Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson elinvoimaa tuettiin noin 177 miljoonalla eurolla vuonna 2024

Yritysten kehittämiseen ja investointeihin 10,3 miljoonaa euroa

Yritysten kehittämiseen ja investointeihin myönnettiin tukea Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) ja kansallisesta myöntövaltuudesta.

Viime vuonna yrityksen kehittämisavustusta oli Kaakkois-Suomessa aiempaa enemmän käytössä ja yritykset hyödynsivät rahoitusta hyvin. Yrityksiä aktivoitiin toimintansa kehittämiseen ja rahoituksen hakemiseen ja se tuotti tuloksia, toteaa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Satu Mäkelä tyytyväisenä.

Yritykset hakivat kehittämisavustuksia Hämeen ELY-keskuksesta 131 kertaa ja myönteisen rahoituspäätöksen sai 76 hanketta. Yhteensä yrityksen kehittämisavustusta saatiin alueen yritysten kehittämiseen 10,3 miljoona euroa. Lokakuun alussa Kotkan-Haminan seutu siirtyi korkeampaan I-tukialueeseen, joka mahdollisti pienille yrityksille jopa 40 prosentin investointituen.

Business Finlandilta yritysrahoitusta 20 miljoonaa euroa

Kymenlaaksoon Business Finlandin BF-yritysrahoitusta saatiin 2,3 miljoonaa euroa. Summasta 257 000 euroa oli energiatukea investointeihin, joilla parannettiin yritysten energiatehokkuutta ja säästettiin energiaa.

Etelä-Karjalan alueelle saatiin Business Finlandin (BF) rahoitusta yhteensä 17,7 miljoonaa euroa, josta 12,1 miljoonalla eurolla rahoitettiin tutkimus- ja kehittämishankkeita.  Yritysrahoitusta saatiin 5,5 miljoonaa euroa, josta 34 000 € oli energiatukea.

Maaseudun ja maatalouden investointeihin ja kehittämiseen 18,4 miljoonaa euroa, maatalouden tulotukia 66,7 miljoonaa

Maaseutualueiden hanketukia myönnettiin viime vuonna 4,8 miljoonalla eurolla ja maaseutuohjelman yritysrahoitusta myönnettiin 0,7 miljoonalla eurolla. Leader-ryhmien kautta maaseutualueille myönnettiin yritys- ja hankerahoitusta noin 2,3 miljoonalla eurolla. 

Erilaisia maatalousyritysten tukia (investointituet, luomukorvaukset, ympäristösopimukset, nuoren viljelijän tuki ym.) myönnettiin 12,9 miljoonalla eurolla. Luomuviljelyssä on Kaakkois-Suomen pelloista noin 17 prosenttia peltoalasta. Nuoren viljelijän aloitustukea myönnettiin 13 uudelle viljelijälle.

Suurin rahoituskokonaisuus alueen maaseudulle, 66,7 miljoonaa euroa, tulee maatalouden tulotukien kautta. Tuet maksetaan viljelijöille kuntien YT-alueiden kautta. Lisäksi elinkeinokalatalouden tukia myönnettiin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueille 13 hakijalle yhteensä noin 177 000 euroa.

Työllisyyttä tukevia palveluja hankittiin 15,5 miljoonalla eurolla

ELY-keskus hankki viime vuonna TE-toimistojen yritys- ja henkilöasiakkaille yhteensä 15,5 miljoonalla eurolla palveluja tukemaan yrittäjyyttä, työllisyyttä, kotoutumista ja osaamisen kehittämistä. Palveluja ovat muun muassa yrittäjäkoulutukset ja -valmennukset ja työvoimakoulutukset. Palvelujen lisäksi TE-toimistojen kautta jaettiin kunnille ja yrityksille palkkatukea, aloittaville yrittäjille starttirahaa ja myönnettiin työllisyyspoliittisia avustuksia.

Vuoden aikana valmistauduttiin työvoimapalveluiden siirtymiseen kunnille vuoden 2025 alussa. Palveluita hankittiin noin yhdellä miljoonalla eurolla enemmän kuin edellisvuonna. Rahoituksen riittävyys varmistettiin vuoden aikana tiukentamalla palkkatuen ja työllisyyspoliittisten avustusten myöntämisperusteita.

Kunnille maksettiin lisäksi korvauksia pakolaisten vastaanottamisesta ja kotoutumispalveluiden järjestämisestä yhteensä 3,6 miljoonaa euroa.

Työllisyyden, osaamisen ja osallisuuden kehittämishankkeisiin lähes seitsemän miljoonaa euroa

Kaakkois-Suomessa käynnistyneisiin työllisyyttä, osaamista ja osallisuutta tukeviin hankkeisin myönnettiin yhteensä lähes seitsemän miljoonaa euroa Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) tuella pyritään kehittämään työllistymismahdollisuuksia ja yrittäjyyttä turvealalta pois siirtyville yrittäjille.

Hankkeet ovat tyypillisesti monivuotisia, on alueella parhaillaan käynnissä iso määrä hankkeita. Tukea on myönnetty oppilaitosten lisäksi järjestöille ja kunnille.

Valtion tieverkkoon ja tie- ja liikenneavustuksiin yhteensä lähes 50 miljoonaa euroa

Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueiden tienpitoon ja suunnitteluun käytettiin yhteensä noin 44,4 miljoonaa euroa. Tästä summasta tieverkon korjaukseen ja ylläpitoon käytettiin noin 26,0 miljoonaa euroa, parantamiseen noin 0,9 miljoonaa euroa, hoitoon noin 15,9 miljoonaa euroa sekä suunnitteluun noin 1,5 miljoonaa euroa.

Kaikki Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan valtion maantiet – yhteensä 4 042 km – olivat hoitourakoiden piirissä.

Maanteitä päällystettiin 222 km ja jalankulku- ja pyöräilyväyliä seitsemän kilometriä. Lisäksi uusittiin neljä siltaa ja peruskorjattiin kaksi. Sorateitä parannettiin yhteensä kolmessa hankkeessa. Valaistusta uudistettiin seitsemällä eri tiellä ja valaisimiin vaihdettiin LED-lamppuja.

Yksityistieavustuksiin myönnettiin yhteensä 3,4 miljoonaa euroa. Joukkoliikenteen hankintoihin ja kuntien joukkoliikenteen avustuksiin käytettiin 1,5 miljoonaa euroa.

Ympäristönhoidon ja luonnonsuojelun avustuksia ja korvauksia noin 5,8 miljoonaa euroa

ELY-keskuksen ympäristötehtäviin liittyviä avustuksia, korvauksia ja tukea jaettiin yhteensä noin 5,8 miljoonalla eurolla viime vuonna.

METSO-ohjelman vapaaehtoisessa metsiensuojelussa metsänomistajille maksettiin korvauksia 3,6 miljoonaa euroa. Metsiä suojeltiin 382 hehtaaria.

HELMI-elinympäristöohjelmassa suojelun piiriin saatiin 72 hehtaaria soita, joiden korvauksiin käytettiin 400 000 euroa. Lisäksi hoidettiin ja kunnostettiin lintuvesiä niitoin ja raivauksin lähes 100 hehtaaria sekä metsäisiä elinympäristöjä vajaa 10 hehtaaria. Selvityksiä, seurantaa sekä hoito- ja kunnostustoimenpiteitä teetettiin HELMI-elinympäristöohjelmassa yhteensä noin 300 000 eurolla.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on ollut useiden vuosien ajan kolmen eniten hankkeita rahoittavan ELY-keskuksen joukossa. Tässä tärkeää on ollut ELY-keskuksen tekemä aktivointityö. Vuonna 2024 vesistökunnostushankkeita tuettiin 600 000 eurolla ympäristöministeriön (YM) ja maa- ja metsätalousministeriön (MMM) määrärahoista. Pohjavesien suojelusuunnitelmien tekoa tuettiin vuoden aikana 53 000 eurolla. Vesien tilan seurantaan käytettiin 370 000 euroa.

Rakennusperintöavustuksia jaettiin viime vuonna 128 000 euroa ja saariston ympäristönhoidon avustuksia 28 000 euroa. Avustusta sai yhteensä 20 hanketta.

Rauhoitettujen eläinten aiheuttamia vahinkoja korvattiin yhteensä noin 266 000 eurolla.

Haastateltavia:

Kymenlaaksosta esim.

1. Kotkalainen HNR-Konepaja Oy sai avustusta investointiinsa syksyllä: automaation ja robotiikan kehittäminen viennin kasvattamiseksi. Toimitusjohtaja on Joni Rinne, p. 044 281 1903.
2. Finnish Food Factory sai yrityksen kehittämisavustusta (JTF), uuden pakkaus- ja prosessilinjaston hankinta, asennus ja käyttöönotto; toimitusjohtaja Janne Hirvonen, p. 044 599 6430. 

Etelä-Karjalasta esim.

1. Nordic Nano Group sai investointitukea Imatran tehdasinvestointiin: Uuden sukupolven nanoteknologian hyödyntäminen uusiutuvan energian tuotannossa ja varastoinnissa, toimitusjohtaja Esa Parjanen, p. 044 208 6801.
2. Rautjärven kunta/Simo Häyhä -museo sai rakennusperintöavustusta, yhteyshenkilö Rautjärven kunta, Sini Javanainen, p. 040 581 8040.