Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta kanavoitiin noin 394,6 miljoonaa euroa vuonna 2024

Yrityksille myönnettiin 7,8 miljoonaa euroa uudistumiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen 

Eteläpohjalaiset yritykset saivat merkittävää tukea uudistumiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääviin hankkeisiin ja investointeihin. EU-rahastoista myönnettiin yhteensä 7,8 miljoonaa euroa yritysten kehittämisen edistämiseksi. 

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus myönsi maaseudun yritystukea 3,2 miljoonaa euroa, mikä mahdollisti yli 12 miljoonan euron arvoiset kokonaisinvestoinnit. Kokoluokaltaan mikro- ja pienten yritysten investointihankkeet ovat edistäneet tuotantotoiminnan kasvua, uusiutumista sekä tehokkuuden ja automatisoinnin lisäämistä. Tukea myönnettiin merkittävästi metallituoteteollisuuteen sekä energiapuuteollisuuteen. Lisäksi tukea myönnettiin puutuoteteollisuuden ja elintarvikealan yrityksille. 

Keski-Suomen ELY-keskus myönsi yrityksen kehittämisavustusta Etelä-Pohjanmaan alueen pienten ja keskisuurten yritysten kehittämis- ja investointihankkeisiin 4,6 miljoonaa euroa. EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) varoja kohdennettiin hankkeisiin, joilla tavoitellaan maakunnan yrityksissä muun muassa tuottavuuden paranemista, kestävän kasvun lisäämistä ja kansainvälistymisvalmiuksien paranemista. Lisäksi ELY-keskus myönsi JTF-rahastosta 300 000 euroa voittoa tavoittelemattomille yhteisöille hankkeisiin, joilla parannetaan eteläpohjalaisten pk-yritysten toimintaympäristöä ja yritysten yleisiä kehittymisedellytyksiä. 

Työllisyysmäärärahoissa laskua 

Työllisyys on pysynyt alueellamme hyvällä tasolla, vaikka työmarkkinatilanne alueella on heikentynyt. Vuodelle 2024 työllisyysmäärärahojen rahoitusta pudotettiin 27 prosentilla. Määrärahoja kohdennettiin useille eri toimenpiteille edellisvuosien tapaan. Palveluissa keskityttiin työvoimakoulutukseen, johon käytettiin 635 000 euroa, sekä erityisesti kotoutumiskoulutukseen, johon käytettiin 1,73 miljoonaa euroa. Yhteishankintakoulutuksiin käytettiin 257 000 euroa ja niissä pääpaino oli yritysten kanssa toteutetuissa rekrytointikoulutuksissa. Palkkatukea ja starttirahoitusta myönnettiin yhteensä 6,78 miljoonaa euroa TE-toimistossa ja työllisyyden kuntakokeiluissa. Muihin työllistymistä edistäviin palveluihin käytettiin 1,2 miljoonaa euroa, joista valmennuspalveluihin suurin osa. 

Etelä-Pohjanmaan maatalousyritykset investoivat yli 47 miljoonaa euroa 

Nuorten viljelijöiden aloitustukia myönnettiin 25 maatilalle. Avustusta myönnettiin 800 000 euroa ja korkotukilainaa 4,1 miljoonaa euroa. Maatalouden investointitukia myönnettiin 442 investoinnille. Ne painottuivat rahamäärällisesti lypsykarjatalouden investointeihin, maatilojen energiainvestointeihin sekä varastoinvestointeihin. Avustusta myönnettiin 17,8 miljoonaa euroa ja korkotukilainaa 11,3 miljoonaa euroa kokonaisinvestointien ollessa yli 47 miljoonaa euroa. 

Avustusta yhteisiin ojitusinvestointeihin myönnettiin vajaa 30 000 euroa. Yhteisen ojitusinvestoinnin tavoitteena on peltojen vesienhallinnan parantamisen lisäksi ympäristön tilan ja kestävän tuotannon edistäminen. 

Maaseudun hanketuilla kehitetään Etelä-Pohjanmaalla maatilojen teknologiaosaamista, kriisitilanteisiin varautumista ja liikuntapaikkoja 

 
Maaseudun hanketuilla kehitetään maatilojen teknologiaosaamista ja tuetaan maatilojen sukupolvenvaihdoksia sekä edistetään ilmastoviisasta ruuantuotantoa koko ruokaketjussa. Tuilla kehitetään myös maaseudun yritystoimintaa, matkailua ja varautumista kriisitilanteisiin. Maaseudun hanketukia myönnettiin 39 kappaletta ja niihin kohdistui tukea 6,2 miljoonaa euroa. 

Kylien kehittämishankkeilla ja yleishyödyllisillä investoinneilla vahvistetaan maaseudun elinvoimaa ja asukkaiden palveluita. Yleishyödyllisinä investointeina rahoitettiin erilaisia liikunta- ja harrastuspaikkoja, maaseudun laajakaistoja ja erilaisia kylien kokoontumistiloja sekä niiden energiainvestointeja. Rahoitusta myönnettiin 25 kohteeseen ja niihin kohdistui julkista tukea 3,6 miljoonaa euroa.  

Viljelijä- ja ympäristötuilla varmistetaan puhtaan kotimaisen ruuan saatavuutta 

Vuonna 2024 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen aktiivimaatilojen määrä oli 4876, joka on noin 12 prosenttia koko Suomen tilamäärästä. Viljelyksessä olevaa peltoa oli yli 266 300 hehtaaria, josta luonnonmukaisessa viljelyssä yli 29 700 hehtaaria. Eläinmäärältään Etelä-Pohjanmaa on valtakunnan tilastoissa kolmen suurimman ELY-keskuksen joukossa. 

Viljelijätukia maksettiin Etelä-Pohjanmaalla 207,3 miljoonaa euroa. Alueellemme ohjautunut viljelijätukien määrä on suurin Suomen suurin ELY-keskusten aluevertailussa. Pääosa viljelijätukipotista maksetaan kuntien maatalouden yhteistoiminta-alueiden kautta. ELY-keskus maksaa ympäristökorvausjärjestelmän sopimukset ja luomukorvauksen. Etelä-Pohjanmaalla tehtiin yli 3000 päätöstä maatilojen neuvontakorvauksista, joiden yhteissumma oli 1,64 miljoonaa euroa. 

Viljelijätuilla on varmistettu aktiivisen elintarviketuotannon säilyminen ja puhtaan kotimaisen raaka-aineen saatavuus alueen elintarvikejalostukseen. Aktiivisella maataloustuotannolla varmistetaan myös elintarvikeomavaraisuutta sekä varautumista. Viljelijätukijärjestelmien avulla myös tuottajat ovat tehneet aktiivisia vesiensuojelu- ja ilmastotoimia, kuten edistäneet vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja hillinneet osaltaan maatalouden hiilipäästöjä. 

Ravinteiden kierrätyksen kehittämiseen 2,5 miljoonaa euroa 

Valtakunnallisesta maa- ja metsätalousministeriön rahoittamasta väliaikaisesta Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta, jota Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus hallinnoi, myönnettiin tukea yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Tuki on tarkoitettu pääasiassa pk-yrityksille ravinnekierrätykseen liittyviin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin sekä tuotannollisen toiminnan aloittamiseen liittyviin investointeihin. TKI-hankkeisiin tukea myönnettiin 2,15 miljoonaa euroa ja investointeihin 350 000 euroa. 

Liikenneverkon ja liikenteen rahoitukseen 96,2 miljoonaa 

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen maanteihin käytettiin 90,1 miljoonaa euroa. Tienpidon kokonaismäärärahan tasoa nosti korjausvelkaraha, jota saatiin 32,9 miljoonaa euroa. Alueen teitä päällystettiin noin 440 kilometriä. Korjauksen rahalla tehdään myös paikkauksia ja tiemerkintöjä.  

Meneillään olevat isot suunnitteluhankkeet:  

•  Vt 3 Helsingby-Laihia YVA ja YS (YVA=ympäristövaikutusten arviointi, YS=yleissuunnitelma) 

• Kt 67 Ilmajoki-Seinäjoki YVA ja YS   

• Vt 18 Laihia-Seinäjoki   

• Vt 19 Seinäjoki-Lapua   

• Vikby-Martoinen maantien rakentaminen TS (tiesuunnitelma) 

• Vt 8 Vaasa- Kokkola ohituskaistojen suunnittelu 

Yksityistierahoitus on viime vuosina vähentynyt ja vuosittaiset vaihtelut ovat kasvaneet. Viime vuonna yksityistieavustusta (1 miljoonaa euroa) myönnettiin 19 eri hankkeelle. Avustusta ei riittänyt kaikille hakuehdot täyttäneille hankkeille. 

Päivittäiseen liikennöinnin turvaamiseen eli esimerkiksi lumenauraukseen, liukkauden torjuntaan, tienvarsien niittoihin ja sorateiden hoitoon käytettiin 25 miljoonaa euroa. ELY-keskuksen myöntämistä joukkoliikenteen valtionavustuksesta (5 miljoonaa euroa) pääosa kohdistui Kokkolan ja Seinäjoen kaupungin sisäiseen liikenteeseen. 

Panostusta vesirakenteisiin ja vesien tilaan 

Maa- ja metsätalousministeriön kautta rahoitettiin vesitehtäviä (vesitalous) noin 7,5 miljoonalla eurolla. Suurin osa tästä rahoituksesta meni valtion vesistörakenteiden ylläpitoon ja hydrologiseen tiedontuotantoon, jotka ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle keskitettyjä valtakunnallisia tehtäviä. Valtion vesistörakenteiden rahoitusta käytettiin erityisesti rakenteiden aiheuttamien haittojen vähentämiseen, kalojen vaellusmahdollisuuksien parantamiseen ja patoturvallisuuden edistämiseen. Suurin yksittäinen hanke oli Kauttuan padon perusparannus. Hydrologiseen tiedontuotantoon sekä mm. mittausasemien automatisointiin, laitteiden kahdentamiseen ja pohjavesiasemaverkoston täydentämiseen käytettiin 1,4 miljoonaa euroa. Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella avustettiin hankkeita yhteensä 300 000 eurolla. Näistä suurin oli Lapväärtinjoen alaosan kunnostus. Ympäristöministeriön määrärahoista myönnettiin avustuksia yhdeksälle uudelle vesistökunnostushankkeelle yhteensä noin 210 000 euroa. Hankkeissa tehtiin suoria kunnostuksia seitsemään vesistöön ja kaksi hanketta oli selvityksiä tai suunnitelmia. Yhteensä viime vuonna on ollut käynnissä 35 ympäristöministeriön rahoittamaa hanketta, joiden yhteenlaskettu avustussumma on 1,4 miljoonaa euroa. Vesien tilan seurantaa ostettiin 220 000 eurolla. 

Vihreän siirtymän vauhdittaminen 

Erillisrahoitukseen sisältyy työ- ja elinkeinoministeriön myöntämät erillismäärärahat, lähes miljoonaa euroa, joilla on vauhditettu vihreän siirtymän hankkeita monenlaisissa tehtävissä ja prosesseissa. Tämä on mahdollistanut muun muassa vihreän siirtymän mukaisten YVA-hankkeiden, kuten useiden maa- ja merituuli- sekä aurinkovoimahankkeiden käsittelyn, sekä akkuarvoketjun kehittämisen ja vetytaloushankkeiden edistämisen. Vihreän siirtymän mukaisia YVA-hankkeita on viime vuonna käsitelty yli 60. Rahoituksella on myös edistetty lupamenettelyssä olevia hankkeita sekä priorisoitu kärkeen niiden valvontakysymyksiä. Lisäksi rahoitus on mahdollistanut yritysten ja asiakkaiden neuvonnan ja ohjaamisen erityisesti ympäristönsuojelun ja vesilain mukaisissa moninaisissa hankkeissa. Valtakunnallinen tuulivoimaneuvonnan tehtävä on ollut myös mahdollista vihreän siirtymän rahoituksella. Alueidenkäytön kaavoitusta ja luonnonsuojelua koskevat erityiskysymykset vihreän siirtymän hankkeissa on voitu käsitellä ripeästi. 

Muu erillisrahoitus sisältää lisäksi muun muassa ympäristöalan kehityshankkeiden, erilaisten kansainvälisten hankkeiden, alueellisen ilmastotyön ja valtakunnallisen ympäristövahinkopäivystyksen. Lisäksi valtakunnallisen ympäristövahinkorahastosta annetun lain toimeenpanoon ohjautui 325 000 euroa.  

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen on sijoitettu myös Pohjoismaiden Ministerineuvoston alla toimivan Pohjoismaisen ympäristö- ja taloustyöryhmän (NME) koordinointi. Vuoden 2024 aikana on selvitetty muun muassa ohjauskeinoja kiertotalouden edistämiseksi, erilaisia kompensaatioinstrumentteja korkeille energiakustannuksille, EU-taksonomian vaikutuksia metsätalous- ja rakentamissektoreille sekä poliittisia vaihtoehtoja vaikuttaa kulutuspäästöihin. Selvityksiin osoitettiin noin 500 000 euroa. 

Vapaaehtoisten suojeluohjelmien kautta panostusta vanhojen metsien ja soidensuojeluun    

Suojeluohjelmia toteutettiin pohjalaismaakunnissa yhteensä 1183 hehtaaria lähes 2,4 miljoonalla eurolla. Tästä kokonaissuummasta vapaaehtoisten ohjelmien (METSO ja HELMI) osuus oli 690 000 euroa. Lisäksi HELMI-rahoituksella on inventoitu, suunniteltu ja kunnostettu runsaasti muun muassa perinnebiotooppeja, pienvesiä, lintuvesiä ja rantaluontoa 1,2 miljoonalla eurolla. Arvokkaaksi lintuvedeksi luokiteltua Alavuden Kuivasjärven Pikkuselkää kunnostettiin JTF-rahoituksella 350 000 eurolla. Rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamien vahinkojen korvauksiin käytettiin 319 000 euroa. 

Rakennetun kulttuuriympäristön ja maisema-alueiden tuet      

Rakennusperintöavustuksia jaettiin yhteensä 109 000 euroa. Avustettaviin kohteisiin on kuulunut kaava- ja erityissuojeltuja asuin- ja talousrakennuksia sekä kaava-alueiden ulkopuolisia kulttuuri- tai rakennushistoriallisilta arvoiltaan paikallisesti- ja maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Kulttuuriympäristön hoitoon tarkoitettua avustusta myönnettiin 10 000 euroa Hyypänjoen maisemanhoitoalueella tehtäviin hoitotöihin. 

Liitteet:

• Rahoitus 2024 - kaavio
• Rahoituskuvat