Suomen Pankki

Vuoden 2024 aikana kotitalouksien sijoitusrahasto-omistukset kasvoivat

Jaa

Vuoden 2024 aikana suomalaiset kotitaloudet sijoittivat nettomääräisesti 1,6 mrd. euroa lisää suomalaisiin sijoitusrahastoihin[1]. Selvästi eniten (1,0 mrd. euron edestä) uusia sijoituksia tehtiin osakerahastoihin ja seuraavaksi eniten (500 milj. euron edestä) korkorahastoihin. Rahastotyypeistä ainoastaan kiinteistörahastoista tehtiin lunastuksia enemmän kuin uusia sijoituksia, nettomääräisesti 240 milj. euron edestä. 

Uusien sijoitusten lisäksi myös kotimaisten rahasto-omistusten arvo kasvoi vuoden 2024 aikana yli 3 mrd. euroa. Vuoden 2024 lopussa kotitalouksien sijoitukset kotimaisiin sijoitusrahastoihin olivat 38,7 mrd. euroa. Lisäksi kotitalouksilla oli merkittävä määrä sijoituksia (arviolta 25,1 mrd. euron edestä[2]) kotimaisiin sijoitusrahastoihin sijoitussidonnaisten vakuutussopimusten kautta.

Vuoden 2024 aikana suomalaiset kotitaloudet myös sijoittivat 1,2 mrd. euron edestä lisää ulkomaisiin sijoitusrahastoihin[3], ja omistusten arvo kasvoi 1,0 mrd. euroa. Vuoden 2024 lopussa kotitalouksien rahasto-osuusomistukset ulkomaisista sijoitusrahastoista olivat 8,6 mrd. euroa, kun vuosi sitten vastaavana aikana ne olivat 6,5 mrd. euroa. Lisäksi kotitalouksilla oli sijoitussidonnaisten vakuutussopimusten kautta sijoituksia (arviolta 10,5 mrd. euron edestä) ulkomaisiin sijoitusrahastoihin.

Suomalaisten kotitalouksien hallussa olevat ulkomaiset osakkeet tuottivat kotimaisia paremmin vuoden 2024 aikana

Vuoden 2024 lopussa kotitalouksilla oli pörssinoteerattuja osakeomistuksia[4] 46,5 mrd. euron edestä, mikä on 1 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Suurin osa (85 %) kotitalouksien omistamista pörssinoteeratuista osakkeista oli kotimaisten yritysten osakkeita. Ulkomaisten osakkeiden osuus omistuksista on kuitenkin kasvanut. Vuoden 2024 lopussa osuus oli 15 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 13 %. Vuoden 2024 aikana kotitaloudet sijoittivat nettomääräisesti[5] 1,6 mrd. euroa lisää pörssinoteerattuihin osakkeisiin.

Kotitalouksien omistamien kotimaisten yritysten osakkeiden tuottoprosentti[6] oli nolla vuoden 2024 aikana; ulkomaisten yritysten osakkeiden tuotto oli 18 %. Vuoden 2024 aikana kotitaloudet saivat osinkoja suomalaisilta yrityksiltä 1,9 mrd. euron edestä, mutta osakkeiden arvo laski lähes saman verran. Vastaavana aikana ulkomaisten osakeomistusten arvo kasvoi 0,9 mrd. euroa ja ulkomaisilta yrityksiltä kotitaloudet saivat osinkoja 170 milj. euron edestä.

Määräaikais- ja sijoitustalletusten korot laskeneet

Vuoden 2024 lopussa suomalaisten kotitalouksien talletuskanta oli 110,2 mrd. euroa ja sen vuosikasvuvauhti 1,4 %. Vuoden 2024 aikana kotitaloudet siirsivät varojaan 4,9 mrd. euroa korkeampikorkoisille talletustileille, mikä on selvästi vähemmän kuin edellisvuonna, jolloin rahaa virtasi 9,3 mrd. euroa näihin talletuksiin. Vuoden 2024 lopussa kotitalouksien talletustileillä olevista varoista 61 % oli yön yli -talletuksia (sis. käyttötilit), 14 % määräaikaistalletuksia ja 25 % sijoitustalletuksia[7].

Talletuskannan keskikorko alkoi laskea vuoden 2024 aikana. Joulukuussa talletuskannan keskikorko oli 1,23 %. Joulukuussa 2024 määräaikaistalletuskannan keskikorko laski alle 3 prosentin ja sijoitustalletuskannan keskikorko alle 2 prosentin. Joulukuussa 2024 kotitalouksien uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli 2,79 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 3,42 %.

Lisätietoja:

Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,

Ville Tolkki, puh. 09 183 2420, sähköposti: ville.tolkki(at)bof.fi.

Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.

Seuraava Säästäminen ja sijoittaminen -tiedote julkaistaan 8.5.2025 klo 10.

[1] Sisältää Suomeen rekisteröidyt sijoitusrahastot ja erikoissijoitusrahastot.
[2] Syyskuun 2024 lopussa. Arvio laskettu Finanssialan vakuutussäästöjen ja Suomen Pankin vakuutuslaitostilastojen luvuista.
[3] Suomessa säilytyksessä olevat rahasto-osuudet.
[4] Suomessa säilytyksessä olevat.
[5] Ostot–myynnit.
[6] Tuotto on laskettu kuukausittaisista osakkeiden hintojen muutoksista johtuvista arvostusmuutoksista sekä saaduista osingoista.
[7] Sijoitustalletukset ovat irtisanomisehtoisia talletuksia. Niillä ei ole sovittua määräaikaa (toisin kuin määräaikaistalletuksilla), mutta niillä on irtisanomisaika, jolloin talletusta ei voi muuttaa rahaksi ilman seuraamuksia (toisin kuin yön yli -talletuksilla). Tämä luokka sisältää myös sijoitustilit, joissa ei ole irtisanomisaikaa eikä sovittua määräaikaa mutta joissa on nostorajoituksia.

Linkit

Suomen Pankki

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Finlands långsiktiga tillväxt tyngs av ogynnsam demografi och svag produktivitet31.1.2025 12:00:00 EET | Pressmeddelande

Enligt Finlands Banks långsiktsprognos försvagar befolkningens åldrande och svag produktivitetstillväxt den ekonomiska tillväxten och hållbarheten i de offentliga finanserna. I basscenariot är BNP-tillväxten som högst på 2030-talet, då den årliga tillväxttakten uppgår till 1,8 % i genomsnitt. Utsikterna för den finländska ekonomin är svaga överlag om inte ytterligare insatser görs i utbildning, invandring av välutbildad arbetskraft och fasta investeringar i ny teknik. Nativiteten är låg, vilket minskar antalet barn inom utbildning och leder till att humankapital gradvis går förlorat.

Väestökehitys ja heikko tuottavuus painavat Suomen pitkän ajan kasvua31.1.2025 12:00:00 EET | Tiedote

Suomen Pankin pitkän aikavälin ennusteessa väestön ikääntyminen ja hidas tuottavuuskasvu heikentävät talouskasvua ja julkisen talouden kestävyyttä. Perusskenaariossa BKT kasvaa nopeimmillaan 2030-luvulla, jolloin kasvu on keskimäärin 1,8 % vuodessa. Talouden kasvu on yleisesti heikkoa ilman lisäpanostuksia koulutukseen, osaajien maahanmuuttoon ja uuden teknologian kiinteän pääoman investointeihin. Vähäinen syntyvyys supistaa koulutettavien lasten määrää ja heikentää vähitellen inhimillistä pääomaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye