Kolme viidestä työikäisestä ei usko pärjäävänsä taloudellisesti pitkällä sairauslomalla – vuoden alusta sairauspäivärahaa leikattiin viidenneksellä

Suomalaiset ovat heikosti varautuneita yllättäviin rahantarpeisiin, paljastaa Ifin tuore kyselytutkimus, johon vastasi 1010 täysi-ikäistä suomalaista joulukuussa 2024. Kolme viidestä (58 %) työelämässä olevasta arvioi, että selviäisi puolen vuoden sairausloman aikana arjen kuluista vain välttävästi tai ei lainkaan. Useimmin menoistaan eivät uskoisi selviävänsä pienten lasten vanhemmat sekä pienituloisimmat.

– Todellisuudessa tilanne on tätäkin huonompi, sillä vain noin neljännes työikäisistä tietää, kuinka paljon tulot sairauslomalla keskimäärin tippuvat. Puolet kyselyyn vastanneista uskoo tietävänsä, mutta heistäkin merkittävä osa arvioi sairauspäivärahan suuruuden yläkanttiin, toteaa henkilövakuutuksista vastaava johtaja Tero Hoikkala Ifistä.

Sairastamisesta tuli vuoden alusta entistä kalliimpaa

Sairauspäivärahaa leikattiin vuoden alusta. Uudessa Kelan sairauspäivärahan laskentatavassa sairauspäivärahasta leikataan pois keskimäärin 20 prosenttia. Muutos koskee kaikkia, jotka ansaitsevat keskimäärin vähintään 2400 euroa kuukaudessa. Sairauspäiväraha on lisäksi jatkossa tulosidonnainen ja mitä suuremmat ansiot ovat, sitä pienempi osa tuloista huomioidaan sairauspäivärahan määrässä.

– Sairauspäiväraha on keskimäärin noin 40–60 prosenttia ansiotuloista, suurempituloisilla vielä selkeästi vähemmän. Käytännössä sairauslomalle jääminen on yhä kalliimpaa ja oma taloudellinen varautuminen yllättäviin tilanteisiin on aiempaakin tärkeämpää, kommentoi Hoikkala.

Joka kolmannella työikäisellä ei ole lainkaan taloudellista puskuria

Kyselytutkimuksen mukaan reilulla kolmanneksella (36 %) työikäisistä suomalaisista ei ole lainkaan taloudellista puskuria eli helposti käyttöön otettavaa rahaa säästöinä tai sijoituksina mahdollisia äkillisiä rahantarpeita varten. Heikoin tilanne on työelämän ulkopuolella olevilla, joista 60 prosentilla ei ole minkäänlaista taloudellista puskuria.

Niillä, kellä puskuria löytyy, on keskimäärin käytettävissä 2,5 kuukauden nettotulojen määrä. Puskurien määrä vaihtelee kuitenkin huomattavasti etenkin tulotason mukaan. Lisäksi pienten lasten vanhemmilla ja Itä- ja Pohjois-Suomessa asuvilla puskuri on keskimääräistä alhaisempi.

– Huolestuttavan monen taloudessa ei ole juurikaan pelivaraa muutoksille. On laskettu, että hyvä lähtökohta taloudelliselle puskurille olisi neljän kuukauden menoja vastaava summa. Kyselytutkimuksen perusteella tällainen on vain joka neljännellä työikäisellä, toteaa Hoikkala.

Moni luulee saavansa ammattiliitosta tai työttömyyskassasta tukea sairauslomalle

Ne, kenellä on mahdollisuus varautua sairauslomasta johtuviin ansionmenetyksiin, varautuvat useimmiten säästämällä tilille. Tilille säästää Ifin kyselyn perusteella 42 prosenttia työikäisistä. Toiseksi yleisimmin (31 %) suomalaiset arvioivat varautuneensa sairauslomaan työttömyyskassan tai ammattiliiton jäsenyyden avulla ja seuraavaksi yleisimmin (29 %) sijoittamalla.

– Monella vaikuttaa olevan virheellinen käsitys siitä, että työttömyyskassa tai ammattiliitto maksaisi sairausajan palkan. Näinhän ei todellisuudessa ole. Sen sijaan vain harva uskoo yhteiskunnan tuen riittävän, huomauttaa Hoikkala.

Ilahduttavasti kolme viidestä työelämässä olevasta aikoo lähitulevaisuudessa lisätä taloudellista varautumistaan.

Vakuutuksella varaudutaan tyypillisesti hoitokuluihin, mutta ei tulojen menetykseen

Vain joka seitsemäs työikäisistä kertoo varautuneensa pidempään sairauslomaan vakuutuksella. Yleisin syy olla hankkimatta tulojen menetystä korvaavaa vakuutusta on oletus sen kalleudesta.

– Tässä on mielestämme jonkinlainen epäsuhta: Hoitokuluja kattavien sairauskuluvakuutusten suosio on aikuisilla kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Toimeentulon kannalta merkittäviin riskeihin, kuten pitkäaikaiseen sairauslomaan tai pysyvään työkyvyttömyyteen, ei kuitenkaan usein varauduta. Koska varautumisen mahdollisuudet ovat monilla rajalliset, kannattaa pohtia, mitkä ovat omalle taloudelle isoimpia riskejä, joilta kannattaa ensisijaisesti suojautua, painottaa Hoikkala.

If tarjoaa ansionmenetyksiin varautumisen vaihtoehtoina päivärahaturvaa, pysyvän työkyvyttömyyden turvaa sekä vakavan sairauden turvaa.

Kyselytutkimukseen vastasi 1010 työikäistä suomalaista joulukuussa 2024. Kohderyhmä on edustava otos 18–64-vuotiaista suomalaisista eläkeläiset pois lukien. Kokonaistuloksissa virhemarginaali on keskimäärin noin 3 prosenttiyksikköä (95 prosentin luottamustasolla). Kyselytutkimuksen toteutti Ifin toimeksiannosta YouGov.

Esimerkki: näin Kelan sairauspäivärahan leikkaus vaikuttaa eri tulotasoilla

• Jos bruttotulot ovat 2000 euroa, sairauspäivärahan leikkaus ei vielä vaikuta sairauspäivärahaan, jonka suuruus on arviolta hieman alle 1300 euroa kuukaudessa bruttona.

• 3000 euron bruttotuloilla sairauspäivärahan leikkaus tuntuu kuukausittain lompakossa noin 200 euroa ja arvio Kelan sairauspäivärahasta on noin 1700 euroa.

• Jos bruttotulot ovat 5000 euroa, leikkaus pienentää kuukausittaista sairauspäivärahaa aiemmasta jo yli 400 euroa. Arvio sairauspäivärahan määrästä bruttona on tuolloin hieman alle 2000 euroa.

• Jos kuukausittaiset bruttotulot ovat 7000 euroa, sairauspäiväraha on lakimuutoksen jälkeen prosentuaalisesti enää noin 30 prosenttia palkasta, alenema viime vuoteen verrattuna on yli 500 euroa kuukaudessa. Arvio sairauspäivärahasta näillä tuloilla on hieman alle 2300 euroa.

Kelan sairauspäivärahan määrät on saatu Kelan sairauspäivärahalaskurista. Esitetyt sairauspäivärahojen määrät ovat arvioita, eikä niissä ole huomioitu yksilökohtaisia eroja tai oteta kantaa yksilön oikeudesta päivärahaan. If ei vastaa lukujen oikeellisuudesta.