Vuoden 2024 aikana kotitalouksien sijoitusrahasto-omistukset kasvoivat

Vuoden 2024 aikana suomalaiset kotitaloudet sijoittivat nettomääräisesti 1,6 mrd. euroa lisää suomalaisiin sijoitusrahastoihin[1]. Selvästi eniten (1,0 mrd. euron edestä) uusia sijoituksia tehtiin osakerahastoihin ja seuraavaksi eniten (500 milj. euron edestä) korkorahastoihin. Rahastotyypeistä ainoastaan kiinteistörahastoista tehtiin lunastuksia enemmän kuin uusia sijoituksia, nettomääräisesti 240 milj. euron edestä.
Uusien sijoitusten lisäksi myös kotimaisten rahasto-omistusten arvo kasvoi vuoden 2024 aikana yli 3 mrd. euroa. Vuoden 2024 lopussa kotitalouksien sijoitukset kotimaisiin sijoitusrahastoihin olivat 38,7 mrd. euroa. Lisäksi kotitalouksilla oli merkittävä määrä sijoituksia (arviolta 25,1 mrd. euron edestä[2]) kotimaisiin sijoitusrahastoihin sijoitussidonnaisten vakuutussopimusten kautta.
Vuoden 2024 aikana suomalaiset kotitaloudet myös sijoittivat 1,2 mrd. euron edestä lisää ulkomaisiin sijoitusrahastoihin[3], ja omistusten arvo kasvoi 1,0 mrd. euroa. Vuoden 2024 lopussa kotitalouksien rahasto-osuusomistukset ulkomaisista sijoitusrahastoista olivat 8,6 mrd. euroa, kun vuosi sitten vastaavana aikana ne olivat 6,5 mrd. euroa. Lisäksi kotitalouksilla oli sijoitussidonnaisten vakuutussopimusten kautta sijoituksia (arviolta 10,5 mrd. euron edestä) ulkomaisiin sijoitusrahastoihin.
Suomalaisten kotitalouksien hallussa olevat ulkomaiset osakkeet tuottivat kotimaisia paremmin vuoden 2024 aikana
Vuoden 2024 lopussa kotitalouksilla oli pörssinoteerattuja osakeomistuksia[4] 46,5 mrd. euron edestä, mikä on 1 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Suurin osa (85 %) kotitalouksien omistamista pörssinoteeratuista osakkeista oli kotimaisten yritysten osakkeita. Ulkomaisten osakkeiden osuus omistuksista on kuitenkin kasvanut. Vuoden 2024 lopussa osuus oli 15 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 13 %. Vuoden 2024 aikana kotitaloudet sijoittivat nettomääräisesti[5] 1,6 mrd. euroa lisää pörssinoteerattuihin osakkeisiin.
Kotitalouksien omistamien kotimaisten yritysten osakkeiden tuottoprosentti[6] oli nolla vuoden 2024 aikana; ulkomaisten yritysten osakkeiden tuotto oli 18 %. Vuoden 2024 aikana kotitaloudet saivat osinkoja suomalaisilta yrityksiltä 1,9 mrd. euron edestä, mutta osakkeiden arvo laski lähes saman verran. Vastaavana aikana ulkomaisten osakeomistusten arvo kasvoi 0,9 mrd. euroa ja ulkomaisilta yrityksiltä kotitaloudet saivat osinkoja 170 milj. euron edestä.
Määräaikais- ja sijoitustalletusten korot laskeneet
Vuoden 2024 lopussa suomalaisten kotitalouksien talletuskanta oli 110,2 mrd. euroa ja sen vuosikasvuvauhti 1,4 %. Vuoden 2024 aikana kotitaloudet siirsivät varojaan 4,9 mrd. euroa korkeampikorkoisille talletustileille, mikä on selvästi vähemmän kuin edellisvuonna, jolloin rahaa virtasi 9,3 mrd. euroa näihin talletuksiin. Vuoden 2024 lopussa kotitalouksien talletustileillä olevista varoista 61 % oli yön yli -talletuksia (sis. käyttötilit), 14 % määräaikaistalletuksia ja 25 % sijoitustalletuksia[7].
Talletuskannan keskikorko alkoi laskea vuoden 2024 aikana. Joulukuussa talletuskannan keskikorko oli 1,23 %. Joulukuussa 2024 määräaikaistalletuskannan keskikorko laski alle 3 prosentin ja sijoitustalletuskannan keskikorko alle 2 prosentin. Joulukuussa 2024 kotitalouksien uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli 2,79 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 3,42 %.
Lisätietoja:
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,
Ville Tolkki, puh. 09 183 2420, sähköposti: ville.tolkki(at)bof.fi.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.
Seuraava Säästäminen ja sijoittaminen -tiedote julkaistaan 8.5.2025 klo 10.
[1] Sisältää Suomeen rekisteröidyt sijoitusrahastot ja erikoissijoitusrahastot.
[2] Syyskuun 2024 lopussa. Arvio laskettu Finanssialan vakuutussäästöjen ja Suomen Pankin vakuutuslaitostilastojen luvuista.
[3] Suomessa säilytyksessä olevat rahasto-osuudet.
[4] Suomessa säilytyksessä olevat.
[5] Ostot–myynnit.
[6] Tuotto on laskettu kuukausittaisista osakkeiden hintojen muutoksista johtuvista arvostusmuutoksista sekä saaduista osingoista.
[7] Sijoitustalletukset ovat irtisanomisehtoisia talletuksia. Niillä ei ole sovittua määräaikaa (toisin kuin määräaikaistalletuksilla), mutta niillä on irtisanomisaika, jolloin talletusta ei voi muuttaa rahaksi ilman seuraamuksia (toisin kuin yön yli -talletuksilla). Tämä luokka sisältää myös sijoitustilit, joissa ei ole irtisanomisaikaa eikä sovittua määräaikaa mutta joissa on nostorajoituksia.
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Kutsu medialle: Eurooppa-päivän konferenssi 9.5.14.4.2025 10:04:10 EEST | Kutsu
Tervetuloa ajatushautomo Bruegelin ja Suomen Pankin yhteiseen Eurooppa-päivän konferenssiin 9. toukokuuta klo 8.30–11.50 Suomen Pankin auditoriossa (Rauhankatu 19, Helsinki).
Räntan på centralbanksinlåningen tyngde Finlands Banks verksamhetsresultat i likhet med året innan28.3.2025 11:00:00 EET | Pressmeddelande
Bankfullmäktige har i dag fastställt Finlands Banks bokslut på framställning av Finlands Banks direktion.
Keskuspankkitalletuksille maksetut korot rasittivat edellisvuoden tapaan Suomen Pankin toiminnallista tulosta28.3.2025 11:00:00 EET | Tiedote
Pankkivaltuusto on tänään vahvistanut Suomen Pankin tilinpäätöksen Suomen Pankin johtokunnan esityksestä.
Interest paid on central bank deposits weakened Bank of Finland’s operating profit as in previous year28.3.2025 11:00:00 EET | Press release
The Parliamentary Supervisory Council has today, upon proposal by the Bank of Finland Board, confirmed the Bank of Finland’s financial statements.
Lånen för idkande av näring har minskat28.3.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Vid utgången av februari 2025 hade de finländska näringsidkarna[1] lån som tecknats för affärsverksamhet från finländska banker till ett värde av 3,5 miljarder euro. Utlåningen har minskat utan avbrott sedan slutet av 2016 och minskade också i februari med 5,4 % på årsbasis. Som störst har utlåningen varit 5,2 miljarder euro i september 2014. Minskningen i det utestående beloppet beror delvis på att utbetalningarna av nya lån har minskat. Utbetalningarna per månad började minska kort före coronapandemin och har de senaste ca två åren stabiliserats så att de nu ligger under den nivå som föregick coronatiden. I februari 2025 lyfte näringsidkarna nya lån för affärsverksamhet till ett värde av 39 miljoner euro, vilket är mindre än hälften av den genomsnittliga utlåningen för februari som statistikförts före coronatiden. Enligt Statistikcentralen registreras nya företag som är fysiska personer fortfarande i samma utsträckning som tidigare. Till minskningen i lånebeloppen kan emellertid bidr
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme