ELY-keskus kohdisti yli 238 miljoonaa euroa Pohjois-Savon kehittämiseen vuonna 2024

– Toimintaympäristössämme viime vuosina tapahtuneet muutokset ovat lisänneet epävarmuutta ja huolta koko Itä-Suomessa. Vaikeina aikoina positiiviset uutiset ovat erityisen tärkeitä, jotta voimme säilyttää uskon tulevaisuuteen. ELY-keskuksen rahoituksella tuettiin edellisvuosien tapaan merkittävästi hyvän elämän edellytyksiä Pohjois-Savossa ja Itä-Suomessa. Uskon, että se on osaltaan rohkaissut alueemme yrityksiä kehittämään toimintaansa ja työllistämään ihmisiä sekä vahvistanut meidän itäsuomalaisten uskoa siihen, että yhteistyöllä pärjäämme vaikeinakin aikoina, ylijohtaja Tommi Huttunen toteaa rahoituksen vaikuttavuudesta. 

Yrityksille suunnattu rahoitus vahvisti alueen yrityksiä – kehittämisavustusten määrä laski   

ELY-keskus myönsi vuonna 2024 yrityksille rahoitusta yhteensä noin 15 miljoonaa euroa, joka jakautui maaseudun yritysrahoitukseen, yrityksen kehittämisavustuksiin sekä elinkeinokalatalouden tukiin. Yrityksen kehittämisavustusten määrä laski merkittävästi edellisvuoden ennätykselliseen määrään verrattuna.  

Maaseudun yritysrahoitusta myönnettiin 2,95 miljoonaa euroa, mikä on yli kaksinkertainen vuoteen 2023 verrattuna (1,3 miljoonaa euroa).  

– Maaseudun yritysten osalta rahoitusta on kohdentunut erityisesti yritysten kehittämiseen ja myös Leader-ryhmien kautta tukia haettiin runsaasti, yksikönpäällikkö Juha Kaipiainen kuvailee.   

Yrityksen kehittämisavustusten määrä puolestaan pieneni merkittävästi, ollen 11 miljoonaa euroa, kun vuonna 2023 sitä myönnettiin jopa 26,8 miljoonaa euroa. 

– Kehittämisavustusten lasku johtuu osittain toimintaympäristön muutoksista, joka on vaikuttanut yritysten investointihalukkuuteen. Samalla on muistettava, että myöntömäärät vaihtelevat vuosittain, joten keskimääräistä tasoa on vaikea määritellä. Toimialoista tukea kohdistui eniten teknologiateollisuuteen ja matkailualan yrityksille. Kannustamme yrityksiä edelleen hakemaan aktiivisesti tukea kasvua ja kehittämistä varten, johtaja Jan Blomberg toteaa. 

Elinkeinokalatalouden tukia myönnettiin 628 695 euroa, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2023 (828 505 euroa). Tuki on painottunut kalanjalostuksen tuotannollisiin investointeihin.   

Yritysrahoitus tukee alueen yritysten kasvua ja uudistumista, ja erityisesti maaseutuyritysten panostukset ovat olleet ilahduttavasti nousussa. 

– Tulevina vuosina tavoitteena on vahvistaa edelleen elinkeinojen kehittämistä ja yritysten kilpailukykyä. Kuluvan vuoden myöntömäärät tulevat todennäköisesti olemaan merkittävästi suuremmat kuin viime vuonna. Tämä perustuu siihen, että käsittelyssä olevien hakemusten joukossa on myös isompia hankekokonaisuuksia ja uskomme muutenkin, että rahoituksen kysynnässä tapahtuu kasvua kuluvana vuonna. ELY-keskukselle on tärkeää, että yritystukia hyödynnetään laajasti maakunnassa, Blomberg toteaa. 

Euromääräisesti yritysrahoitus suuntautui eniten Kuopioon (5,4 milj.), jonka jälkeen seuraavaksi eniten Leppävirralle (3,2 milj.) sekä Lapinlahdelle (1 milj.). Suurimmat tuensaajat olivat Bella Resort Oy (Kuopio), Pertemet Oy (Leppävirta) sekä Gebwell Oy (Leppävirta).  
(liitteenä ELY-keskuksen myöntämä yrityskohtainen rahoitus Pohjois-Savoon kunnittain) 

Maatalouden investointitukia myönnettiin ennätyksellisesti   

Vuonna 2024 maatalouden investointitukia myönnettiin ennätyksellisen paljon Pohjois-Savossa. Maatalouden investointitukipäätöksiä tehtiin 248 ja avustusta on myönnetty yhteensä 11,9 miljoonaa euroa. Suurin osa myönnetystä avustuksesta, 6,5 miljoonaa euroa kohdistui lypsykarjatalouden rakentamisinvestointeihin, joita rahoitettiin yhteensä 23. 

Ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistäviin investointeihin tehtiin kappalemäärällisesti eniten tukipäätöksiä. Tukipäätöksiä tehtiin 77 ja avustusta myönnettiin 1,8 miljoonaa euroa. Energiainvestointeihin myönnettiin avustusta reilu miljoona euroa ja tukipäätöksiä tehtiin 48. Suurin osa hakemuksista kohdistui uusiutuvan energian tuottamiseen, kuten aurinkopaneelien hankintaan.   

Nuoren viljelijän aloitustukia myönnettiin 18 viljelijälle ja avustusta yhteensä 660 000 euroa. 

– Erityisesti lypsykarjatalouden investoinnit (6,5 milj.) ovat olleet merkittäviä ja myös ympäristön tilaa parantaviin investointeihin (1,8 milj.) panostetaan yhä enemmän", rahoitusasiantuntija Juha Ikäheimo kertoo. 
 

ESR+ hankkeet tukevat osallisuutta ja työllisyyttä 

Vuonna 2024 rahoitetuissa ESR+ hankkeissa korostuivat osallisuutta tukevat ja erityisesti kansalaisjärjestöjen toteuttamat hankkeet. Järjestöjen kansallisten tukien epävarmuus näkyi uusina hakemuksina ESR+ ohjelmaan, jossa noin puolet hakemuksista sai rahoituksen. Viime vuonna myönnettiin hankkeille noin 6 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän, mutta tästä huolimatta rahoituksen kysyntä on ollut edelleen vahvaa. 

Vuonna 2022 alkaneessa rahoitusjaksossa ESR+ hankkeiden vaikutukset ovat merkittäviä: 

• 2 000 uutta ammattipätevyyttä 

• 1 500 henkilöä siirtynyt työelämään 

• 600 aloittanut työnhaun ja 500 koulutuksen 

• 1 500 alueen yritystä mukana hankkeissa 

EU-rahoitus ilmastotoimiin ja innovaatioihin 

Ilmastotoimiin ja pk-yritysten toimintaympäristön kehittämiseen myönnettiin 13 hankkeelle yhteensä kolme miljoonaa euroa. Painopisteinä olivat matkailun ja aloittavien yritysten kasvutavoitteet sekä energiatehokkuuden edistäminen. 

Merkittäviä rahoituskohteita olivat muun muassa Tapahtuma- ja kulttuurikeskus Hermanni sekä Jyrkän ruukintupa, joissa toteutetaan energiatehokkuutta parantavia korjausremontteja. Lisäksi Pohjois-Savon hyvinvointialueen KEIKKA-hankkeessa kehitetään innovaatioympäristö, jossa tutkimus- ja tarvelähtöisiä ideoita jalostetaan kaupallisiksi ratkaisuiksi yrityksille. 

Valtion korvaukset kotoutumisen edistämiseen pysyvät korkealla 

Vuonna 2024 valtio maksoi Pohjois-Savon kunnille ja hyvinvointialueelle noin 6,3 miljoonaa euroa korvauksina kiintiöpakolaisten, tilapäistä suojelua saavien ja turvapaikanhakijoiden kotoutumisen edistämisestä. Laskennalliset korvaukset lähes kolminkertaistuivat edellisvuoteen verrattuna, pääasiassa ukrainalaisten kuntiin siirtymisen myötä.  

Korvausten määrän odotetaan pysyvän korkeana myös vuonna 2025. Lisäksi maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen käytettiin maakunnassa noin kaksi miljoonaa euroa, mikä tukee suomen kielen oppimista ja kotoutumista. Tämän vuoden alusta alkaen kotoutumiskoulutuksen järjestämisvastuu on siirtynyt kunnille. 

Vapaaehtoinen metsien ja soiden suojelu kiinnosti - Uusia luonnonsuojelualueita liki 650 hehtaaria 

Viime vuonna uusia luonnonsuojelualueita perustettiin Pohjois-Savoon yhteensä 635 hehtaaria. Suojelua toteutetaan perustamalla pysyviä yksityisiä suojelualueita ja hankkimalla alueita valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin. Suojelusta maksettavat rauhoituskorvaukset ja kauppahinnat ovat yksityisille maanomistajille verotonta tuloa. 

– Suojelua toteutetaan Helmi- ja METSO-ohjelmien kautta, jotka ovat maanomistajille vapaaehtoisia. Lisäksi liito-oravan suojelua toteutettiin määräaikaisin sopimuksin kahdeksan hehtaarin alalla. Viime vuonna käynnistyi Priodiversity LIFE (2024-2031) -hanke, jonka tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuutta ja torjua luontokatoa, yksikönpäällikkö Leila Kantonen kertoo.  

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) kautta suojeltiin viime vuonna 180 hehtaaria metsäalueita 22 eri kiinteistöllä. Korvauksia maksettiin 1,28 miljoonaa euroa. Kohteiden keskimääräinen pinta-ala oli noin kahdeksan hehtaaria.  

Pohjois-Savossa suojeltiin viime vuonna 365 suohehtaaria 18 suon alueelta. Korvauksia maksettiin 1,3 miljoonaa euroa. Suojelukohteilla laajennettiin olemassa olevia suojelukokonaisuuksia erityisesti Kiuruveden Saarisuolla 51 hehtaarilla ja Sonkajärvellä, jossa sekä Kinttusalmensuolta että Kilposuolta suojeltiin 61 lisähehtaaria. Myös jatkossa suojeluun toivotaan erityisesti luonnontilaisia korpia ja reheviä soita, kuten lettoja. 

Vanhoja luonnonsuojeluohjelmia ja Natura 2000 -verkostoon sisältyviä kohteita suojeltiin vuonna 2024 noin 90 hehtaaria ja korvauksia maksettiin 303 000 euroa. Vanhat luonnonsuojeluohjelmat ja Natura 2000 -verkostoon kuuluvat alueet on pääosin toteutettu. 

Rakennusperinnön vaaliminen kiinnosti Pohjois-Savossa  

Avustusta rakennusperinnön hoitoon on mahdollista saada kaikille kulttuurihistoriallisesti arvokkaille rakennuskohteille. Avustus saariston ympäristönhoitoon on Pohjois-Savossa mahdollinen avustusmuoto Kuopion ja Tervon saaristoalueilla. Viime vuonna Pohjois-Savon ELY-keskus myönsi avustusta rakennusperinnön hoitoon lähes 79 000 euroa yhteensä 13 eri kunnostushankkeelle. 

Keskimääräinen avustusosuus oli noin 6000 euroa. Avustushakemuksia saariston ympäristönhoitoon ei tullut. Tukea myönnettiin yritysten, yhdistysten ja yksityishenkilöiden omistamille rakennuskohteille. Rakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, sijoittuvat valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaille alueille tai kaavoissa osoitettuja suojelukohteita. 

Pohjois-Savon vesien tilaa parannettiin useilla uusilla kunnostushankkeilla – kunnostustoimia yhä enemmän valuma-alueille 

Pohjois-Savon ELY-keskus myönsi vuoden 2024 aikana harkinnanvaraisia kunnostusavustuksia yhteensä noin 286 000 euroa kymmenelle uudelle kunnostushankkeelle.  

–  Eri puolilla maakuntaa käynnistyneet kunnostushankkeet tähtäävät kaikki vesien tilan parantamiseen toimenpiteillä, joita toteutetaan vesistöjen lisäksi entistä enemmän vesistöjen valuma-alueilla. Avustettavien hankkeiden taustalla on valtakunnallisten vesienhoitotavoitteiden lisäksi alueellinen vesienhoidon toimenpideohjelma, jossa on määritelty tavoitteita tilaltaan heikentyneiden vesistöjen kunnostamiselle, kertoo yksikönpäällikkö Veli-Matti Vallinkoski.  

Harkinnanvaraisia kunnostusavustuksia viime vuoden aikana käynnistyviin hankkeisiin hakivat kunnat, osakaskunnat, paikalliset yhdistykset sekä Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry. Kaikkiaan kunnostustoimia toteutettiin ja suunniteltiin yhteensä 26 eri hankkeessa. Vesien tilaa seurattiin ja selvitettiin 75 järvellä, 20 virtavedellä ja 27 pohjavesialueella monipuolisin näytteenotoin ja analyysein. Vesien tilan tutkimuspalveluihin käytettiin 283 000 euroa.  Vesitalouden perustehtävien hoitoon ja toiminnan kehittämiseen käytettiin noin 240 000 euroa. Lisäksi Runnin Saarikosken patoon rakennettiin kalatie, jonka toteutuskustannukset olivat noin 300 000 euroa. 

Korjausvelkarahoitus mahdollisti merkittävän panostuksen Itä-Suomen maantieverkon päällystämiseen 

Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimialueella Itä-Suomessa oli tiepitoon käytettävissä vuonna 2024 noin 132,4 miljoonaa euroa. Määrärahaa nosti merkittävästi hallituksen määräaikaisessa investointiohjelmassa korjausvelan purkamiseen linjattu lisärahoitus, jota osoitettiin tienpitoon yhteensä 250 miljoonaa euroa. Pohjois-Savon ELY-keskukselle osoitettu noin 40 miljoonaa euron korjausvelkarahoitus kohdennettiin lähes kokonaisuudessaan maanteiden päällysteiden uusimiseen.  

–  Itä-Suomen alueella pystyttiin päällystämään yli 600 km huonokuntoista tiestöä, mikä näkyy huonokuntoisten päällysteiden määrän vähentymisessä koko tieverkollamme. Tänä vuonna korjausvelkarahoitus pienenee valtakunnallisesti 200 miljoonaan euroon. Itä-Suomen alueella päällystöihin käytettävissä oleva rahoitus pienenee täten noin 10 miljoonaa euroa, ollen kuitenkin edelleen keskimääräistä korkeammalla tasolla, yksikönpäällikkö Mirko Juppi kertoo. 

Joukkoliikenteen ja yksityisteiden rahoitus riittämätön tarpeisiin nähden 

Pohjois-Savon ELY-keskukselle myönnettiin määrärahaa 7,55 miljoonaa euroa (sis. lipputulokiintiön) julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostoon, valtionavustuksiin ja kehittämiseen. Kun vastaavasti määrärahan tarve oli noin 8,3 miljoonaa euroa (sis. lipputulot), jatkettiin myös vuonna 2024 edellisvuonna aloitettuja sopeuttamistoimia, kuten joukkoliikennepalvelujen karsiminen, kuntien rahoitusosuuksien nostaminen ja kunnille myönnettävän valtionavustuksen vähentäminen. Näin on toistaiseksi vältytty mittavilta liikenteiden lakkauttamisilta voimassa olevilta sopimuksilta.  

Pohjois-Savon ELY-keskukselle on myönnetty kuluvalle vuodelle joukkoliikenteen määrärahaa 6,8 miljoonaa euroa (sis. lipputulokiintiön), mikä on 1,25 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän.  

–  Tämä näkyy väistämättä vuorotarjonnan supistumisena ja ihmisten liikkumismahdollisuuksien, palveluiden saavutettavuuden sekä työvoiman saatavuuden heikkenemisenä Itä-Suomessa. Valmistautuminen organisaatiomuutokseen ja tehtävien siirtoon Traficomiin vuoden 2026 alussa on merkittävä haaste kehittämisen ja siihen käytettävien resurssien näkökulmasta, yksikönpäällikkö Terhi Nissinen taustoittaa.  

Viime vuonna yksityisteiden avustusmäärärahasta kohdennettiin Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien yksityisteiden parantamiseen noin miljoonaa euroa. Lisäksi Itä-Suomen yksityisteiden lauttapaikkojen ja lossien käyttöä ja ylläpitoa avustettiin 1,5 miljoonalla eurolla. 

Edellisen kerran yksityisteiden avustusmäärärahat olivat näin alhaisella tasolla lähes 10 vuotta sitten. Määrärahatilanteeseen ei ole luvassa merkittävää parannusta kuluvana vuotena, joten parantamisavustukset kohdennetaan viime vuoden tapaan pääasiassa kohteisiin, joissa liikennöinti yksityistiellä on kokonaan estynyt tai uhkaa estyä. Tyypillisiä avustettavia hankkeita ovat siltojen ja suurten rumpujen uusiminen tai niiden vaurioiden korjaaminen.