Satakunnan elinvoimaisuutta rahoitettiin ELY-keskuksen kautta yhteensä lähes 54 miljoonalla eurolla vuonna 2024

Maaseudun elinvoimaisuutta kehitettiin 32 miljoonalla eurolla

Maaseudun yrittäjät ovat löytäneet hyvin uudet tukimuodot

Maaseutuyrityksille myönnettiin avustusta noin 4,3 miljoonaa euroa. Tästä potista ELY-keskus myönsi rahoitusta 33 yritykselle hieman alle 3,6 miljoonalla eurolla ja Leader-ryhmät tukivat 142 yritystä yhteensä noin 720 000 eurolla.  Tukea myönnettiin investointeihin ja kehittämistoimenpiteisiin.

– Uudenlaiset, euromäärältään pienemmät, mutta sitäkin vaikuttavammat yritystoiminnan käynnistys- ja kehittämistuet löysivät hyvin paikkansa Satakunnassa. Aloittavilta yrittäjiltä saadun palautteen perusteella tuella on ollut merkittävä vaikutus yrityksen perustamisen alkutaipaleella, maksatusasiantuntija Tia Mäensivu kertoo.  

Maatilojen neuvontakorvausta hyödynnettiin lähes 500 000 eurolla. Neuvontaa on haettu muun muassa viljelysuunnitteluun, sukupolvenvaihdoksiin ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen.

Maaseuturahoituksella parannettiin kylien elinvoimaisuutta ja harrastusmahdollisuuksia

Maaseutuelinkeinoja ja yhteisöllistä kehittämistä edistäviä kehittämishankkeita tuettiin yli 5,8 miljoonalla eurolla. Paikallisiin Leader-hankkeisiin kohdentui noin 3,2 miljoonaa ja suoraan ELY-keskuksesta rahoitettuihin laajempiin kehittämishankkeisiin noin 2,6 miljoonaa euroa. 

–  Leader-hankkeissa esimerkiksi kunnostettiin ja rakennettiin liikunta-, ulkoilu- ja vapaa-ajanviettopaikkoja, järjestettiin erilaisia tapahtumia ja kehitettiin kyläyhteisöjen turvallisuutta esimerkiksi sydäniskurihankinnoilla, kehittämisasiantuntija Lauri Parviainen kertoo.

Maatilat panostivat ekologisuuteen ja kestävyyteen
 

Maatalouden investointeja tuettiin hieman yli 10 miljoonalla eurolla, ja tukea myönnettiin yhteensä 153 investointiin.

Investoinnit kohdistuivat lähinnä olemassa olevan tuotannon kehittämiseen. Suosituimpia olivat edelleen peltojen salaojitukset ja energiainvestoinnit. Viime vuosiin verrattuna varastoja rakennetaan ja laajennetaan aiempaa enemmän.

– Maatiloilla panostetaan entistä enemmän siihen, että tuotantoa pystytään harjoittamaan ekologisesti ja kestävästi alati muuttuvassa toimintaympäristössä, Satakunnan ELY-keskuksen maatilarahoitusasiantuntija Katriina Rosvall toteaa.

Nuoren viljelijän aloitustukea myönnettiin kahdeksaan tilanpidon aloittamiseen, mikä tarkoittaa avustuksena 320 000 euroa. Lisäksi aloitustukiin ja investointeihin myönnettiin korkotukilainaa 10,4 miljoonaa euroa.

 

Kehittämisavustuksia myönnettiin satakuntalaisille yrityksille 3,9 miljoonaa euroa

Yritystukien kysyntä oli Satakunnassa vilkkainta Oikeudenmukaisen siirtymän rahastossa (JTF), josta myönnettiin yhteensä 2,9 miljoonaa euroa 29 hankkeeseen. Lisäksi JTF-rahoitusta myönnettiin kahteen toimintaympäristön kehittämishankkeeseen yhteensä 200 000 euroa. Esimerkiksi Pohjois-Satakunnan kunnat ovat saaneet avustusta hankkeeseen, jonka avulla tarjotaan tukea ja apua pohjoissatakuntalaisten yritysten kestävään kehitykseen ja vastuulliseen liiketoimintaan. Tavoitteena on saada aktivoitua yrityksiä investoimaan uusiin teknologioihin ja tuotantomenetelmiin.

Yrityksen kehittämisavustuksia myönnettiin Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) 9 yritykselle noin 700 000 eurolla. Tuen avulla yritykset muun muassa kehittivät ekologisempia tuotantomenetelmiä, tuotteistettuja tekoälyratkaisuja ja energiatehokkuutta. Tukea myönnettiin myös yritysten kansainvälistymistä edistäviin toimiin.

– EAKR-ohjelman kysyntä painottui digitalisaatiota sekä kasvu- ja kilpailukykyä tukeviin toimiin. Energia- ja materiaalitehokkuutta sekä kiertotaloutta edistävien toimien kohdalla kysyntä oli toistaiseksi vähäisempää, rahoitusasiantuntija Samuli Seppälä kertoo.

Kansallista yritystukivaltuutta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin (TKI) ja TKI-valmiuksien kehittämiseen myönnettiin 130 000 euroa kahteen hankkeeseen.

Kalataloutta tuettiin Satakunnassa 1,4 miljoonalla eurolla  

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesi­viljely­rahaston (EMKVR) osalta Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi vuonna 2024 elinkeinokalatalouden tukia Satakunnan alueella noin 1,4 miljoonaa euroa (sisältäen kahden vuoden hyljekorvaukset 1. ryhmän kaupallisille kalastajille). Tuensaajissa oli yhteensä 23 eri yritystä ja kahdeksan yhdistystä tai julkisen sektorin edustajaa.

Tukea myönnettiin kaupallisen kalastuksen investointeihin, jotka liittyvät esimeriksi arvon lisäämiseen ja laadun parantamiseen. Tukea myönnettiin myös investointeihin pyydysten valikoivuuteen ja suojaamiseen sekä eläinten hyvinvointiin (esim. hylkeenkestävät rysät).

Suurimmat tuet myönnettiin kalasatamien ja purkupaikkojen määräaikaisesta hakumenettelystä Porin ja Rauman kaupungeille sekä Merikarvian kunnalle. Tuetut hankkeet olivat ”Rannikkokalastajien lajittelutila” 486 400 euroa, ”Rauman kalasataman kehittäminen” 120 000 euroa sekä ”Krookan kalasataman hygieniatason parantaminen” 83 200 euroa.

 

Työllisyyden edistämistä ja palveluja tuettiin 13,7 miljoonalla

Yrittäjyyttä, työllisyyttä, kotoutumista ja osaamisen kehittämistä edistettiin hankkimalla yritys- ja henkilöasiakkaille erilaisia TE-palveluja.

Työnhakijoiden työllistymistä edistettiin ostamalla erilaisia työnhakua tukevia valmennus- ja asiantuntijapalveluja sekä suuntaamalla rahoitusta työvoimapolittiisiin avustuksiin yhteensä noin 1,6 miljoonalla eurolla.  Summaan sisältyy myös erilaisia työttömille maksettuja korvauksia.

Työllisyydenhoidon määrärahaa jaettiin Satakunnan TE-toimistolle ja Porin seudun kuntakokeilulle palkkatukiin sekä starttirahaan yrityksille ja kunnille 8,3 miljoonaa euroa.

Osaamisen kehittämistä tuettiin hankkimalla työvoimakoulutusta noin 3,8 miljoonalla eurolla kotoutumiskoulutukset mukaan luettuna.


Työvoimakoulutukset painottuivat teknologiateollisuuteen sekä sosiaali- ja terveysalaan
 
– Työvoimakoulutukseen kohdennettavaa määrärahaa oli käytettävissä vähemmän kuin aiemmin. Työvoimakoulutusta järjestettiin erityisesti teknologiateollisuuden sekä sosiaali- ja terveysalan tehtäviin suuntaavana lisä- ja täydennyskoulutuksena. Yhteishankintakoulutusten määräraha kohdennettiin RekryKoulutuksiin, joita käynnistyi etenkin teknologiateollisuuden rekrytointitarpeisiin vastaamiseksi, yksikön päällikkö Maija Saari kertoo.

Vuoden 2025 alussa työvoimapalvelut siirtyivät valtiolta kuntien muodostamille työllisyysalueille. Tämän uudistuksen myötä työvoimapalvelujen rahoitus ja määrärahat siirtyivät kuntien vastuulle, Satakunnassa kahdelle työllisyysalueelle, joita vetävät Porin ja Rauman kaupungit.

 

ESR+-rahoituksella tuettiin työllisyyttä, osaamista ja osallisuutta edistäviä hankkeita 2,5 miljoonalla

Euroopan sosiaalirahasto on yksi Euroopan unionin tärkeimmistä jäsenvaltioiden työllisyyttä sekä taloudellista ja sosiaalista yhteyttä edistävistä rahoitusvälineistä. Vuonna 2024 rahoitettiin neljää yhden toteuttajan hanketta ja seitsemää ryhmähanketta, joissa on yhteensä 16 osahanketta. Lisäksi rahoitetuissa hankkeissa on yksi ylialueellinen hanke ja viisi ylimaakunnallista hanketta.

Rahoitetuissa hankkeista on kehitetty esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamista, edistetty kehitysvammaisten ihmisten osallisuutta ja toimintakykyä digitaalisten ratkaisujen avulla sekä etsitty ratkaisuja elintarvikealan työmarkkinoiden ongelmiin. Hankerahoituksella on myös muun muassa etsitty keinoja edistää nuorten aikuisten arjenhallintataitoja ja psykososiaalista hyvinvointia.