“Pahimpaankin on varauduttava, kaikki yhdessä” – Henna Hopia ehdottaa 4-vaiheista ohjelmaa Helsingin varautumiseen ja ihmisten osallistamiseen

Lehdistötiedote 7.2.2025

Viimeistään Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan on tehnyt selväksi varautumisen tärkeyden.

”Varautumisen puutteiden kartoitus ja ihmisten koulutus pahan päivän varalle sekä yhteisöllisyyden vahvistaminen esimerkiksi ottamalla nuoret paremmin mukaan pitää tehdä nyt, sillä myöhemmin voi olla liian myöhäistä”, kokoomuksen kuntavaaliehdokas Henna Hopia sanoo. Hopia on reservin yliluutnantti, maanpuolustusaktiivi ja ollut järjestämässä pääkaupunkiseudun varautumiskursseja.

Helsinki on jo tehnyt hartiavoimin töitä pääkaupungin varautumisen parantamiseksi viime vuosina. Avainrooli tässä on ollut apulaispormestari Daniel Sazonovilla, joka nyt tähtää kokoomuksen ehdokkaana pormestariksi. Hopia haluaa rakentaa Sazonovin hyvän työn päälle.

”Pitkälti Danielin ansiosta ollaan esimerkiksi laittamassa kaupungin kalliosuojia kuntoon, millä on suuri merkitys helsinkiläisten suojaamisessa. Nyt pitää kuitenkin saada ihmiset paremmin mukaan. Taloyhtiöille kuuluva väestönsuojelu on vielä retuperällä ja nuorten tarpeisiin pitää vastata nykyistä paremmin – näitä voidaan uudella yhteistyöllä merkittävästi edistää. Ehdotan siksi 4 kohdan ohjelmaa, jolla Helsingin varautumista ja kaupunkilaisten hyvinvointia parannetaan”, avaa Hopia.

Ihmiset varautumisen keskiössä

Kokonaisturvallisuuden johtaviin asiantuntijoihin lukeutuva kansanedustaja Jarno Limnéll kannattaa Hopian ehdotusta lämpimästi.

”Tarvitsemme koko Suomeen parempaa kokonaisturvallisuutta, joka rakentuu yhtenäisyyden ja yhteishengen varaan. Kyse on ihmisistä, ja Henna Hopian ohjelma luo Helsinkiin hyvät edellytykset tuoda heitä yhteen ja saada heidän tarpeensa tietoon ja toteutukseen. Näen erityisen hienona sen, että näin voidaan paremmin tunnistaa ja täyttää nuorten paikalliset tarpeet. Kaupunginosista saatavan paikallistiedon ja kaupungin koneiston yhdistäminen on oikea suunta, jolla saadaan paljon hyvää aikaan”, kiittää itse Länsi-Uuttamaatta ja Espoota alue- ja kunta-asioissa edustava Limnéll.

Viestintäyrittäjänä toimiva Hopia arvostaa Limnéllin asiantuntemusta, itsekin turvallisuuskysymyksiä yli 20 vuoden ajan seuranneena. Varautuminen on Hopian ykkösteema vaaleissa ja hän on nyt tiimeineen ollut yhteydessä keskeisiin toimijoihin Helsingissä.

”Keskusteluissa on noussut esiin erityisesti yksilön ja yhteisöjen – eli ihmisten - merkitys turvallisuudentunteen luojana. Julkinen puoli ei voi tehdä kaikkea, vaan ihmisten on toimittava myös itse. Kaupungin pitää kuitenkin tietää, mitä ihmisille kuuluu, ja tarjota johtajuutta ja puitteet toiminnalle”, Hopia sanoo.

”Tarvitsemme kaikkiaan nykyistä toimivamman yhteyden ruohonjuuritasolta kaupungin johtoon, jolloin saadaan kaupungin johdolle paras tilannekuva ihmisten tarpeista ja luodaan parasta paikallista toimintaa. Käsitykseni mukaan meillä on jo hyvä pohja Stadiluotsi-järjestelmässä, jota vahvistamalla saamme alueelliset toimijaverkostot vauhtiin. Homma voi toimia hienostikin, esimerkiksi Oulunkylässä on tehty asioita oikein. Mutta Helsingissä on suuria alueellisia eroja ja näkymä on pirstaleinen – kokonaisuudesta pitäisi saada nyt koppi”, sanoo Hopia.

Neljän V:n varautumisohjelma kuntavaaleihin

1/ Vahvistetaan kaupungin tilannekuvaa ja yhteyksiä paikallistasolle. Etsitään aukot varautumisessa kaikilta toimialoilta, määritellään vapaaehtoisavun tarve, kartoitetaan paikalliset haasteet. Parannetaan yhteyksiä ruohonjuuritasolle esimerkiksi Stadiluotsi-järjestelmää vahvistamalla.

2/ Verkostot helsinkiläisten tueksi. Kootaan yhteen eri toimijat kuten kansalaisjärjestöt, harrasteseurat, asukasaktiivit ja yritykset, esimerkiksi kaupunginosittain Stadiluotsien tukemina. Mitä kukin taho voisi tehdä - esimerkiksi kouluttaa – varautumisen parantamiseksi? Esimerkiksi Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n ja Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen yhteistyössä tuottama kalliosuojakoulutus voisi toimia mallina moneen koulutukseen.

3/ Vapaaehtoiset saavat löydettyjen tarpeiden mukaista koulutusta ja auttavat toteuttamaan löydettyjä yhteisöllisiä tarpeita. Aktiivinen toimijaverkosto luo lumipalloefektin: Toiminta tuo vapaaehtoisia, jotka luovat lisää toimintaa. Asukkaat, järjestöt ja yritykset kaikki mukana.

4/ Varautuminen syntyy yhdessä: Järjestöjen (VPK:t, MPK, Martat, SPR, MLL…) aktiivisuus kouluttajina, ihmisten vapaaehtoisuus, yritysten panos, kaupungin johtajuus, yhteisöllisyys. Varautumiskoulutus taloyhtiöille, ensiapukoulutus ja nuorison osallistaminen hyviä esimerkkejä.

Nuoret mukaan hyviin jengeihin

Hopian mukaan esimerkiksi vapaapalokunta voisi kiinnostaa toimintaa kaipaavia nuoria. VPK:n maksuttomuus tarkoittaa myös harrastuksen riippumattomuutta perheen taloudellisesta taustasta.

”Tarjotaan nuorille hyviä jengejä pahojen jengien sijaan”, Hopia ehdottaa.

”Maahanmuuttajataustaisia nuoria olisi erityisen tärkeää saada mukaan tällaiseen hyvään harrastamiseen ja yhdessä tekemiseen. Vastuullisten tehtävien myötä syntyy onnistumisen tunteita, jotka kantavat pitkälle elämässä. Meillä on mahdollisuus luoda aitoa yhteisöllisyyttä, yhdessätekemisen meininkiä, hyvää mieltä, tulevaisuudenuskoa ja mahdollisuuksia kaikille nuorille”, Hopia korostaa.

Hopia on myönteinen realistisesti: Varautuminen on välttämättömyys, jolla voi tehdä hyvää.

”Mitä paremmin olemme valmistautuneet, sen pienempi todennäköisyys, että joudutaan suuriin vaikeuksiin. Tämä pitää paikkansa niin maanpuolustuksen kuin muunkin varautumistyön osalta. Juuri siksi: Pahimpaankin on varauduttava, kaikki yhdessä. Kun tähän ryhdymme, saamme samalla valtavan määrän muuta hyvää aikaan. Hyvä, myönteinen varautuminen lisää hyvinvointiamme monin tavoin”, tiivistää Hopia.

Lisätiedot:

Henna Hopia, kuntavaaliehdokas, Kokoomus Helsinki, 045 601 8886, henna.hopia@hopiasepat.fi, henna@hennahopia.fi    

Jarno Limnéll, kansanedustaja, Kokoomus, 09 432 3116, jarno.limnell@eduskunta.fi