessa, jossa on ristiriitainen säännöstö lain ja ohjeiden osalta.   

–  Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu antaa sosiaalialan ammattilaisille selkänojan tilanteissa, joissa hyvinvointialueen mahdollinen ohjeistuksen ja lain perusteella myönnettävien palveluiden välillä on ristiriita, Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio sanoo. 

Ratkaisun taustalla on tapaus, jossa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on lopettanut erityistä tukea tarvitsevan alaikäisen tukiperhepalvelun ilman muutoksenhakukelpoista päätöstä, tai että asiakkaalle olisi laadittu edes asiakassuunnitelmaa. Pohteen tapaus on vakava esimerkki siitä, miten hyvinvointialueen sisäiset ohjeet voivat vaarantaa haavoittuvassa asemassa olevien oikeuksia. 

Talentia muistuttaa, että sosiaalihuollon palvelut on järjestettävä lainsäädännön mukaisesti, ja viranhaltijan tai työntekijän on tehtävä päätökset asiakkaiden palveluista. Päätöksentekovelvollisuuden laiminlyönti estää asiakasta valittamasta päätöksestä ja vaarantaa oikeusturvan toteutumisen. 

– On täysin kestämätöntä, että erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelut voidaan lopettaa sisäisen ohjeistuksen perusteella ilman laadittua asiakassuunnitelmaa, asianmukaista päätöstä tai arviointia, Karsio toteaa.

– Tämä on selkeä esimerkki siitä, että hyvinvointialueiden johdossa ei jostain syystä aina ymmärretä sosiaalihuollon päätöksenteon velvoitteita ja asiakkaan oikeutta tulla kuulluksi. 

Apulaisoikeusasiamiehen päätös alleviivaa myös asiakassuunnitelman merkitystä sosiaalihuollossa: palvelujen on perustuttava yksilölliseen tarpeeseen, ja asiakasta on kuultava häntä koskevissa asioissa. 

Talentia vaatii Orpon hallitukselta riittäviä resursseja sosiaalipalveluiden toteuttamiseen ja hyvinvointialueilta vastuullisuutta sosiaalipalveluiden järjestämisessä sekä lainmukaista toimintaa sosiaalihuollon päätöksenteossa. Hyvinvointialueiden tulee varmistaa, että sosiaalihuollon osaaminen on sisällytetty johtamisrakenteisiin. Tämä takaa, että sosiaalihuollon laillistetut ammattihenkilöt voivat toimia asiakkaan asioissa lainmukaisesti ja asiakkaan oikeudet turvaten.  

Talentia on jo ennen apulaisoikeusmiehenratkaisua ottanut kantaa hyvinvointialueiden asiakasohjausryhmien toimintaan: Talentian ammattieettinen lautakunta kritisoi asiakasohjausryhmien näkymätöntä päätöksentekoa