Mikä tekee perunasta suomalaisen ruokakulttuurin kulmakiven?
Peruna on ollut suomalaisen ruokapöydän peruspilari jo vuosisatojen ajan. Sen monipuolisuus, ravitsevuus ja edullisuus tekevät siitä ainutlaatuisen raaka-aineen, joka yhdistää perinteet ja nykypäivän ruokatrendit. Maailmassa tunnetaan tuhansia perunalajikkeita, jotka vaihtelevat muodoltaan, kooltaan ja maultaan. Suomessa viljellään tällä hetkellä arviolta noin 70 ruokaperunalajiketta. Tämä monimuotoisuus ja lajikkeiden kirjo mahdollistavat perunan käytön monenlaisissa ruokalajeissa ja -kulttuureissa.
Peruna ei ole vain peruna, vaan eri lajikkeista löytyy sopiva peruna kuhunkin käyttötarkoitukseen. Oikean lajikkeen valitsemalla varmistat, että keitinperunat eivät “räjähdä” kattilaan tai että muusista tulee samettisen sileää. Suomessa viljellään useita perunalajikkeita, jotka ovat saavuttaneet suosiota sekä viljelijöiden että kuluttajien keskuudessa.
Vuonna 2024 eniten viljeltyjä lajikkeita olivat muun muassa Annabelle, Afra, Gala, Melody, Colomba, Solist, Marabel ja Sunita. Kiinteä Annabelle-lajike on noussut viime vuosien aikana suosituimmaksi lajikkeeksi. Suomessa käytetään eniten kiinteitä lajikkeita ja lähes yhtä paljon yleisperunaksi luokiteltavia lajikkeita.
Kaupassa voit tutkailla lajikkeita, tai sitten valita perunat pakkauksen värin mukaan: punaisessa pussissa on jauhoinen peruna, joka sopii erinomaisesti vaikkapa muusiin, vihreässä pakkauksessa kiinteä peruna, josta syntyy maukas perunasalaatti tai keitto, ja keltaisessa moneen sopiva yleisperuna.
Ravitsevaa ja ympäristöystävällistä
Vuonna 2024 Suomessa viljeltiin perunaa yhteensä 18 180 hehtaarin alalla. Tästä ruokaperunan osuus oli 8 410 hehtaaria, ruokateollisuusperunan 2 750 hehtaaria, tärkkelysperunan 4 840 hehtaaria, varhaisperunan 655 hehtaaria ja sertifioidun siemenperunan 1 035 hehtaaria. Viljely on keskittynyt erityisesti läntiselle rannikkoalueelle, missä Pohjanmaa on merkittävä tuotantoalue.
Peruna on ravintoarvoiltaan erinomainen: se sisältää muun muassa C- ja B-vitamiineja, kaliumia, magnesiumia sekä kuitua. Lisäksi peruna on rasvaton, laktoositon ja gluteeniton, mikä tekee siitä sopivan monenlaisiin ruokavalioihin. Perunan hiili- ja vesijalanjäljet ovat vähäiset, ja kotimainen peruna tuotetaan lähellä, joten se on myös ympäristöystävällinen valinta. Tuoreissa ravitsemussuosituksissa peruna todettiin oivalliseksi valinnaksi.
Perunan mieto maku ja monipuolisuus tekevät siitä suositun raaka-aineen erilaisiin ruokiin. Koska viimeksi teit herkullista perunasalaattia, tai maukkaita uuniperunoita? Keitetty peruna ei ole hävikkiä, vaan muuttuu superherkuksi perunamunakkaassa tai vaikkapa sämpylätaikinassa.
Kotona peruna kannattaa säilyttää pimeässä ja viileässä. Kotimaista varastoperunaa on hyvin saatavilla uuteen satokauteen saakka.
Perunan matka Andeilta suomalaisten ruokapöytiin
Peruna saapui Suomeen 1700-luvulla ja vakiinnutti asemansa peruselintarvikkeena 1800-luvun aikana. Alun perin Etelä-Amerikan Andeilta kotoisin oleva peruna on sopeutunut hyvin Suomen ilmastoon ja maaperään, ja siitä on tullut olennainen osa suomalaista ruokakulttuuria.
10.–16.2. vietetään Suomessa perunaviikkoa.
Katso myös perunalajikkeet jauhoisuuden mukaan täältä: https://www.mtk.fi/-/muu-kasvituotanto-1
Vaihtelua perunaherkkuihin:
Nachopelti perunasta: https://www.mtk.fi/-/peruna-nachopelti
Perunamunakas: https://www.mtk.fi/-/perunamunakas-1
Valkosipuliperunat viikonlopun päivällispöytään: https://www.mtk.fi/-/valkosipuliperunat
Lisätiedot:
Antti Lavonen, asiantuntija, peruna ja sokeri, MTK, 040 558 0512
Heidi Siivonen, ruokamarkkina-asiantuntija, MTK, 040 568 8802
Kuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Itäisen Suomen elinvoima vaatii tekoja – rahoituspäätöksiä ei voi lykätä6.2.2025 14:05:18 EET | Tiedote
Hallituksen työryhmien loppuraportit Itäisen ja Pohjoisen Suomen ohjelmista julkaistiin tänään. MTK pitää itäisen Suomen elinvoiman turvaamista välttämättömänä ja vaatii nopeita toimia raportin esittämien tavoitteiden toteuttamiseksi. Rahoituspäätöksiä ei voi jättää myöhemmäksi – alueen asukkaille ja yrittäjille tarvitaan konkreettisia ratkaisuja nyt.
Business Finlandin ulkomaantoimintojen integraatio ulkoasiainhallintoon edistää ruokaviennin kasvua5.2.2025 17:04:54 EET | Tiedote
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on tyytyväinen ulkoministeriön työhön Team Finland -yrityspalveluiden vaikuttavuuden lisäämiseksi. Business Finlandin ulkomaantoimintojen integraatio ulkoasiainhallintoon mahdollistaa sen, että suomalaisille yrityksille on jatkossa tarjolla sellaisia vienninedistämispalveluja, joita Business Finland ei ole enää muutamaan vuoteen katsonut tehtäväkseen tuottaa. On selvää, että kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa vientipalvelut parantavat merkittävästi yritysten kansainvälistä kilpailukykyä.
Luontoarvomarkkinat tarjoavat mahdollisuuksia maanomistajille5.2.2025 09:32:17 EET | Tiedote
Maanomistajalla on merkittävin rooli luonnonarvojen tuottajana. Luontoarvokaupan kautta maanomistajan mahdollisuudet kiinteistön lisäarvon tuottamiselle kasvavat, ja luontotekojen toteuttamisesta tulee myös taloudellisesti kannattavaa.
Lunastuslain muutos etenee vihdoinkin – sähkölinjojen osalta uudistus ei ole riittävä31.1.2025 11:12:57 EET | Tiedote
Petteri Orpon hallitus esittää muutoksia lunastuslain nojalla myönnettäviin korvauksiin maanomistajille. Lunastuksista maksettaisiin jatkossa markkina-arvon mukainen korvaus. Lisäksi lunastuskorvauksiin lisättäisiin kiinteä 25 prosentin korotus. Asumiseen ja elinkeinon harjoittamiseen käytettävän omaisuuden turvaa parannettaisiin ja laista kumottaisiin asemakaavoituksesta johtuvat arvon leikkaamista koskevat säännökset.
MTK: Metsien hoitoa ja käyttöä on lisättävä ilmaston pelastamiseksi - säädösmuutoksia tarvitaan29.1.2025 12:37:26 EET | Tiedote
Metsien roolista ilmastonmuutoksen hillitsemiksi käydään laajaa, mutta yksipuolista keskustelua. Uusien tulosten mukaan metsät ovat kääntyneet päästölähteeksi, koska puuston nielu ei enää riitä kattamaan metsien maaperän päästöjä. ”Muuttuneet tiedot osoittavat, että metsien hiilinieluihin perustuva ilmastopolitiikka on perustunut vääriin oletuksiin. Katseet on käännettävä nopeaan fossiilisten raaka-aineiden alasajoon sekä lisääntyvään metsien hoitoon ja käyttöön”, tiivistää MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme