ELY-keskuksen elinkeinokatsaus: Keski-Suomen yritystoimintaan ja maaseudun kehittämiseen sekä työpaikkojen täyttämiseen lähes 122 miljoonaa euroa vuonna 2024

Taloudellisesti haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta ELY-keskus myönsi vuoden 2024 aikana merkittävän määrän avustusta erilaisiin hankkeisiin ja kehittämistoimenpiteisiin eri puolille Keski-Suomea. 

“On ilo päästä taas kertomaan, että yhä useammat maakuntamme yritykset ovat hyödyntäneet Keski-Suomen ELY-keskuksen tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia. Panostuksemme hakijoiden aktivointiin on tuottanut tulosta niin hakemusten määrässä kuin laadussakin. Toki EU:n maaseuturahoituksen kysyntä esimerkiksi pk-yritysten investointeihin voisi olla vilkkaampaakin. Vinkiksi tämä Jyväskylän keskusta-alueen ulkopuolella toimiville yrityksille”, elinkeinot, työvoima ja osaaminen –vastuualueen johtaja Pirkko Melville kannustaa. 

Keski-Suomen ELY-keskus ohjaa aktiivisesti yrityksiä hyödyntämään ELY-keskusten omien käytettävissä olevien rahoitusinstrumenttien lisäksi esimerkiksi Business Finlandin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio (TKI) -rahoituksia.  

“TKI-teema on ollut vahvasti esillä toiminnassamme viime vuoden aikana. Vuonna 2024 yhteistyön voimalla valmistunut maakunnallinen TKI-strategia ja sen toimeenpano-ohjelma auttavat maakuntaamme olemaan entistäkin iskukykyisempi TKI-rahoitusten hyödyntäjä, ja sen myötä kestävästi kilpailukykyinen globaalisti myös tulevaisuudessa”, Melville kertoo. 

Maaseudun kehittämisen ja maatalouden rahoitus 82,3 miljoonaa euroa  

Maaseudun kehittämiseen ja maatalouteen myönnettiin Keski-Suomeen rahoitusta yhteensä 82,3 miljoonaa euroa, joka sisältää mm.  

• maatalouden tulotukia yhteensä 56,4 miljoonaa euroa, joiden maksatus tehdään suurelta osin kuntien maaseutuhallinnon kautta  

• maatilojen investointeihin ja kehittämiseen 2,2 miljoonaa euroa  

• maatilojen ympäristö- ja luomusopimuksiin yhteensä 6,5 miljoonaa euroa  

• maaseudun muun yritystoiminnan tukemiseen 2,1 miljoonaa euroa, josta 1,1 miljoonaa euroa Keski-Suomen ELY-keskuksen ja miljoona euroa paikallisten Leader-ryhmien kautta tulleisiin hakemuksiin 

• maaseudun kehittämishankkeisiin 9,2 miljoonaa euroa, josta 6,7 miljoonaa euroa Keski-Suomen ELY-keskuksen ja 2,5 miljoonaa euroa paikallisten Leader-ryhmien kautta tulleisiin hakemuksiin 

Keskisuomalaiset maatilat hakivat maatalouden investointitukia hieman aiempaa innokkaammin: tukia myönnettiin lähes miljoona euroa edellisvuotta enemmän. Tukia sai mm. seitsemän karjatilaa tuotantotilojen rakentamista tai lypsyrobotin uusimista varten. Lukumääräisesti eniten tuettiin eläinten hyvinvointia ja ympäristön tilaa parantavia investointeja. Kuntakohtaisesti tarkasteltuna eniten maatilojen investointitukia myönnettiin Saarijärvelle, Petäjävedelle ja Hankasalmelle.  

Maaseudun muiden yritystukien kysyntä Keski-Suomen ELY-keskuksesta oli selvästi ennakoitua vähäisempää. Oletettavasti taustalla vaikuttaa mm. talouden heikko suhdannetilanne. Sen sijaan Leader-ryhmistä haettaville pienemmille yritystuille oli runsaasti kysyntää.  

”Yritykset ovat hyödyntäneet aktiivisesti Leader-ryhmien kautta haettavia kehittämis- ja käynnistysavustuksia. Niiden avulla saadaan luotua uutta hyvää alustaa yritystoiminnan kasvulle Keski-Suomessa. Yrittäjien kannattaa muistaa sekin, että maaseuturahoituksessa on toistaiseksi vielä hyvin varoja käytettävissä mikro- ja pk-yrityksille myös investointien tukemiseen", yksikön päällikkö Pertti Ruuska toteaa.    

Maaseudun kehittämishankkeisiin haettiin vilkkaasti rahoitusta EU:n uuden ohjelmakauden (2023–2027) käynnistyttyä toden teolla. Hankkeet edistävät maaseudun elinkeinoja, ympäristön hyvinvointia ja asumisviihtyisyyttä monin tavoin, esimerkiksi parantamalla laajakaistayhteyksiä ja digiosaamista sekä kehittämällä maatilojen muovinkierrätystä. 

ELY-keskus tarjoaa myös elinkeinokalatalouden toimijoille rahoitusta ja korvauksia sekä lupia ja tietoa. Vuonna 2024 kalatalouden rahoitus Keski-Suomessa oli noin miljoona euroa. 

Työllisyydenhoidon määrärahat laskivat viime vuodesta, mutta RekryKoulutuksiin ja kotoutumiseen satsattiin paljon

Työllisyydenhoitoon liittyvät määrärahat olivat vuonna 2024 selvästi pienemmät kuin edellisvuonna. Syynä tähän oli TE-palvelu-uudistus, jossa työllisyydenhoito siirtyi valtion vastuulta kuntien vastuulle vuoden 2025 alussa. Tästä johtuen vuosi 2024 oli määrärahoissa siirtymävuosi. TE-palvelujen volyymiä laskettiin suunnitellusti kohti siirtymävaihetta, mikä näkyi palkkatuki- ja starttirahojen vähentyneessä käytössä. Osin palkkatukirahojen kulumiseen vaikutti myös kesällä 2024 voimaan tullut palkkatukiuudistus.  

Työnantajien kanssa yhdessä rahoitettavan yhteishankintakoulutuksen, erityisesti RekryKoulutuksen, rahoitus priorisoitiin, koska jokainen uusi työpaikka nähtiin erittäin tärkeäksi vaikeutuneessa työttömyystilanteessa. Muun ammatillisen työvoimakoulutuksen suhteellinen osuus pieneni. Maahanmuuttajille suunnattuun kotoutumiskoulutukseen oli kohdennettava varoja suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna, koska koulutusta odottavien asiakkaiden jono kasvoi. 

“Keski-Suomeen on tullut Ukrainan sodan syttymisen jälkeen poikkeuksellisen paljon ukrainalaisia suhteessa maakunnan kokoon ja työvoiman määrään. Heille pyrittiin tarjoamaan kotoutumiskoulutusta niin paljon kuin vain resurssit mahdollistivat”, yksikön päällikkö Marja Pudas kertoo. 

EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastoista 12,2 miljoonaa euroa Keski-Suomeen – valtaosa pk-yritysten kasvuun ja kilpailukykyyn

EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastot tuovat merkittäviä resursseja toteuttaa Suomen pitkän aikavälin kasvun ja uudistumisen tavoitteita. Rahoitus tulee kolmesta toisiaan täydentävästä rahastosta: Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+), Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF, Just transition fund).  

Lähes 7,6 miljoonaa euroa EU:n yritysrahoitusta Keski-Suomeen 

Vuosi 2024 oli Suomessa haasteellinen yritysten toimintaympäristön kannalta. Haasteiden taustalla vaikuttaa esimerkiksi pitkään jatkunut Ukrainan sota ja sen aiheuttama epävakaus vientimarkkinoilla. Kotimarkkinoilla mm. korkotason nousu vaikutti yritysten rahoituskysyntään. Vuonna 2024 yrityksen kehittämisavustusta myönnettiin n. 1,2 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. 

Yrityksen kehittämisavustusta myönnettiin vuonna 2024 yhteensä 7,6 miljoonaa euroa 73 keskisuomalaiselle yritykselle Euroopan aluekehitysrahastosta ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta. Summasta suurin potti (n. 3,6 milj. €) kohdistui Jyväskylään yhteensä 52 tuensaajalle. Miljoonan euron rajapyykin ylittivät myös Karstula (n. 1,1 milj. €) sekä Viitasaari (n. 1 milj. €).  

"EAKR-hankkeiden rahoitus kohdistui mm. pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn kehittämiseen, energia- ja materiaalitehokkuuteen, kiertotalouteen ja digitalisaatioon. JTF-hankkeilla puolestaan edistettiin mm. aluetalouden uudistumista ja uuden liiketoiminnan käynnistämistä”, rahoitusyksikön päällikkö Jaakko Ryymin summaa. 

Yritysten lisäksi JTF-rahoitusta myönnettiin myös n. 1,2 miljoonaa euroa kahdeksalle yritysten toimintaympäristöä kehittävälle hankkeelle. Hankkeet kohdistuvat esimerkiksi yritysten TKI-toiminnan ja vastuullisuusraportoinnin tukemiseen. 

EU-osarahoitteisen yrityksen kehittämisavustuksen lisäksi Keski-Suomeen myönnettiin myös n. 1,1 miljoonaa euroa kansallista yritystukivaltuutta yhdeksään hankkeeseen: 

• 709 280 € Jämsän äkillisen rakennemuutoksen rahoitusta kahdelle yritykselle 

• 276 401 € kansallista TKI-rahoitusta seitsemälle yritykselle. 

Keski-Suomen TKI-työtä siivittävät verkostotyö ja yhteinen strategia 

Keski-Suomen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on vireää, ja jo noin 65 % rahoitetuista yrityksen kehittämisavustushankkeista sisältää TKI-toimia. Keski-Suomen TKI-verkosto on laatinut maakunnalle TKI-strategian ja toimintasuunnitelman, jonka konkreettisia toimia viedään yhteistyössä jatkuvasti eteenpäin. Verkostoon kuuluvat Keski-Suomen oppi- ja tutkimuslaitokset sekä julkiset TKI-sidosryhmät. 

“Tavoitteena on nostaa TKI-panostusten osuus bruttokansantuotteesta neljään prosenttiin ja luoda Keski-Suomesta kansainvälisesti tunnettu huippuosaamiskeskus”, johtava asiantuntija Päivi Hamarus kertoo. 

Keski-Suomen TKI-rahoitus on ollut reippaassa kasvussa viime vuosina. TKI-työhön onkin luvassa lisää rahoitusta myös lähivuosina, vaikka muutoin säästötoimet ovat pinnalla. 

“Esimerkiksi Business Finlandin rahoitusta myönnettiin Keski-Suomeen viime vuonna edellisvuotta enemmän, ja TKI-toimiin kohdistuva rahoitus on moninkertaistumassa lähivuosina. Rahoituksen hakuun olisikin hyvä panostaa jatkossa entistäkin enemmän, jotta saamme maakuntaan lisää rahoitusta”, Hamarus kannustaa. 

Rahoitus vivuttaa vahvasti Keski-Suomea kohti maakunnallisia TKI-tavoitteita. 

“Keski-Suomessa tavoitteiden saavuttamisen on laskettu edellyttävän 150–200 miljoonan euron lisäpanostuksia vuosittain. Työsarkaa siis riittää”, toteaa johtaja Pirkko Melville. 

Osaamisen ja työllisyyden kehittämishankkeisiin 3,4 miljoonaa euroa 

Vuosi 2024 oli Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden ensimmäinen täysi toimintavuosi. ESR+ -hankerahoitusta myönnettiin viime vuonna yhteensä 2,4 miljoonaa euroa 11 hankkeelle Keski-Suomessa. Hankkeilla tuetaan mm. nuorten ja maahan muuttaneiden sekä korkeasti koulutettujen polkuja töihin, sekä heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien kiinnittymistä yhteiskuntaan, koulutukseen ja työmarkkinoille. 

“Hankkeiden kehittämisteemoja ovat mm. osaamisen parantaminen ja työhyvinvointi esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla. Hankkeissa myös kehitetään verkostotyötä ja digitaalisia palveluita sekä pelillistetään erilaisia tukitoimenpiteitä”, rahoitusyksikön päällikkö Jaakko Ryymin kertoo. 

Osallisuuden ja työllisyyden hankkeita rahoitettiin myös Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) noin miljoonalla eurolla. Rahoitusta sai Keski-Suomessa kuusi hanketta. Hankkeissa edistetään yrittäjyysosaamista, tuetaan nuorten koulutuspolkuja ja kehitetään kestävän maankäytön ja metsätalouden sekä kuljetus- ja ajoneuvoalojen koulutussisältöjä. Lisäksi JTF-rahoitusta sai Keski-Suomessa myös yksi ennallistamishanke (n. 29 000 €).

Keski-Suomen ELY-keskuksen koordinoiman Työvoiman kohtaanto -teeman rahoitusta myönnettiin valtakunnallisesti 5,2 milj. euroa 9 hankekokonaisuuteen.