Suomen Startup-yhteisö tyrmää EK.n esityksen massiivisista veroalennuksista

“Se saa täyden tyrmäyksen startup-yrityksiltämme. Täysin väärä kohde laittaa rahaa. Meidän yhteisövero on jo tällä hetkellä kilpailukykyinen, minkään yrityksen tänne etabloituminen tai menestyminen ei riipu yhteisöveron tasosta. Kysyimme tätä myös edeltävässä barometrissamme jäseniltä, verotasoja vertailtaessa yhteisöveron tasoon oltiin eniten tyytyväisiä verraten mm ansiotulo/ perintöveroon ja niin edelleen. Esimerkiksi Ranskassa, joka on kyennyt houkuttelemaan kasvuyrityksiä  yhteisövero on jo nyt Suomea korkeampi. Suurten veroalennusten sijaan startupien mielestä on keskityttävä yksittäisiin veroporkkanoihin, joilla kykenemme mm kilpailemaan osaavasta työvoimasta ja innovaatioiden vauhdittamisesta.” Toteaa Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen

Suomen startup-yhteisö esittää seuraavat toimenpiteet kasvun vauhdittamiseksi. Toimenpiteet on suunniteltu niin, että kasvu vauhdittuu, mutta ne eivät tässä taloudellisessa tilanteessa nakerra lähtökohtaisesti veropohjaa. Emme esitä muutoksia yhteisö-, ansiotulo tai perintöveroon tässä kohtaa.

Suomen startup-yhteisön yksityiskohtaiset esitykset kasvun vaihdittamiseksi:

VEROTUS

1.1 T&k-toiminnan verovähennysjärjestelmä hyödyttämään paremmin startup-yrityksiä

Lyhyesti: T&k-yhdistelmävähennykseen lisättävä verohyvitysmekanismi (“tax credit”), jonka avulla tappiollinen, tai pientä voittoa tekevä innovatiivinen yritys saa verotukea vastaavan hyödyn rahallisena korvauksena. Käytännössä tappiollinen t&k-työtä tekevä startup saisi palautuksena summan, jonka se maksaisi vähemmän veroja voitostaan. Tarvittaessa uudistus voitaisiin rajata koskemaan uusia yrityksiä.

Perustelut: T&k-yhdistelmävähennyksessä yritys tekee varsinaisia t&k-menoja suurempia vähennyksiä verotettavasta tuloksesta, jolloin verotuki syntyy. Tappiollinen yritys ei hyödy tuesta, koska se syntyy vain veronalaisten voittojen pienentymisen myötä.

Useissa maissa on käytössä rahallinen korvaus, jossa tuen osuus t&k-investoinneista ei välttämättä riipu yrityksen voitollisuudesta. Suomen t&k-verotuen piiristä jää ulkopuolelle merkittävä osa startup-yrityksistä, jotka tekevät talouden uudistumiskyvyn kannalta tärkeää t&k-toimintaa.

Lisävähennys kasvattaa liiketoiminnan tappiota kirjanpidossa, mutta menneet tappiot voidaan vähentää korkeintaan kymmenen vuotta niiden syntymisen jälkeen. Startupin on käännettävä toiminta kymmenen vuoden sisällä voitolliseksi, jotta se hyötyisi verotuesta. T&k-yhdistelmävähennyksen hyöty valuu hukkaan, jos yritystoiminta ei käänny voitolliseksi kymmenessä vuodessa. Usein agressiivisen kasvun vuoksi monet startupit tekevät tappiota yli kymmenen vuotta t&k-hankkeiden jälkeen, jolloin verokannustimen hyöty poistuu. Esimerkkinä pitkään tappiota tekevistä t&k-intensiivisista startupeista, ovat terveysteknologian alan yritykset. Pitkät tuotekehityskaaret ja raskaat myyntilupaprosessit viivästyttävät yritystoiminnan voitolliseksi kääntymistä. 

1.2 T&K-verohyvityksen kanavointi T&K-työvoiman houkutteluun.

Lyhyesti: Annetaan yrityksille mahdollisuus siirtää t&k-verovähennyksen laskennallinen hyöty (ks. kappale 1.1) tutkimus- ja kehitystehtävissä työskenteleville avainhenkilöille. Uudistuksen myötä työantaja voisi keventää t&k-tehtävissä työskentelevien palkansaajien verotaakkaa. Mallia voitaisiin ottaa Irlannin T&K-verokannustimesta.

Perustelut: Ehdottamallamme verokannustinmekanismilla yritykset voisivat a) palkita t&k-tehtävissä työskenteleviä henkilöitä b) houkutella osaajia t&k-tehtäviin c) Suomi voisi kannustaa yrityksiä siirtämään olemassa olevaa työvoimaa enemmän operationaalisista tehtävistä tutkimus- ja kehitystehtäviin, jolloin yritysten innovaatiopotentiaali todennäköisesti kasvaisi. 

Suomi kilpailee globaalisti kapenevasta osaajapoolista samalla, kun pyrimme lisäämään merkittävästi t&k-toiminnan volyymiä vuoteen 2030 mennessä. Työnantajien edellytyksiä kilpailla t&k-työvoimasta on tuettava verokevennyksillä, jotta Suomi pysyy kilpailukykyisenä kohdemaana t&k-toiminnna harjoittamiselle. Verotuki t&k-työtä tekeville palkansaajille on perusteltua, sillä onnistuneella t&k-toiminnalla on merkittäviä myönteisiä ulkoisvaikutuksia yhteiskuntaan.

Suomen talous hyötyisi siitä, että t&k-toiminta olisi työntekijän näkökulmasta aiempaa kannattavampaa ja  yrityksiä kannustettaisiin allokoimaan nykyistä enemmän osaavaa työvoimaa t&k-tehtäviin. Näiden kahden mekanismin kautta t&k-toiminnan volyymi Suomessa lisääntyisi, joka puolestaan johtaisi työn tuottavuuden kasvuun. Lisäksi ainakin teoriassa t&k-toimintaa harjoittavat yritykset kykenisivät kaappaamaan työmarkkinoilta aiempaa suuremman osan kyvykkäitä työntekijöitä, jolloin luovan tuhon mekanismi voisi kiihtyä, kun kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy.

Esimerkiksi Irlannin t&k-vero kannustinjärjestelmässä yritykset voivat käyttää osan saamastaan verohyvityksestä t&k-työtä tekevien avainhenkilöiden veroasteen alentamiseen. Tämä käytännössä kannustaa siirtämään päteviä henkilöitä t&k-tehtäviin ja tekee Irlannista houkuttelevan kohdemaan kansainvälisille t&k-osaajille.

1.3 Yrityksen tappioiden vähentämisen maksimiajan pidennys

Lyhyesti: Yritysten tappioiden vähentämisaikaa on pidennettävä nykyisestä 10 vuodesta ainakin 20-30 vuoteen keskeisten kilpailijamaiden tasolle, jotta nopeasti kasvavia pitkään tappiota tekeviä yrityksiä ei siirrettäisi Suomen ulkopuolelle verosuunnittelun vuoksi. Yrityksen siirto ulkomaille johtaisi siihen, ettei Suomi pääse hyötymään yrityksen tuottamasta arvonlisästä täysimääräisesti sen kääntyessä voitolliseksi.

Perustelut: Kasvuyrityksille on tyypillistä, että toiminta on alkuvaiheessa tappiollista.  Monessa tapauksessa tappiot jatkuvat pitkään –reilusti yli 10 vuotta– ennen kuin toiminnan riittävä mittakaava saavutetaan.

Kasvuyritysten kilpailukykyisen verotuksen kannalta on tärkeää, että yrityksen menneet tappiot ovat vähennyskelpoisia vielä siinä vaiheessa kun toiminta on voitollista. Suomen yritysverotuksen säännöt tappioiden vanhentumisajasta ovat muihin Pohjoismaihin ja esimerkiksi Saksaan verrattuna poikkeuksellisen tiukkoja. 

Suomessa tappioiden vähentäminen on rajoitettu 10 vuotta niiden syntyhetkestä, kun muissa Pohjoismaissa ja Saksassa vanhenemisaika on joko 20 vuotta tai tappioita voi vähentää ilman vanhenemisaikaa. Nykyinen 10 vuoden tappioiden vanhenemisaika saattaa johtaa siihen, että kasvuyritykset investoivat keskimäärin vähemmän kasvuun ja työllistämiseen. Tappioiden vanhenemisen uhatessa kasvuyhtiöt pyrkivät kääntämään toimintaansa voitolliseksi verotuksellisista syistä nopeammin ja investointien kustannuksella. 

Suomen talouskasvun kannalta olisi tärkeää, että isoiksi kasvaneet startupit pystyvät perustelemaan laajalle omistajajoukolle Suomeen jäämistä. Startup-yritysten vaikutus kansantalouteen realisoituu etenkin yrityksen kääntyessä voitolliseksi ja työllisten määrän kasvaessa. Tällöin yrityksen ankkuroituminen Suomeen on tärkeää. Yrityksen pääkonttorin ja henkisen pääoman siirtyminen ulkomaille on iso menetys Suomelle. On syytä muistaa, että teknologiayrityksen toiminta ja kehittäminen  on harvemmin täysin paikkasidonnaista. 

1.4 Joustavat osakevaihtojärjestelyt myös EFTA-maiden ja Yhdysvaltojen kanssa.

Lyhyesti: Osakevaihtojärjestelyjen veroseuraamus samalle viivalle riippumatta siitä, mihin maahan osakevaihtokauppa toteutuu. Yritysfuusioissa ja -ostoissa, joissa kauppahinta suoritetaan osakevaihdolla EU-alueen ulkopuolella sijaitsevan yrityksen kanssa, veroseuraamuksen tulisi astua voimaan vasta, kun vastikkeena saadut osakkeet realisoidaan. EU-alueen ulkopuolelle tehtävien osakejärjestelyiden yhteydessä Suomen nykylainsäädäntö velvoittaa ostettavan yrityksen omistajien suorittamaan verot kaupan toteutumisvuonna.

Perustelut: Verojen maksaminen kaupantekovuonna on hankalaa, koska a) vastikkeena saadut osakkeet ovat joskus verrattain epälikvideitä b) veroseuraamus on niin suuri, että myytävän yrityksen omistajat joutuvat realisoimaan omaisuuttaan kaupantekovuonna verojen maksamista varten. Nykytilanne hidastaa tai jopa estää monen yrityksen kehittämisen osakevaihtomuotoisen järjestelyn avulla aiheuttaen pidemmällä aikavälillä verotulomenetyksiä Suomelle. Nykylainsäädännöstä tekee erityisen ongelmallisen se, että osassa EU-maita osakevaihtokaupassa vastikkeena saadut osakkeet verotetaan vasta niiden realisointihetkellä. Yrityksillä on siis kannustin siirtyä pois Suomesta ennen osakevaihtokauppaa, jolloin Suomen valtio menettää yrityksen lisäksi pysyvästi ne verot, jotka oltaisiin maksettu osakkeiden realisointivuonna. 

Ehdottamamme muutos loisi tasavertaisemmat kilpailuolosuhteet ja vähentäisi yritysten alttiutta agressiiviseen verosuunnitteluun. Muutos tukisi Suomen startup-ekosysteemiä ja yritystoimintaa avaamalla uusia vaihtoehtoja yrirytskauppojen tekemiselle ja startupien kehittämiselle. 

1.5 Kotimaisten säätiöiden verokohtelulla lisää sijoituksia suomalaisiin startup-yrityksiin

Lyhyesti: Yleishyödylliset säätiöt voivat tehdä sijoituksia suoraan listaamattomaan yhtiöön (esim. startup-yritykseen) siten, että mahdollinen tuotto on verovapaata. Jos sama sijoitus tehdään kommandiittiyhtiömuotoisen rahaston kautta, tuotosta peritään vero. Suomessa toimivat venture capital (VC) rahastot ovat pääosin kommandiittiyhtiömuotoisia, jonka vuoksi säätiöiden on hankalaa tehdä sijoituksia näiden rahastojen kautta. Kommandiittiyhtyöiden verotusta koskevaan tuloverolain 16 § tulisi lisätä uusi momentti, jonka mukaan kommandiittiyhtiöstä saatu tulo olisi veronalaista vain silloin, jos sama tulo olisi suoraan veronalaista.

Asiasta on tehty  lakialoitteen vuonna 2023. Olisi tärkeää, että eduskunta vie tämän lainsäädäntöön mahdollisimman nopeasti.

Perustelut: Yleishyödyllisille yhteisöille, kuten säätiöille suorat sijoitukset ovat verovapaita, jonka vuoksi epäsuorat sijoitukset kommandiittiyhtiömuotoisten rahastojen kautta ovat suhteellisesti vähemmän kannattavia verolainsäädännön vuoksi. Pääomasijoituksissa ei ole kyse lain tarkoittamasta elinkeinotoiminnan aktiivisesta harjoittamisesta vaan passiivisesta sijoitustoiminnasta, eikä nykytilanne siten vastaa lain alkuperäistä tarkoitusta.

Lakimuutoksen läpivienti kasvattaisi todennäköisesti säätiöiden sijoituksia startup-yritykseen VC-rahastojen kautta. Uudistus laittaisi siis kotimaista rahaa nykyistä enemmän liikkeelle etenkin alkuvaiheen yrityksiin. Lisäksi säätiöit voisivat erilaisten teemarahastojen kautta osallistua oman toimialansa kehitykseen ja kasvuun Suomessa.

1.6 Suomalaisiin VC-rahastoihin sijoittavien ulkomaisten hiljaisten yhtiömiesten verokohtelun järkevöittäminen.

Lyhyesti: Suomen tuloverolain (TVL) 9.5 §:n sanamuotoa on muutettava siten, että se mahdollistaa ulkomaisten yhtiömiesten sijoittamisen suomalaisiin VC-rahastoihin. 

Tällä hetkellä TVL 9.5 §:ssä todetaan “Poiketen siitä, mitä 3 momentissa säädetään yksinomaan pääomasijoitustoimintaa harjoittavan kommandiittiyhtiön rajoitetusti verovelvollisen äänettömän yhtiömiehen, johon sovelletaan Suomen ja kyseisen yhtiömiehen asuinvaltion välillä solmittua kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevaa sopimusta, osuutta vastaava osa kommandiittiyhtiön saamasta tulosta on veronalaista tuloa vain siltä osin kuin tulo olisi rajoitetusti verovelvollisen suoraan saamana ollut veronalaista.”

Muutosehdotus: “Poiketen siitä, mitä 3 momentissa säädetään yksinomaan pääomasijoitustoimintaa harjoittavan kommandiittiyhtiön rajoitetusti verovelvollisen äänettömän yhtiömiehen osuutta vastaava osa kommandiittiyhtiön saamasta tulosta  on veronalaista tuloa vain siltä osin kuin tulo olisi rajoitetusti verovelvollisen suoraan saamana ollut veronalaista. ”

Ehdotuksemme erona nykylainsäädäntöön on se, että laista tulisi poista edellytys siitä, että yhtiömies on verosopimussubjekti.

Perustelu: Suomalaisen oikeuskäytännön mukaan ky-muotoisen Venture Capital -rahaston (VC) ulkomaiselle hiljaiselle yhtiömiehelle muodostuu Suomeen kiinteä toimipaikka, jonka vuoksi yhtiömies velvoitetaan jättämään Suomeen veroilmoitus ja maksamaan veroja saamistaan ky-muotoisen rahaston tuotoista.

Jos ulkomainen yhtiömies sijoittaa suomalaiseen VC-rahastoon maasta, jonka kanssa Suomella on verosopimus, ei edellä kuvattua ongelmaa ole. Tässä tapauksessa tulo on veronalaista vain siltä osin, kun tulo olisi ulkomaisen yhtiömiehen suoraan saamana tulona ollut veronalaista.

Joissain tapauksissa suomalaiseen VC-rahastoon sijoittaa myös niin kutsuttu rahastojen rahasto, joka käytännössä kerää yksittäisiltä sijoittajilta varoja ja jälleensijoittaa ne suomalaiseen ky-muotoiseen VC-rahastoon. Edellä mainitussa tapauksessa veroilmoitus tulee jättää niiden yhtiömiesten osalta, jotka eivät ole verosopimusmaista. Tällaisissa tapauksissa Suomen verokäytäntö aiheuttaa paljon hallinnollista työtä, kun rahastojen rahasto selvittää yhtiömiestensä asuinpaikat ja niiden suhteet Suomen verosopimuskäytänötihin.

Käytännössä monet yksityishenkilöt ja rahastojen rahastot ovat sellaisista maista, joilla ei ole verosopimusta Suomen kanssa, joten heille muodostuisi Suomeen kiinteä toimipaikka ja veroilmoitusvelvollisuus. Nykykäytäntö johtaa siihen, että Suomalaisten VC-rahastojen on todella vaikeaa- jopa mahdotonta- kerätä ulkomaista pääomaa. Tilanne on erittäin ongelmallinen Suomen tulevaisuuden kannalta, sillä useissa valtoissa, kuten Luxemburgissa vastaavaa verokäytäntöä ei ole, mikä johtaa siihen, että Suomeen ei jatkossa tule muodostumaan isoja VC-rahastoja, jotka keräisivät merkittävän osan pääomista ulkomailla. 

Kun Suomen verolainsäädäntö käytännössä estää joidenkin ulkomaisten sijoittajien sijoittamisen Ky-muotoisiin VC-rahastoihin ja Luxemburgin lainsäädäntö ei tätä estä, suomalaiset rahastomanagerit joutuvat harkitsemaan rahastojen perustamista Luxemburgiin. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista. 

Suomen on haettava uutta tuottavuuskasvua uusista innovatiivisista yrityksistä, jotka vaativat nykyistä paljon suurempia pääomia kasvaakseen isoiksi Suomessa. Nykyinen verolainsäädäntö estää isojen VC-rahastojen muodostumisen kotimarkkinoillemme ja tästä syystä jäämme jälkeen kasvuyrityskentällä.

2. TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO

2.1 Maahantuloprosessien tehostaminen: Yhden luukun digitaalinen palvelupiste ja kahden viikon palvelulupaus.

Lyhyesti: Ulkomailta Suomeen töihin muuttavan henkilön on saatava nopeasti yhteiskunnan tarjoamat palvelut käyttöönsä. Työperäisen maahanmuuttajan kannalta keskeisiin palveluihin kuuluvat viranomaispalvelut, kuten henkilökortin saaminen, työlupien käsittely, kotikuntarekisteröinti ja lasten päivähoitopaikat. Yhteiskunnan palveluihin kuuluvat myös eräät yksityisen sektorin tarjoamat palvelut, kuten pankkiasiakkuus. Kun suomalainen yritys päättää palkata ulkomailta työntekijän, tulisi maahantuloprosessiin liittyvät palvelut saada kahdessa viikossa ja mieluiten yhdestä palveluportaalista digitaalisesti. 

Perustelut: Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, jotta työvoimapulasta kärsivillä yksityisillä yrityksillä ja julkisen sektorin työnantajilla olisi osaamista käytettävissään myös tulevaisuudessa. Myös investointiympäristön houkuttelevuuden kannalta on tärkeää, että Suomessa on runsaasti osaavaa työvoimaa tarjolla. Esimerkiksi Etlan tekemän kyselyn perusteella suurten yritysten t&k-investointien sijaintipäätöksiin vaikuttaa keskeisesti t&k-henkilöstön saatavuus (Ali-Yrkkö et al., 2021, sivu 54).

Jos ulkomainen työntekijä pääsee aloittamaan työt aiempaa nopeammin, kansantalouden tehtyjen työpäivien määrä kasvaa lisäten tuotannon volyymiä.

Vuonna 2023 voimaantullut laki valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024-2030 linjaa julkisen t&k-rahan kasvun 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta. T&k-investoinneista yli puolet on henkilöstömenoja, mikä tarkoittaa, että Suomi tarvitsee kymmeniä tuhansia uusia t&k-osaajaa vuoteen 2030 mennessä. T&k-tavoitteisiin ei päästä ilman työn tarjonnan voimakasta lisäämistä myös työperäisellä maahanmuutolla. Suomen on pyrittävä olemaan maailman paras kohdemaa parhaille osaajille. Sujuvat maahantuloprosessit ovat osa kokonaisuutta, joka vaaditaan maailman parhaalta kohdemaalta. Suomen startup-yhteisön julkaisema policy brief antaa yksityiskohtia muutosten luonteesta.

2.2 Kolmen tai kuuden  kuukauden sääntö

Lyhyesti: Osaajapulan vuoksi ulkomaalaislakiin ehdotettua muutosta – niin kutsuttua kolmen kuukauden sääntöä – ei pitäisi soveltaa erityisasiantuntijoihin. Suomen tulisi tehdä kaikkensa, jotta pysyisimme mahdollisimman kilpailukykyisenä ulkomaalaisten erityisasiantuntijoiden silmissä.

Perustelut: Kilpailu työvoimasta on globaalia ja kovaa etenkin, huippuasiantuntijoista puhuttaessa.  Ulkomaalaislain muutosehdotuksessa työperusteinen oleskelulupa sidotaan nykyistä vahvemmin työhön siten, että Suomesta on poistuttava, jos henkilön työsuhde loppuu eikä hän ole kolmen kuukauden kuluessa solminut uutta työsuhdetta. Lisäksi hallitusohjelman mukaan jatkossa työnantajan on ilmoitettava työperäisellä oleskeluluvalla Suomessa oleskelevan työsuhteen loppumisesta Maahanmuuttovirastolle sanktion uhalla. 

Kolmen kuukauden säännön lisäksi työnantajat velvoitetaan ilmoittamaan maahanmuuttovirastolle irtisanomisista, jotta karkoitusprosessi voidaan tosiasiassa aloittaa siten, kun se laissa määrätään. Suomalaiset startupit ja monet muut teknologiayritykset palkkaavat ulkomailta lähtökohtaisesti erityisasiantuntijoita. Monesti kuitenkin työsuhteita joudutaan irtisanomaan, koska yritystoiminta ei kasva halutulla tavalla, tai ympäröivä taloustilanne muuttuu nopeasti. Esimerkiksi vuosina 2022 ja 2023 irtisanomisia jouduttiin tekemään nopeasti hankaloituneen rahoitusympäristön vuoksi.

Erityisasiantuntijalla saattaa olla harvinaista syväosaamista, eikä sopivaa työpaikkaa löydy kolmessa tai edes kuudessa kuukaudessa Suomen pieniltä työmarkkinoilta. Suomessa on pulaa henkilöistä, joilla on yrityksen menestyksen kannalta kriittistä osaamista. Kaikki lainsäädäntö, joka vähentää näiden henkilöiden halukkuutta tulla Suomeen tai vaikeuttaa heidän saapumistaan on erittäin haitallista talouskasvulle.