Oma Häme

Oma Häme kehittää työelämän ja opiskelujen ulkopuolella olevien nuorten palveluita Kanta-Hämeessä

Jaa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on jatkettu syksyllä 2024 työskentelyä, jonka tavoitteena on parantaa NEET-nuorten (Not in Employment, Education or Training) palveluita ja sitä kautta ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Kehittäminen on osa Euroopan Unionin Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Oma Häme -logo

Kanta-Hämeessä kehitetään 18–29-vuotiaiden koulutuksen, työelämän ja asepalveluksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten palveluita. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on jatkettu syksyllä 2024 yhteistä työskentelyä, jonka tavoitteena on parantaa NEET-nuorten (Not in Employment, Education or Training) palveluita ja sitä kautta ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Kehittäminen on osa Euroopan Unionin Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (Kanta-Hämeessä Syli-hanke), ja siihen on kutsuttu mukaan Oma Hämeen nuorten terveysneuvonnan, aikuissosiaalityön ja työllistymistä edistävien palveluiden lisäksi myös muita Kanta-Hämeen alueella toimivia palveluita tuottavia ammattilaisia, kuten ohjelmakoordinaattoreita ja etsivä nuorisotyö. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) mukana on hankkeen Sisä-Suomen kehittämispäällikkö. 

Syksyn aikana järjestetyissä neljässä työpajassa on luotu pohjaa monialaiselle yhteistyölle maakunnassa. Ammattilaisille järjestetyissä työpajoissa on tunnistettu kehityskohteita ja etsitty niille ratkaisuja. Kanta-Hämeessä NEET-nuorten palvelut on keskitetty Ohjaamojen toimintaan, mutta esimerkiksi niiden kytkeminen tiiviimmin muihin palveluihin, kuten mielenterveys- ja päihdepalveluihin, nähdään tärkeänä kokonaisvaltaisen tuen varmistamiseksi. Tavoitteena on, että jokainen nuori saa tarvitsemansa tuen ajoissa ja sujuvasti ja että koko hyvinvointialueella voidaan tarjota ja turvata yhdenmukaiset palvelut.  

– Yhteiset työpajat auttoivat ymmärtämään, miten paljon alueella on eri toimijoita tuottamassa palveluita, ja miten tärkeää on, että ammattilaiset tunnistavat kyseiset NEET-nuoret ja osaavat ohjata heidät oikeiden palvelujen äärelle. Olemme tunnistaneet joitain toimintatapoja, joiden saaminen koko alueelle yhteiseksi toimintamalliksi voisi olla hyödyllistä. Kehittämiskohteina on esimerkiksi yhtenäiset kirjaamiskäytännöt, kertoo hankkeen projektipäällikkö Merita Kautonen

– NEET-nuorten tunnistaminen peruspalveluissa, kuten terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa, on keskeistä, jotta heidät voidaan ohjata oikea-aikaisesti tarvitsemiensa palveluiden piiriin. Lisäksi nuorten omien kokemusten ja palautteen hyödyntäminen palveluiden suunnittelussa parantaa palveluiden vaikuttavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Ohjaamojen ja muiden palveluiden pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää riittävien resurssien turvaamista. Tämä mahdollistaa tasavertaisen ja laadukkaan tuen tarjoamisen kaikille nuorille, kuvailee hankkeessa mukana oleva THL:n Suomen kestävän kasvun ohjelman Sisä-Suomen kehittämispäällikkö Unto Raunio.  

Nuoret saavat neuvontaa ja apua Ohjaamoista

Matalan kynnyksen palvelu- ja kohtaamispaikkoja, Ohjaamoita, on Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäen seudulla (Riihimäki, Loppi ja Hausjärvi). Asiakkaille voidaan tarjota samanlaiset palvelut seutukunnasta riippumatta, vaikka alueen Ohjaamot eivät olekaan täysin verrattavissa keskenään. Ohjaamoista saa esimerkiksi työllistymistä tukevia palveluita ja siellä toimii myös aikuissosiaalityö, etsivä nuorisotyö ja nuorten terveysneuvonta. Nuoret hakevat Ohjaamon kautta tukea mm. työelämään, koulutukseen ja opiskeluun, mielen hyvinvointiin, työttömyyteen, vapaa-aikaan, asumiseen, raha-asioihin ja KELA-asiointiin. Pääasiallinen asioinnin tarkoitus on saada neuvontaa ja ohjausta em. asioihin liittyen. Kanta-Hämeen Ohjaamoissa oli vajaa 15 000 asiointia vuoden 2024 aikana.  

Nuorilla työelämässä ja opinnoissa pärjäämiseen vaikuttavat esimerkiksi kokemus osallisuudesta, olosuhteet perheessä sekä peruspalvelujen saatavuus ja toimivuus. Riskitekijöinä syrjäytymiseen pidetään matalaa koulutusta, pitkäaikaista työttömyyttä, toimeentulo -haasteita ja päihde- ja mielenterveysongelmia. (THL, 2023). Pitkittynyt NEET-tilanne voi vaikeuttaa opiskeluun tai töihin pääsemistä ja altistaa syrjäytymiselle. Tärkeää on lisätä näiden asiakkaiden tunnistamista muissa palveluissa, mikä parantaa palveluiden oikea-aikaisuutta ja siten estää mahdollisten ongelmien monimutkaistumista. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat nuoret hyötyvät kannattelevasta ja rinnalla kulkevasta työotteesta, mikä ei välttämättä ole itsestään selvää tai samalla tavoin mahdollista kaikissa palveluissa.  

– Syksyn 2024 aikainen työ luo pohjan sille kehittämiselle, jota Oma Häme jatkaa muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä. Asiakkaiden mahdollisimman oikea-aikainen ohjautuminen palveluihin ja sujuva asiakaslähtöinen yhteistyö eri toimijoiden kanssa tukee NEET-tilanteiden pitkittymisen ehkäisyä. Yhteinen työskentelymme palveluiden kehittämiseksi osoittautui meille hankkeessa toimiville erittäin antoisaksi. Aiheen ajankohtaisuus ja tärkeys tuli esille kaikessa tekemisessä, Kautonen sanoo.  

– Kanta-Hämeen työpajatyöskentely ja sen tulokset osoittavat, että alueella on vahva tahto ja kyky vastata NEET-nuorten palvelutarpeisiin, Raunio lisää.  

null

Yhteyshenkilöt

Unto RaunioSisä-Suomen kehittämispäällikkö / Suomen kestävän kasvun ohjelma / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Puh:029 524 8122unto.raunio@thl.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oma Häme

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye